Tekijänoikeuslait uhkaavat online-vapauksiamme
Tekijänoikeuslait uhkaavat vapauttamme verkossa
Christian Engström Julkaistu 7.7.2009 18:10 http://www.ft.com/cms/s/0/87c523a4-6b18-11de-861d-00144feabdc0.html
Elvis Presley Wikipedia-hakuna tuottaa runsaasti tekstiä ja muutamia yleiseen levitykseen hyväksyttyjä kuvia. Musiikkia tai videomateriaalia ei Wikipediassa ole tekijänoikeusrajoitusten takia. Yhteisenä pitämämme kulttuuriperintö ei olekaan yhteistä.
If you search for Elvis Presley in Wikipedia, you will find a lot of text and a few pictures that have been cleared for distribution. But you will find no music and no film clips, due to copyright restrictions. What we think of as our common cultural heritage is not “ours” at all.
Luovuuttaan hyödyntäen monet luovat MySpace- ja YouTube-sivustoille omia musiikki- ja videotuotoksiaan kaikkien nautittaviksi, kunnes ne poistetaan suurten elokuva- ja levy-yhtiöiden vaatimuksesta. Teknologia luo uusia mahdollisuuksia, tekijänoikeuslait tukahduttavat ne.
On MySpace and YouTube, creative people post audio and video remixes for others to enjoy, until they are replaced by take-down notices handed out by big film and record companies. Technology opens up possibilities; copyright law shuts them down.
Tästä ei pitäisi olla kyse. Tekijänoikeuslakien tarkoitus on kannattaa luovuutta, eikä rajoittaa sitä. Jo tämä riittää perusteluksi uudistustarpeelle. Nykyisellä järjestelmällä on kuitenkin vielä haitallisempiakin vaikutuksia. Tarkoituksenaan valvoa tekijänoikeuslakien noudattamista valtiot ovat alkaneet rajoittaa oikeuttamme viestintäsalaisuuteen vailla pelkoa valvonnasta.
This was never the intent. Copyright was meant to encourage culture, not restrict it. This is reason enough for reform. But the current regime has even more damaging effects. In order to uphold copyright laws, governments are beginning to restrict our right to communicate with each other in private, without being monitored.
Tiedoston lähettäminen toiselle on tiedostonjakamista. Ainoa tapa edes yrittää rajoittaa sitä on valvoa kaikkea tavallisten ihmisten keskinäistä viestintää. Tiedostonjakaminen on yleistynyt räjähdysmäisesti huolimatta Napsterin, Kazaan ja eräiden muiden vertaisverkkopalvelujen kaatamisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka viranomaiset sulkisivat kaikki vertaisverkot ja muut vapaan tiedostonjaon kanavat, tiedostoja voitaisiin silti jakaa vaikkapa sähköpostin liitetiedostoina tai yksityisissä verkoissa. Jos näin kävisi, pitäisikö valtiovallan saada tarkkailla kaikkea sähköpostiliikennettä ja suojattuja verkkoja? Niin kauan kuin on mahdollista viestiä yksityisesti, on mahdollista jakaa tekijänoikeudella suojattuja tiedostoja. Jos tiedostonjakaminen halutaan pysäyttää, ihmisiltä täytyy viedä oikeus yksityiseen viestintään. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Yhteiskunnan on valittava tiensä.
File-sharing occurs whenever one individual sends a file to another. The only way to even try to limit this process is to monitor all communication between ordinary people. Despite the crackdown on Napster, Kazaa and other peer-to-peer services over the past decade, the volume of file-sharing has grown exponentially. Even if the authorities closed down all other possibilities, people could still send copyrighted files as attachments to e-mails or through private networks. If people start doing that, should we give the government the right to monitor all mail and all encrypted networks? Whenever there are ways of communicating in private, they will be used to share copyrighted material. If you want to stop people doing this, you must remove the right to communicate in private. There is no other option. Society has to make a choice.
Maailma on tienhaarassa. Internet ja uusi viestintäteknologia ylipäänsä ovat nin tehokkaita, että yhteiskunta muuttuu joka tapauksessa. Muutoksen suuntaa ei kuitenkaan ole vielä päätetty.
