Muutokset

Näinä päivinä kirjekuoreen Kirjekuoreen suljetun joulukortin kortin kirjesalaisuus on nykyisin vankempi kuin millään sähköisellä viestintävälineellä. Nykyisin käytetyimpiä viestintävälineitä ovat sähköposti ja puhelin, joten nurinkurisuus mikä on ilmeinen. Perustuslain takaama kirjesalaisuus menettää tällaisissa oloissa kokonaan merkityksensänurinkurista sillä ihmiset viestivät yhä enemmän sähköisesti.Onko kirjesalaisuuden hengellä enää mitään arvoa?

Kaikki tiet vievät Syyt heikkoon yksityisyyteen johtavat Tukholmaan, jossa 18. heinäkuuta 2008 äänestettiin kiivaan julkisen debatin päätteeksi äänin 143–138 niin sanotun FRA-lain hyväksymisen puolesta. Ruotsalaisten mielipiteet jakaantuivat lain hyväksymisajankohtana puoliksi puolesta ja vastaan, mutta vastustajat ovat pitäneet eniten meteliä. Tämä Vastustus näkyi Tukholman katukuvassa laajoina mielenosoituksina pitkin kesää ja syksyä vuonna 2008. Lain toimeenpanosta huolehtivan organisaation (FRA) sivuille tehtiin juuri ennen lain voimaantuloa 1.12.2009 voimakas palvelunestohyökkäys, jonka juuret uskotaan olevan tässä laissa.

Tämä Lex Orwelliksi tai ”Big Brother -laiksi” ristitty laki on 9/11-jälkeiselle ajalle tyypillinen terrorismia ennalta ehkäiseväksi tarkoitettu ehkäisevä laki, jonka yhteneväisyydet kuten Yhdysvaltojen Patriot Act –lakiin on jo päältäpäin nähtävissä–laki. Käytännössä kyseessä on laki, joka antaa Ruotsin puolustusministeriön alaiselle FRA-tiedusteluorganisaatiolle oikeuden tutkia kaikkea ulkomaihin suuntautuvaa sähköistä viestintää ilman oikeuden erillistä hyväksyntää. Tämä yhdistettynä jo toukokuussa 2007 hyväksyttyyn lakiin, joka mahdollistaa FRA:n tallentaa tietoja tutkittavasta kohteesta muun muassa etnisen taustan, poliittiset, uskonnolliset ja filosofiset mielipisteetaatteelliset mielipiteet, sekä tietoja jäsenyyksistä, terveydestä ja seksuaalisesta suuntautumisesta, nostattaa varmasti aiheellista huolestuneisuutta jokaisessa. Ei ole siis ihme, että laki on saanut Ruotsissa sellaisen vastaanoton kuin se on saanut.

Teleliikenteen analysointi on suuri urakka ja sitä jo siksi, että valtaosa naapurimaiden televiestinnästä kulkee Ruotsin kautta. Tehtävää varten FRA hankki ostohetkellä maailman viidenneksi tehokkaimman supertietokoneen, jolla olisi mahdollista analysoida aineistoa, tunnistaa puhetta ja purkaa heikkoa kryptausta. Saaduista tiedoista saatetaan ruotsalaisten tutkijoiden mukaan laatia sosiogrammeja eli käytännössä tutkittavien ihmisten sosiaalisten yhteyksien tutkiminen. FRA:lla on siis lupa tallentaa pysyvästi kaikki Ruotsin kansainvälisen viestiliikenteen teletunnistetiedot, jolloin yksittäisten ruotsalaisten netinkäyttäjien aktiviteetti, surffaustavat sekä heidän sosiaalinen piirinsä pystytään kartoittamaan ja analysoimaan lähes täydellisesti. On myös täysin mahdollista, että Ruotsi myy keräämiään tietojaan muiden valtioiden hallituksille, kuten Ruotsin ulkoministeri lipsautti. Ihmisen oikeudesta yksityiseen on tullut kansainvälistä kauppatavaraa.

