Muutokset

Kriittisyys aineettomia oikeuksia kohtaan on ollut osa talousliberaalia ajattelua aivan sen alkuajoista lähtien. Esimerkiksi 1700-luvun lopulla Ranskassa tekijänoikeuskeskustelu keskittyi luovuuden filosofiseen perustaan. Joko ideat ovat tekijänsä kiistämätöntä omaisuutta ilman mitään aikarajoitusta perittävyydelle, koska tekijä on niihin välittömässä yhteydessä, kuten Diderot esitti, tai ideat kuuluvat kaikille , koska ne ovat sellaisinaan osana luontoa, kuten Condorcet väitti. Yhdysvalloissa Thomas Jefferson piti tekijänoikeuksia ja patentteja markkinoita kahlehtivina monopoleina, mutta kuitenkin välttämättömänä pahana ja siksi automaattisesti myös osana lainsäädäntöä.

Piraattiliikkeen historian voi jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin voimme tutkia termin piraatti ja sen lähisukulaisten kehitystä – – eli kuinka merkitys on liitetty sisällön luvattomaan käyttöön. Toisaalta voimme selvittää , kuinka piraateiksi kutsutut tietoverkkojen käyttäjät ovat uhmanneet lakia ja vähitellen synnyttäneet selkeästi määriteltävän ideologian, siihen liittyvän retoriikan sekä lopulta järjestelmällisen kansalaistottelemattomuuden kulttuurin. Kolmas, tässä olennaisin näkökulma, on piraattiliikkeen konkreettinen politisoituminen puolueiksi eri maissa sekä näiden puolueiden kansainvälinen yhteistyö.

Juttusarjan seuraavissa osissa käymme läpi piraattien historian näkökulma kerrallaan. Ensikuun Ensi kuun Purjeessa jatkamme siitä , miten kurkunleikkaajien ja varkaiden haukkumanimi muuttui tekijänoikeusasioita ajavien tahojen suussa kuvaamaan kulttuurinvapauden puolustajia.

Kyse on piraattiaatteen itsetutkiskelusta, jossa Piraattipuolueen asemaa pohditaan niin piraattiaatteen historiallisen kehityksen tuloksena, kuin myös Suomen poliittisen keskustelun sekä maailmanlaajuisen poliittisen liikkeen osana. Katsausta ei tule pitää minään perusteellisena analyysinä, vaan toivon sen lähinnä tarjoavan suuntaviivoja sekä innostusta teoreettisempaan tutkiskeluun.