The world is at a crossroads. The internet and new information technologies are so powerful that no matter what we do, society will change. But the direction has not been decided.
Tekniikkaa hyväksikäyttämällä voidaan luoda pahimmat painajaisemmekin ylittävä isoveliyhteiskunta, jossa valtiot ja yritykset tarkkailevat jokaisen elämää yksityiskohtaisesti. Entisessä Itä-Saksassa valtio tarvitsi kymmeniätuhansia työntekijöitä vakoillakseen kansalaisia kirjoituskonein, lyijykynin ja kortistoin. Nykyään pari tietokonetta voi hoitaa yhdellä napinpainalluksella saman tehtävän miljoona kertaa nopeammin. Monet poliitikot haluaisivat painaa sitä nappia.
The technology could be used to create a Big Brother society beyond our nightmares, where governments and corporations monitor every detail of our lives. In the former East Germany, the government needed tens of thousands of employees to keep track of the citizens using typewriters, pencils and index cards. Today a computer can do the same thing a million times faster, at the push of a button. There are many politicians who want to push that button.
Toisaalta samaa tekniikkaa käyttämällä voidaan luoda yhteiskunta, joka kannustaa oma-aloitteisuutta, yhteistyötä ja monimuotoisuutta. Passiivisesta yksisuuntaisen median informaatiotulvan hukuttamasta kuluttajasta voisi tulla aktiivinen osallistuja tietoyhteiskunnassa, yhteisellä matkallamme tulevaisuuteen.
The same technology could instead be used to create a society that embraces spontaneity, collaboration and diversity. Where the citizens are no longer passive consumers being fed information and culture through one-way media, but are instead active participants collaborating on a journey into the future.
Internet on yhä lapsenkengissään, mutta sen ansiosta esille putkahtelee mahtavia ideoita kuin taikaiskusta. Esimerkkeinä mainittakoon vapaa käyttöjärjestelmä Linux ja vapaa tietosanakirja Wikipedia. Samanlaista osallistavaa kulttuuria harjoitetaan MySpace- ja YouTube -sivustoilla, ja sen kasvusta on myös merkkinä The Pirate Bay, jonka ansiosta valtavasti kulttuuria on helposti saatavilla jokaiselle, jolla on yhteys verkkoon. Valitettavasti siinä missä tekniikka luo uusia mahdollisuuksia, lainsäädäntö tukahduttaa ne. Linuxin kehitystä haittaavat patentit, mainittuja verkkosivustoja tekijänoikeudet.
The internet it still in its infancy, but already we see fantastic things appearing as if by magic. Take Linux, the free computer operating system, or Wikipedia, the free encyclopedia. Witness the participatory culture of MySpace and YouTube, or the growth of the Pirate Bay, which makes the world’s culture easily available to anybody with an internet connection. But where technology opens up new possibilities, our intellectual property laws do their best to restrict them. Linux is held back by patents, the rest of the examples by copyright.
Suuri yleisö tiedostaa uudistustarpeet enenevässä määrin. Siksipä Piratpartiet - piraattipuolue - saavutti 7,1 %:n kannatuksen Ruotsin EU-vaaleissa ja lunasti piraattiliikkeelle ensimmäisen paikan Euroopan parlamentissa.
The public increasingly recognises the need for reform. That was why Piratpartiet – the Pirate party – won 7.1 per cent of the popular vote in Sweden in the European Union elections. This gave us a seat in the European parliament for the first time.
Piraattiliikkeen tavoite on tekijänoikeuslakien uudistaminen ja patenttijärjestelmän asteittainen hävittäminen. Vastustamme valvontayhteiskuntaa ja sensuuria niin verkossa kuin yleisemminkin. EU:n toimintaa haluamme muuttaa demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Tässä on koko ohjelmamme.
Our manifesto is to reform copyright laws and gradually abolish the patent system. We oppose mass surveillance and censorship on the net, as in the rest of society. We want to make the EU more democratic and transparent. This is our entire platform.