FRA on yrittänyt rauhoitella kansalaisia, että se ei aio tutkia kaikkea sähköposti- tai puhelinliikennettä, vaan keskittyy vain ”potentiaalisiin” viesteihin, eli siis niihin joista tietokone löytää sopivia tunnistesanoja. On myös täysin mahdollista, että Ruotsi myy keräämiään tietojaan muiden valtioiden hallituksille, kuten Ruotsin ulkoministeri lipsautti. Ihmisen oikeudesta yksityiseen on tullut kansainvälistä kauppatavaraa. Laki perustuu runsaalle luottamukselle tiedustelua hoitavia valtion virkamiehiä kohtaan, joten tietojen kalastelu käy houkuttelevaksi, kun FRA:n toimintaa ei juuri valvotalain väärinkäyttö on hyvin mahdollista. FRA on jo kerennyt jäädä nalkkiin, sillä se aloitti vakoilun jo kesällä 2008, vaikka laki ei ollut vielä tullut voimaan. Lakia muokattiin sen hyväksymisen jälkeen uudelleen , ja tämä FRA 2.0 -nimellä tunnettu laki hyväksyttiin täpärästi vuoden 2009 lopulla. Se käytännössä siunasi päätöksen FRA:n liittämisestä teleliikenteen solmukohtiin ja liikenteen salakuuntelullesalakuuntelua varten. Lain uusi muoto sallii FRA:n tiedustelupalvelujen tilaukset paitsi puolustusvoimille myös maan hallitukselle ja sen kanslialle.

FRA-laki on virallisesti kansallistaturvallisuutta parantava ja terrori-iskuja ehkäisevä laki. On kuitenkin esitetty runsaasti epäilyksiä lain todellisesta käyttötarkoituksesta. Laki mahdollistaa Ruotsin naapurimaiden lähes kaiken sähköisen viestinnän salakuuntelun, sillä Ruotsin kautta kulkee suurin osa Norjan, Suomen ja Venäjän viestinnästä. Salakuuntelulle altistuvat siis paitsi yksityiset henkilöt, myös yritykset. Laki antaakin ruotsalaisille mahdollisuuden suuren luokan teollisuusvakoilulle. Suomessa laista ollaan oltu hissukseen, niin media kuin poliitikot. Ainoita kannanottaja ovat tehneet Jyrki Kasvi (vihr.) ja Paavo Arhinmäki (vas.), jotka jo vuonna 2008 lähestyivät viestintäministeriä kysymyksillä. Puoluekentän ulkopuolelta Piraattipuolue esitti niin ikään kirjallisen kysymyksen hallitukselle samaan aikaan.

Suomessa media tai poliitikot ovat olleet hiljaa. Ainoita kannanottaja ovat tehneet Jyrki Kasvi (vihr.) ja Paavo Arhinmäki (vas.), jotka jo vuonna 2008 lähestyivät viestintäministeriä kysymyksillä. Puoluekentän ulkopuolelta Piraattipuolue esitti niin ikään kirjallisen kysymyksen hallitukselle samaan aikaan. Vastuuhenkilöt Suomessa ovat onnistuneet pakoilemaan koko Suomea koskevaa vakavaa asiaa. Esimerkiksi oikeusministeri Tuija Brax (vihr.) ei ole ilmeisesti ollut huolissaan Suomen kansalaisten yksityisyydestä, eikä sen enempää miten Suomessa toimivien yritysten yrityssalaisuuksille käyyrityssalaisuuksien kohtalolle, vaikka Lex Nokiaa ajettiin Suomessa väkisin läpi alkuvuonna 2009 juuri yrityssalaisuuksien turvaamiseen perustuenturvaamiseksi. Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ei osoittanut sen enempää kiinnostusta asiaa kohtaan ennen kuin Taloussanomat nosti aiheen mediassa tapetille marraskuussa 2009. Vain 16 päivää ennen lain voimaan tuloa. Lindén myöntää, että hän itse kuuli laista ensimmäistä kerran vasta Taloussanomien jutusta. Suomessa ollaan siis oltu totaalisen ulkona viimeisen vuoden ajan kansalaisten yksityisyydensuojasta ja oikeudesta henkilökohtaiseen yhteydenpitoon. Nähtäväksi jää tuleeko hallitus tekemään seuraavina kuukausina minkäänlaista aloitetta tilanteen korjaamiseksi, kuten painostusta lain mitätöimiseksi. Eräänä vaihtoehtona Piraattipuolue on esittänyt suoraa merikaapeliyhteyttä Suomesta Saksaan, jolloin Ruotsi pystyttäisiin kiertämään. Kaapeli olisi kustannustehokasta varmaankin vetää samassa yhteydessä Venäjän kaasuputken kanssa.

