12
muokkausta
Muutokset
→Kun ruotsalaiset veivät yksityisyytemme
Syyt heikkoon yksityisyyteen johtavat Tukholmaan, jossa 18. heinäkuuta 2008 äänestettiin äänin 143–138 niin sanotun FRA-lain hyväksymisen puolesta. Ruotsalaisten mielipiteet jakaantuivat lain hyväksymisajankohtana puoliksi puolesta ja vastaan. Vastustus näkyi Tukholman katukuvassa laajoina mielenosoituksina pitkin kesää ja syksyä vuonna 2008. Lain toimeenpanosta huolehtivan organisaation (FRA) sivuille tehtiin juuri ennen lain voimaantuloa 1.12.2009 voimakas palvelunestohyökkäys, jonka juuret uskotaan olevan tässä laissa.
Tämä Lex Orwelliksi tai ”Big Brother -laiksi” ristitty laki on 9/11-jälkeiselle ajalle tyypillinen terrorismia ennalta ehkäisevä laki, kuten Yhdysvaltojen Patriot Act –laki. Käytännössä laki antaa Ruotsin puolustusministeriön alaiselle FRA-tiedusteluorganisaatiolle oikeuden tutkia kaikkea ulkomaihin suuntautuvaa sähköistä viestintää ilman oikeuden erillistä hyväksyntää. Tämä yhdistettynä jo toukokuussa 2007 hyväksyttyyn lakiin, joka mahdollistaa FRA:n tallentaa tietoja tutkittavasta kohteesta muun muassa etnisen taustan aatteelliset mielipiteet, sekä tietoja jäsenyyksistä, terveydestä ja seksuaalisesta suuntautumisesta, nostattaa varmasti aiheellista huolestuneisuutta jokaisessa. Ei ole siis ihme, että laki on saanut Ruotsissa sellaisen vastaanoton kuin se on saanut.
Teleliikenteen analysointi on suuri urakka jo siksi, että valtaosa naapurimaiden televiestinnästä kulkee Ruotsin kautta. Tehtävää varten FRA hankki ostohetkellä maailman viidenneksi tehokkaimman supertietokoneen, jolla olisi mahdollista analysoida aineistoa, tunnistaa puhetta ja purkaa heikkoa kryptausta. Saaduista tiedoista saatetaan ruotsalaisten tutkijoiden mukaan laatia sosiogrammeja eli käytännössä tutkittavien ihmisten sosiaalisten yhteyksien tutkiminen. FRA:lla on siis lupa tallentaa pysyvästi kaikki Ruotsin kansainvälisen viestiliikenteen teletunnistetiedot, jolloin yksittäisten ruotsalaisten netinkäyttäjien aktiviteetti, surffaustavat sekä heidän sosiaalinen piirinsä pystytään kartoittamaan ja analysoimaan lähes täydellisesti. On myös täysin mahdollista, että Ruotsi myy keräämiään tietojaan muiden valtioiden hallituksille, kuten Ruotsin ulkoministeri lipsauttitkerättyjen tietojen myymisen ulkopuolisille olevan mahdollista. Ihmisen oikeudesta yksityiseen on tullut kansainvälistä kauppatavaraa.
FRA on yrittänyt rauhoitella kansalaisia, että se keskittyy vain ”potentiaalisiin” viesteihin, eli siis niihin joista tietokone löytää sopivia tunnistesanoja. Laki perustuu runsaalle luottamukselle tiedustelua hoitavia valtion virkamiehiä kohtaan, joten lain väärinkäyttö on hyvin mahdollista. FRA on jo kerennyt jäädä nalkkiin, sillä se aloitti vakoilun kesällä 2008, vaikka laki ei ollut vielä tullut voimaan. Lakia muokattiin sen hyväksymisen jälkeen uudelleen, ja tämä FRA 2.0 -nimellä tunnettu laki hyväksyttiin täpärästi vuoden 2009 lopulla. Se siunasi päätöksen FRA:n liittämisestä teleliikenteen solmukohtiin salakuuntelua varten. Lain uusi muoto sallii FRA:n tiedustelupalvelujen tilaukset paitsi puolustusvoimille myös maan hallitukselle ja sen kanslialle.