Aiomme pyhittää kaiken aikamme ja kaikki voimavaramme perustavanlaatuisten kansalaisoikeuksien puolustamiseen niin verkossa kuin muuallakin. Seitsemän prosenttia ruotsalaisista äänestäjistä oli kanssamme samaa mieltä siitä, että muiden poliittisten erimielisyyksien siirtäminen sivuun näiden perusasioiden turvaamiseksi on järkevää.
We intend to devote all our time and energy to protecting the fundamental civil liberties on the net and elsewhere. Seven per cent of Swedish voters agreed with us that it makes sense to put other political differences aside in order to ensure this.
Seuraavien viiden vuoden kuluessa tehtävät poliittiset päätökset määrittelvät suurelta osin sen, millaista polkua kuljemme kohti tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa. Näiden päätösten vaikutukset ulottuvat miljoonien ihmisten elämään vuosiksi eteenpäin. Annammeko pelkojemme johtaa meidät epätoivottavaan kontrolliyhteiskuntaan, vai olemmeko tarpeeksi rohkeita ja viisaita kokeillaksemme, miltä tulevaisuus näyttää vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa?
Political decisions taken over the next five years are likely to set the course we take into the information society, and will affect the lives of millions for many years into the future. Will we let our fears lead us towards a dystopian Big Brother state, or will we have the courage and wisdom to choose an exciting future in a free and open society?
Tiedonvälityksen vallankumous on käynnissä tässä ja nyt. On aika päättää, millaisen tulevaisuuden haluamme.
The information revolution is happening here and now. It is up to us to decide what future we want.
Kirjoittaja on Ruotsin piraattipuoluetta edustava Euroopan parlamentin jäsen.
The writer is the Pirate party’s member of the European parliament
Tekijänoikeuslait uhkaavat vapauttamme verkossa (vain suomennos)
Elvis Presley Wikipedia-hakuna tuottaa runsaasti tekstiä ja muutamia yleiseen levitykseen hyväksyttyjä kuvia. Wikipediassa ei ole tekijänoikeusrajoitusten takia musiikkia eikä videomateriaalia. Yhteisenä pitämämme kulttuuriperintö ei olekaan yhteistä.
Yhä useammat lisäävät MySpace- ja YouTube-sivustoille omia musiikki- ja videotuotoksiaan kaikkien nautittaviksi, kunnes ne poistetaan suurten elokuva- ja levy-yhtiöiden vaatimuksesta. Teknologia luo uusia mahdollisuuksia, tekijänoikeuslait tukahduttavat ne.
Tästä ei pitäisi olla kyse. Tekijänoikeuslakien tarkoitus on kannustaa luovuutta, eikä rajoittaa sitä. Jo tämä riittää perusteluksi uudistustarpeelle. Nykyisellä järjestelmällä on kuitenkin vielä haitallisempiakin vaikutuksia. Tarkoituksenaan valvoa tekijänoikeuslakien noudattamista valtiot ovat alkaneet rajoittaa oikeuttamme viestintäsalaisuuteen.
Tiedoston lähettäminen toiselle on tiedostonjakamista. Ainoa tapa edes yrittää rajoittaa sitä on valvoa kaikkea tavallisten ihmisten keskinäistä viestintää. Tiedostonjakaminen on yleistynyt räjähdysmäisesti huolimatta Napsterin, Kazaan ja eräiden muiden vertaisverkkopalvelujen kaatamisesta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vaikka viranomaiset sulkisivat kaikki vertaisverkot ja muut vapaan tiedostonjaon kanavat, tiedostoja voitaisiin silti jakaa vaikkapa sähköpostin liitetiedostoina tai yksityisissä verkoissa. Jos näin kävisi, pitäisikö valtiovallan saada tarkkailla kaikkea sähköpostiliikennettä ja suojattuja verkkoja? Niin kauan kuin on mahdollista viestiä yksityisesti, on mahdollista jakaa tekijänoikeudella suojattuja tiedostoja. Jos tiedostonjakaminen halutaan pysäyttää, ihmisiltä täytyy viedä oikeus yksityiseen viestintään. Ei ole muuta vaihtoehtoa. Yhteiskunnan on valittava tiensä.
Maailma on tienhaarassa. Internet ja uusi viestintäteknologia ylipäänsä ovat niin tehokkaita, että yhteiskunta muuttuu joka tapauksessa. Muutoksen suuntaa ei kuitenkaan ole vielä päätetty.
