12
muokkausta
Muutokset
→Juttu
On esitetty runsaasti epäilyksiä lain todellisesta käyttötarkoituksesta. Laki mahdollistaa Ruotsin naapurimaiden lähes kaiken sähköisen viestinnän salakuuntelun, sillä Ruotsin kautta kulkee suurin osa Norjan, Suomen ja Venäjän viestinnästä. Salakuuntelulle altistuvat siis paitsi yksityiset henkilöt, myös yritykset. Laki antaakin ruotsalaisille mahdollisuuden suuren luokan teollisuusvakoilulle.
Suomessa media tai poliitikot ovat olleet hiljaa. Ainoita kannanottaja ovat tehneet Jyrki Kasvi (vihr.) ja , Paavo Arhinmäki (vas.), jotka jo vuonna 2008 lähestyivät viestintäministeriä kysymyksillä. Puoluekentän ulkopuolelta ja Piraattipuolue esitti niin ikään kirjallisen kysymyksen hallitukselle samaan aikaan. Vastuuhenkilöt Suomessa ovat onnistuneet pakoilemaan koko Suomea koskevaa vakavaa asiaa. Esimerkiksi oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) ei ole huolissaan Suomen kansalaisten yksityisyydestä, eikä sen enempää Suomessa toimivien yritysten yrityssalaisuuksien kohtalolle, vaikka Lex Nokiaa ajettiin Suomessa väkisin läpi juuri yrityssalaisuuksien turvaamiseksi. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ei osoittanut sen enempää kiinnostusta asiaa kohtaan ennen kuin Taloussanomat nosti aiheen mediassa tapetille ajankohtaiseksi marraskuussa 2009. Lindén myöntää, että hän itse kuuli laista ensimmäistä kerran vasta Taloussanomien jutusta. Suomalaisia poliitikkojen tapaan Suomessa toimivat teleoperaattorit kuten TeliaSonera ja Elisa ovat olleet varsin saamattomia. TeliaSoneran puolustukseksi on kuitenkin huomattava, että yhtiö siirsi sähköpostipalvelimensa Suomeen jo ennen lain hyväksyntää. Yhtiö ilmeisesti pelkäsi asiakkaiden nostamia oikeussyytteitä. Tästä huolimatta TeliaSonera ja sen tytäryhtiö ovat tärkeimpiä pelureita Ruotsin ja ulkomaailmanvälisessä viestinnässä, sillä TeliaSonera omistaman valokuituverkon kautta kulkee 80 prosenttia ulkomaailman ja Ruotsin välisestä yhteydenpidosta. TeliaSoneran aktiivisuus jää nähtäväksi, sillä yhtiön suurin omistaja on Ruotsin valtio.
Tavallinen suomalainen ei ole kuitenkaan jäänyt puille paljaille, vaan omaa yksityisyyttä on mahdollista suojella. Verkosta on saatavilla monia ilmaisia anonyymisointi- ja kryptausohjelmistoja, jotka tarjoavat suojan paitsi ruotsalaisilta vakoojilta, myös muilta salakuuntelijoilta. Oman viestinnän salaaminen lisää FRA:n analysointitaakkaa ja vähentää koko lain toimeenpanon tehokkuutta.
