Muutokset

Heinäkuun alusta voimaantullut laki kuvaohjelmien tarkastamisesta on jälleen osoitus siitä, kuinka rajoittunut nykyisten päättäjien ymmärrys on internetin luonteen suhteen. Lain tarkoituksena on lastensuojelun nimissä tuoda verkossa julkaistavat videot nykyisen elokuvatarkastusjärjestelmän piiriin sekä periä niistä Laki uhkaa pakottaa elokuviaan netissä levittävät harrastelijat maksamaan vuosittaista 800 euron tarkastusmaksuvalvontamaksua.

Koska yksityiset Yksityiset ihmiset julkaisevat verkossa niin paljon materiaaliavaltavatasti videomateriaalia, laki joten lakia on käytännössä mahdoton valvoa. Valtion elokuvatarkastamon resurssit eivät myöskään millään tietenkään riitä kaikkien verkossa julkaistavien videoiden tarkastamiseen, eivätkä edes jälkikäteiseen valvontaan. Laissa säädetty tarkastusmaksu valvontamaksu kuitenkin saattaa peloitella monet yksityiset ihmiset ja pienemmät omilla taskurahoilla videopätkiä tuottavat harrastelijaryhmät olemaan julkaisematta videoita verkossa. Tämä laki hankaloittaa siis pienempien sisällöntuottajien, kuten yksityisten Laki uhkaa tukahduttaa ihmisten ja erillaisten harrastelijaryhmien elämää ja tukahduttaa siten internetin vapaata kulttuuriataiteellista ilmaisua internetissä.

Myös vaatimus siitä ettei K-18 merkinnän saaneita videoita saa luovuttaa alle 18 vuotiaille Verkon sisällöstä suuri osa on verkon luonteelle vierasulkomaisilla sivustoilla, joihin suomalaisten viranomaisten koura ei ulotu. Toisin kuin perinteisissä elokuvateattereissa ja videovuokraamoissa on verkossa miltei mahdoton varmistua videon lataajan iästäSiksi lain lastensuojelullinen vaikutus jää vähäiseksi. Myös useimpien avoimien levityskanavien käyttö tulee tämän vaatimuksen myötä mahdottomaksiEpäselväksi jää, pitäisikö kotivideoita YouTubessa julkaisevien suomalaisten periaatteessa ilmoittaa niistä elokuvatarkastamolle. Verkossa "Harrastustoimintaa varten" julkaistuista videotallenteista ei voi tehdä juuri enempää kuin kysyä käyttäjältä tämän syntymävuotta tai ikää ja varoittaa haitallisesta sisällöstäperitä valvontamaksuja, mutta niidenkin olemassaolo pitäisi ilmoittaa elokuvatarkastamolle.

Lisäksi verkon sisällöstä suuri osa on ulkomaisilla sivustoillaLain vaatimus siitä, että lapsille sopimattomiksi mielletyt videot pitäisi panna lapsilta lukkojen taakse, joita tämä laki jää varmasti useimmilta harrastelijoilta noudattamatta. Harrastelijasivustoilla ei koskeole mahdollisuutta ottaa käyttöön mitään varmaa tunnistamistapaa kuten pankkitunnuksia. Siksi lastensuojelullinen vaikutus jää vähäiseksiTällainen sotisi myös vastoin monien käsitystä vapaasta internetistä, jossa sekä videon levittäminen on levittäjän ja sen katsominen yksinomaan katsojan vastuulla.

Lain eduskuntakeskustelussa useat kansanedustajat toivat esille sen, että internetin myötä perinteinen ajattelu kuvaohjelmien valvonnasta on menettänyt merkityksensä. Hyväksytyksi tuli kuitenkin laki, jota ihmiset käytännössä jatkuvasti joutuvat rikkomaan tai ainakin toimimaan harmaalla alueella. Tietoyhteiskuntaa koskevan lainsäädännön suhteen käy jatkuvasti näin. Pienten suomalaisten sisällöntuottajien pelotteleminen ja kulttuurin tukahduttaminen tällaisilla käytäntöön soveltumattomilla laeilla on lopetettava ja sen sijaan tällaisen turvattava ruohonjuuritason kulttuurituotannon asema on lainsäädännössä turvattava. Lainsäädännön tulee mukautua aikaan ja vaikka lastensuojelu onkin tärkeä tavoite, Vanhentuneiden tarkastuskäytäntöjen ylläpitäminen väkisin teknologian jo mullistettua videomateriaalin levitysmarkkinat on hyväksyttävä se tosiasia että tällaisilla keinoilla ei sitä internetissä saavutetapuhtaasti älyllistä epärehellisyyttä.