Byrokraatti, ylläpitäjä, uploadaccess
1 623
muokkausta
Muutokset
p
typo
Tämä artikkeli pitäisi suomentaa. Alkuperäinen löytyy [http://levine.sscnet.ucla.edu/general/intellectual/coffee.htm täältä].
"Miksi meillä on omaisuutta? Omaisuus tuntuu monien mielestä sopivalta johtuen siitä ajatuksesta, että jokaisen meistä tulisi voida omistaa työnsä dehelmäthedelmät. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, koska osa omaisuudesta, kuten maaomaisuus, ei ole omistajansa luomaa. Oletetaan, että on suuri pala maata joka on yhteistä omaisuutta, kuten Yhdysvaltain länsiosat aikoinaan. Valtio päätti sallia maan yksityisomistuksen. Sen ei ollut mikään pakko tehdä niin. Yhteinen maa-alue olisi voitu pitää jättiläiskokoisena puistona, eikä kenenkään omistusoikeuksia olisi siinä rikottu. Valtio kuitenkin lahjoitti tai myi maata tietyille ihmisille, jotka eivät luoneet sitä, ja siten rajoitti kaikkien muiden toimintavapautta. Syy tälle oli kannustin: jos jokaisella on oikeus estää muita hyödyntämästä hänen maitaan, heillä on suurempi kannustin investoida hyödyllisempään maankäyttöön - rakentaa koteja, viljellä maata, ja niin edelleen. Tähän saakka sama argumentti pätee tekijänoikeus- ja patenttilainsäädäntöön melko hyvin. Henkisen omaisuuden idea on antaa ihmisille kannustimia investoida teosten luomiseen ja keksintöihin." [Eugene Volokh]
Ylläoleva on kirjalliseen muotoon pantu selitys yleisestä näkökannasta, eli että ideoiden omistusoikeus ei eroa talojen ja autojen omistamisesta tai muista yksityisomistuksen muodoista. Retoriikka, jolle näkökanta perustuu, näyttää aluksi vakuuttavalta: jokaisen pitäisi voida täysimääräisesti omistaa ideansa, jotta hänellä olisi kannustin kehittää sitä, samalla tavalla kuin jokaisen pitää voida täysimääräisesti omistaa maata, jotta hänellä olisi kannustin kehittää puolestaan sitä. Valitettavasti analogia "idean" ja "maaomaisuuden" välillä on väärä. Kyseisessä näkökannassa käytetään hyväksi sanan "idea" yleisen merkityksen epäselkeyttä ja yhdistetään se virheellisellä tavalla sanan "omaisuus" yleiseen merkitykseen ja erityiseen merkitykseen sanaparissa "henkinen omaisuus". Tämä saattaa näyttää pelkältä semanttiselta saivartelulta, mutta se ei sitä ole. Mainittu näkökanta johtaa virheellisiin päätelmiin henkistä omaisuutta säätelevien lakien yhteiskunnallisesta merkityksestä. Siinä henkistä omaisuutta pidetään ideoihin kohdistuvana tavanomaisena yksityisoimistuksena. Tämä on harhaanjohtava näkemys, joka eroaa täysin siitä, mitä immateriaalioikeus todellisuudessa on. Näkökanta johtuu sekaannuksesta, joka sattuu olemaan tarpeellinen niille, jotka hyötyvät erityisesti nykyisestä lainsäädännöstä. Kyse on näkemyksestä, jossa jätetään huomiotta abstraktin idean ja sen konkreettisen toteutuksen ero.
