12
muokkausta
Muutokset
→Kun ruotsalaiset veivät yksityisyytemme: tiivistys
===Kun ruotsalaiset veivät yksityisyytemme ===
Kirjekuoreen suljetun kortin kirjesalaisuus on nykyisin vankempi kuin millään sähköisellä viestintävälineellä, mikä on nurinkurista sillä ihmiset viestivät yhä enemmän sähköisesti. Onko kirjesalaisuuden hengellä enää mitään arvoa?Kansalaisilla on kuitenkin mahdollisuus yrittää suojautua urkinnalta erilaisin anonyymisointi- kryptausohjelmin.
Syyt heikkoon yksityisyyteen johtavat Tukholmaan, jossa 18. heinäkuuta 2008 äänestettiin äänin 143–138 niin sanotun FRA-lain hyväksymisen puolesta. Ruotsalaisten mielipiteet jakaantuivat lain hyväksymisajankohtana puoliksi puolesta ja vastaan. Vastustus näkyi Tukholman katukuvassa laajoina mielenosoituksina pitkin kesää ja syksyä vuonna 2008. Lain toimeenpanosta huolehtivan organisaation (FRA) sivuille tehtiin juuri ennen lain voimaantuloa 1.12.2009 voimakas palvelunestohyökkäys, jonka juuret uskotaan olevan tässä laissa.
Suomessa media tai poliitikot ovat olleet hiljaa. Ainoita kannanottaja ovat tehneet Jyrki Kasvi (vihr.), Paavo Arhinmäki (vas.) ja Piraattipuolue. Vastuuhenkilöt Suomessa ovat onnistuneet pakoilemaan koko Suomea koskevaa vakavaa asiaa. Esimerkiksi oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) ei ole huolissaan Suomen kansalaisten yksityisyydestä, eikä sen enempää Suomessa toimivien yritysten yrityssalaisuuksien kohtalolle, vaikka Lex Nokiaa ajettiin Suomessa väkisin läpi juuri yrityssalaisuuksien turvaamiseksi. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ei osoittanut sen enempää kiinnostusta asiaa kohtaan ennen kuin Taloussanomat nosti aiheen ajankohtaiseksi marraskuussa 2009. Lindén myöntää, että hän kuuli laista ensimmäistä kerran vasta Taloussanomien jutusta.
= Lähteitä =