Suomalaisia poliitikkojen tapaan Suomessa toimivat teleoperaattorit Nähtäväksi jää tuleeko hallitus tekemään seuraavina kuukausina minkäänlaista aloitetta tilanteen korjaamiseksi, kuten TeliaSonera ja Elisa ovat olleet varsin saamattomiapainostusta lain mitätöimiseksi. TeliaSoneran puolustukseksi Eräänä vaihtoehtona Piraattipuolue on kuitenkin huomattava, että yhtiö siirsi sähköpostipalvelimensa Suomeen jo ennen lain hyväksyntää. Yhtiö ilmeisesti pelkäsi asiakkaiden nostamia oikeussyytteitä. Tästä huolimatta TeliaSonera ja sen tytäryhtiö ovat tärkeimpiä pelureita Ruotsin ja ulkomaailmanvälisessä viestinnässä, sillä TeliaSonera omistaman valokuituverkon kautta kulkee 80 prosenttia ulkomaailman ja Ruotsin välisestä yhteydenpidostaesittänyt suoraa merikaapeliyhteyttä Suomesta Saksaan. TeliaSoneran aktiivisuus jää nähtäväksi, sillä yhtiön suurin omistaja on Ruotsin valtio, joka myös ohjaa käytännön tasolla yhtiön toimintaaKaapeli olisi kustannustehokasta vetää samassa yhteydessä Venäjän kaasuputken kanssa.

Suomalaisia poliitikkojen tapaan Suomessa toimivat teleoperaattorit kuten TeliaSonera ja Elisa ovat olleet varsin saamattomia. TeliaSoneran puolustukseksi on kuitenkin huomattava, että yhtiö siirsi sähköpostipalvelimensa Suomeen jo ennen lain hyväksyntää. Yhtiö ilmeisesti pelkäsi asiakkaiden nostamia oikeussyytteitä. Tästä huolimatta TeliaSonera ja sen tytäryhtiö ovat tärkeimpiä pelureita Ruotsin ja ulkomaailmanvälisessä viestinnässä, sillä TeliaSonera omistaman valokuituverkon kautta kulkee 80 prosenttia ulkomaailman ja Ruotsin välisestä yhteydenpidosta. TeliaSoneran aktiivisuus jää nähtäväksi, sillä yhtiön suurin omistaja on Ruotsin valtio. Tavallinen suomalainen ei ole kuitenkaan jäänyt puille paljaille, vaan omaa yksityisyyttä on mahdollista suojella. Verkosta on saatavilla monia ilmaisia anonyymisointi- ja kryptausohjelmistoja, jotka tarjoavat suojan paitsi ruotsalaisilta vakoojilta, myös muilta salakuuntelijoilta. Oman viestinnän salaaminen lisää FRA:n analysointitaakkaa, sillä siellä päässä ei voida tietää mikä kryptattutiedosto sisältää vain lomakuvia ja mikä mahdollisesti al-Qaidan tuoreimman suunnitelman iskeä lintukotoon. Jos lain voimaantulon myötä ihmiset alkavat suojaamaan viestintäänsä, niin on aiheellista herättää kysymys: voiko FRA pysyä tahdissa mukana ja oliko lailla siten loppujen lopuksi odotettua hyötyä terrorisminvastaisessa sodassa?