Tekniikkaa hyväksikäyttämällä voidaan luoda pahimmat painajaisemmekin ylittävä isoveliyhteiskunta, jossa valtiot ja yritykset tarkkailevat jokaisen elämää yksityiskohtaisesti. Entisessä Itä-Saksassa valtio tarvitsi kymmeniätuhansia työntekijöitä vakoillakseen kansalaisia kirjoituskonein, lyijykynin ja kortistoin. Nykyään pari tietokonetta voi hoitaa yhdellä napinpainalluksella saman tehtävän miljoona kertaa nopeammin. Monet poliitikot haluaisivat painaa sitä nappia.
Toisaalta samaa tekniikkaa käyttämällä voidaan luoda yhteiskunta, joka kannustaa oma-aloitteisuutta, yhteistyötä ja monimuotoisuutta. Passiivisesta yksisuuntaisen median informaatiotulvan hukuttamasta kuluttajasta voisi tulla aktiivinen osallistuja tietoyhteiskunnassa, yhteisellä matkallamme tulevaisuuteen.
Internet on yhä lapsenkengissään, mutta jo nyt esille putkahtelee loistavia ilmiöitä kuin itsestään. Esimerkkeinä mainittakoon vapaa käyttöjärjestelmä Linux ja vapaa tietosanakirja Wikipedia. Samanlaista osallistavaa kulttuuria harjoitetaan MySpace- ja YouTube -sivustoilla, ja sen kasvusta on myös merkkinä The Pirate Bay, jonka ansiosta valtavasti kulttuuria on helposti saatavilla jokaiselle, jolla on yhteys verkkoon. Valitettavasti siinä missä tekniikka luo uusia mahdollisuuksia, lainsäädäntö tukahduttaa ne. Linuxin kehitystä haittaavat patentit, mainittuja verkkosivustoja tekijänoikeudet.
Suuri yleisö tiedostaa uudistustarpeet enenevässä määrin. Siksipä Piratpartiet, piraattipuolue, saavutti 7,1 %:n kannatuksen Ruotsin EU-vaaleissa ja lunasti piraattiliikkeelle ensimmäisen paikan Euroopan parlamentissa.
Piraattiliikkeen tavoite on tekijänoikeuslakien uudistaminen ja patenttijärjestelmän asteittainen hävittäminen. Vastustamme valvontayhteiskuntaa ja sensuuria niin verkossa kuin yleisemminkin. Haluamme muuttaa EU:n toimintaa demokraattisemmaksi ja avoimemmaksi. Tässä on koko ohjelmamme.
Aiomme pyhittää kaiken aikamme ja kaikki voimavaramme perustavanlaatuisten kansalaisoikeuksien puolustamiseen niin verkossa kuin muuallakin. Seitsemän prosenttia ruotsalaisista äänestäjistä oli kanssamme samaa mieltä siitä, että näiden perusasioiden turvaamiseksi on järkevää siirtää sivuun muut poliittiset erimielisyydet.
Seuraavien viiden vuoden kuluessa tehtävät poliittiset päätökset määrittelevät suurelta osin sen, millaista polkua kuljemme kohti tulevaisuuden tietoyhteiskuntaa. Nämä päätökset vaikuttavat miljoonien ihmisten elämään vuosien ajan. Annammeko pelkojemme johtaa meidät epätoivottavaan kontrolliyhteiskuntaan, vai olemmeko tarpeeksi rohkeita ja viisaita kokeillaksemme, miltä tulevaisuus näyttää vapaassa ja avoimessa yhteiskunnassa?
Tiedonvälityksen vallankumous on käynnissä tässä ja nyt. On aika päättää, millaisen tulevaisuuden haluamme.
Christian Engström
Kirjoittaja on Ruotsin piraattipuoluetta edustava Euroopan parlamentin jäsen.
Julkaistu alun perin 7.7.2009 Financial Timesin verkkosivuilla: http://www.ft.com/cms/s/0/87c523a4-6b18-11de-861d-00144feabdc0.html.
Suomennettu yhteistyönä.
