Keskustelu:Anime ja tekijänoikeudet

Doujinshiin ja fanficiin liittyvistä tekijänoikeuskysymyksistä

Sivunumerot viittaavat Pirkko-Liisa Haarmannin teokseen Tekijänoikeus ja lähioikeudet (Talentum, 2005). Korostukset ja johtopäätökset ovat omiani.

Ennen tekijänoikeuspuolta vielä muutama mallioikeuteen liittyvä asia:

• s. 89: Se seikka, että jokin teos on rekisteröity mallina, ei ole esteenä sen suojaamiselle myös tekijänoikeuden perusteella. Tästä kaksoissuojan mahdollisuudesta on nimenomainen säännös TekijäL 10 §:n 1 momentissa.
• "Mallioikeus suojaa esineen ulkomuotoa." -- "Mallilla tarkoitetaan tuotteen tai sen osan ulkomuotoa." -- "Kysymys on aina konkreettisista esineistä." (Lähde: Pirkko-Liisa Haarmann, Marja-Leena Mansala: Immateriaalioikeuden perusteet, s 72-73. Talentum 2007.)

Mallioikeus tuntuu siis liittyvän lähinnä sarjakuvahahmon perusteella tehtyihin vaikkapa action-figuureihin tai muihin konkreettisiin esineisiin, ei esimerkiksi doujinshiin. Toisaalta:

• "Suojaa mahdollisesti saavien tuotteiden luettelo käsittää myös pakkaukset, graafiset symbolit ja kirjasintyypit (MalliL 1a § 1 mom. 2 k.)." (Haarmann, Mansala: Immateriaalioikeuden perusteet, s. 73.)

Sanastoa:

TN = tekijänoikeusneuvosto.

Hahmon idean käyttö

TN 1986:8 (Suojan kohde, Hahmo, Repliikki) (s. 55):

• A:n laatima käsikirjoitus sekä sen perusteella valmistettu elokuvateos, jossa esiintyy "Viljoa etsivä mies" -hahmo, olivat tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan suojattavia teoksia. Hahmon käyttäminen irroitettuna teoksesta oli lähinnä teoksessa esitetyn idean käyttämistä, eikä hahmo ollut tekijänoikeudellisesti suojattu.

TN 1993:25 (Hahmo) (s. 55):

• Eräissä elokuvateoksissa esiintyvät Ohukaisen ja Paksukaisen hahmot eivät visuaalisesti arvioituina olleet niin itsenäisiä ja omaperäisiä, että ne olisivat olleet tekijänoikeudellisesti suojattuja. Hahmojen käyttäminen teosyhteydestään irrotettuna oli lähinnä teoksen idean hyödyntämistä ja siten sallittua tekijänoikeuden estämättä.

Johtopäätös: Hahmon idean hyödyntäminen omassa teoksessa on sallittua. Jos jossakin sarjakuvassa esiintyy hahmo Perunamies, on sallittua tehdä oma, täysin erillinen sarjakuva eri aiheesta, jossa esiintyy Perunamiehen kaltainen hahmo. Näin siis ainakin, jos hahmoa on käytetty "teosyhteydestään irrotettuna". Ratkaisuista onkin tulkittavissa, että sellaisen sarjakuvan levittäminen, jossa esiintyisi pelkästään jo aiemmin julkaistussa sarjakuvassa esiintyviä samanlaisia hahmoja samanlaisessa ympäristössä ja samankaltaisissa tilanteissa, ei olisi enää laillista ilman lupaa. Tällainen tulkinta olisi yhteneväinen jäljempänä esitetyn itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimuksen tulkinnan kanssa.

"Onks Viljoo näkyny?" -hahmoa ja Ohukaista ja Paksukaista tekijänoikeusneuvosto ei ole pitänyt tekijänoikeudellisesti suojattuna. Tästä ei kuitenkaan ilmene, etteikö mikään hahmo voisi olla tekijänoikeudellisesti suojattu. Esimerkiksi hahmon kuvaa ei tietenkään saa suoraan kopioida.

Itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimus

s. 71:

• KKO 1954 II 91 (Sotilaskuljettajan käsikirja): Se seikka, että teokseen oli otettu sen laajuuteen katsoen vähäisinä pidettäviä osia aikaisemmin julkaistusta toisesta teoksesta, ei estänyt pitämästä ensin mainittua teosta omaperäisenä. (234 RD 1953). --

• Tapaus tapaukselta on siis ratkaistava, onko tekijä todella itse "luonut" teoksensa vai onko hän siinä määrin seurannut esikuvia tai annettuja ohjeita, että itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimus jää täyttymättä.

Johtopäätös: Doujinshin ja esimerkiksi kirjan perusteella tehdyn fanficin levittäminen on laillista, jos teoksen voidaan katsoa olevan itsenäinen ja omaperäinen. Jos taas doujinshi tai fanfic perustuu esikuvaansa niin vahvasti, että itsenäisyyden ja omaperäisyyden vaatimus jää täyttämättä, tarvitaan levittämiselle alkuperäisen teoksen tekijän lupa.

Korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 1954 II 91 perusteella olisi pääteltävissä, että omaan sarjakuvaan saa ottaa suoraan tapahtumia (esimerkiksi juonta) olemassa olevista sarjakuvista, jos otettujen kohtien määrä on koko sarjakuvan laajuuteen nähden vähäinen. Toisaalta, esimerkkitapaus on vuodelta 1954 ja tekijänoikeuslain tulkinta on tuskin sen jälkeen ainakaan löysentynyt.

Teoksen perusidean ja aiheen hyödyntäminen ja teoksen vapaa muuttaminen

Mitä tekijänoikeudessa suojataan? (s. 96):

• Varsin selvää on, ettei tekijänoikeus käsitä teoksen perusideaa, aihetta tai motiivia. Kuka tahansa saa kirjoittaa romaanin Titanicin tuhosta, maalata veneen rantakaislikossa tai valokuvata aurongonlaskun erämaajärvellä, vaikka näin on tehty monta kertaa aikaisemmin.

s. 65-66:

• Yksikään kirjailija, säveltäjä tai taidemaalari ei luo teoksiaan tyhjiössä. Hän saa esikuvia, ideoita ja virikkeitä aikaisemmin eläneiltä yhtä hyvin kuin aikalaisiltaan. Esimerkiksi William Shakespearen on selvitetty luoneen monet näytelmistään italialaisten novellien ja antiikin kertomusten pohjalta. TekijäL 4 §:n 2 momentissa on tämänkaltaisia tilanteita koskeva säännös: "Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen tekijänoikeutensa riipu tekijänoikeudesta alkuperäisteokseen." Itse asiassa säännös on tarpeeton; ilman sitäkin lopputulos olisi säännöksen osoittama. Säännöksellä on ehkä kuitenkin se merkitys, että se korostaa tekijänoikeusdoktriinissa teosten suojattavuudelle asetetun omaperäisyysvaatimuksen suhteellisuutta.

• Lausunnossaan 1990:11 tekijänoikeusneuvosto kirjoitti: "Meren teoksessa on 16 eri kohdassa yhteensä noin neljän sivun verran käytetty selvästi lähdeaineistona teosta Marski läheltä ja kaukaa. -- Sen sijaan tekijänoikeusneuvosto katsoo käyttämisen ilman tekijän suostumusta sallituksi tässä tapauksessa lain 4 §:n 2 momentin nojalla, koska alkuperäisteosta on käytetty vapaasti muuttaen. Hakijan teoksesta lainattua ovat lähinnä Mannerheimin elämäntapoja ja tapahtumia koskevat erilaiset tiedot, joita tekijänoikeus ei suojaa. Kysymys ei siten ole myöskään tekijän suostumusta edellyttävästä muuntelusta, josta säädetään lain 4 §:n 1 momentissa. --"

Johtopäätös: Oman sarjakuvan tekeminen toisen tekemän sarjakuvan aihepiiriä tai perusideaa hyödyntämällä on laillista. Toisen sarjakuvaa saa käyttää inspiraation lähteenä ja siinä esiintyviä yleisiä tietoja saa hyödyntää. Tekijänoikeuslain 4 §:n 2 momentin teoksen "vapaata muuttamista" koskevan kohdan tulkinta vaikuttaa kuitenkin melko tiukalta. Tekijänoikeusneuvoston lausunnossahan (TN 1990:11) katsotaan, että pelkkä toisen tekemän teoksen käyttäminen selkeästi lähdeaineistona omassa teoksessa noin neljän sivun verran on jo kyseisen teoksen "vapaata muuttamista". Tämä palautuu taas kysymykseen itsenäisyydestä ja omaperäisyydestä.