Käyttäjä:Kaj Sotala/KopioinninVapautus

Piraattipuolueen puolueohjelman ensimmäinen kohta on muutoin kuin ansiotarkoituksessa tapahtuvan kopioinnin ja käytön täydellinen vapautus.

Tämän kohdan perustelut lepäävät kahden pääpilarin varassa:

• Nykyistä lainsäädäntöä on mahdoton ylläpitää ilman kansalaisoikeuksien ja oikeusvaltion merkittävää heikentämistä.
• Vapaan kopioinnin mahdollistaminen olisi suurin edistysaskel kulttuurille sitten julkisten kirjastojen.

1: Nykyistä lainsäädäntöä on mahdoton ylläpitää ilman kansalaisoikeuksien ja oikeusvaltion merkittävää heikentämistä.

Tällä hetkellä ei-ansiotarkoituksessa tapahtuva kopiointi rehottaa valtoimenaan. Ruotsalaisista muusikoista yli puolet on syyllistynyt musiikin luvattomaan kopiointiin [1], ja Ruotsin elokuvateollisuus arvioi että 700 000 ruotsalaista tulee vuoden 2008 aikana lataamaan elokuvia luvattomasti, luku joka on 100 000 suurempi kuin vuonna 2007 [2]. Tiedostonjakopalvelu PirateBay, joka on Internet-sivustojen suosiota arvioivan Alexa-palvelun mukaan Suomen 31. suosituin [3] ja Ruotsin 12. suosituin sivusto [4], rikkoi 10 miljoonan käyttäjän rajan vuonna 2008 [5]. Suomessa tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n tutkijat tekivät yhteistyössä Digitodayn, Taloussanomien ja Mikrobitin kanssa kyselyn, johon vastanneesta yli 6000 hengestä lähes 80% oli käyttänyt vertaisverkkoja luvattomaan tiedostojen lataamiseen [6].

Mikäli tiedostonjakaminen olisi helposti valvottavissa, ei laiton toiminta olisi voinut levitä koko yhteiskunnan laajuiseksi tämänkaltaisella läpikotaisuudella. Kuten Ruotsin Piratpartietin Rick Falkvinge toteaa [7], tekijänoikeudet syntyivät aikana, jolloin niiden valvonta oli vielä mahdollista: taloudellisesti merkittävät tekijänoikeusrikkomukset olivat luvatta levitettyä fyysistä materiaalia joka saatettiin löytää ja tuhota, tai luvattomia esityksiä joille löytyi merkittävästi todistajia. Nykymuotoista tiedostonjakamista ei kuitenkaan ole mahdollista valvoa millään helpolla keinolla. Laittomat tiedostot liikkuvat Internetissä kaiken muun liikenteen seassa, samoja reittejä joita käyttävät mm. verkkopankkimaksut, henkilökohtaiset sähköpostit ja täysin lailliset tiedostonsiirrot.

Tiedostonjakamista ei ole mahdollista saada kuriin ilman, että kaikkea tätä liikennettä ruvetaan seuraamaan. Länsimainen oikeuskäytäntö on sallinut kirjesalaisuuden paikoittaisen rikkomisen ja ihmisten salakuuntelun, mikäli on ollut vahvaa näyttöä siitä, että nämä ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin, joten tämä ei olisi täysin ennenkuulumatonta. Ennenkuulumatonta on kuitenkin, että tämänlaista seurantaa kohdistettaisiin toimintaan, jonka rajoittamiseksi olisi tarpeellista tarkkailla käytännössä kaikkia kansalaisia, soveltaen tarkkailua myös kaikkeen verkossa liikkuvaan henkilökohtaiseen ja arkaluontoiseen materiaaliin.

Tällä hetkellä tiedostonjakamiseen on kolme erilaista lähestymistapaa: yksi on tiukentaa valvontaa huomattavasti ja alkaa kaventaa kirjesalaisuutta. Tähän suuntaan ollaan menty useassa eri maassa, ja siihen on huomattavasti painetta sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhdysvalloissa ääniteollisuuden etuja ajava Recording Industry Association of America on haastanut kymmeniä tuhansia yksityishenkilöitä oikeuteen tiedostojenjakamisesta, yhdessä tapauksessa saaden kahden lapsen yksinhuoltajaäidin tuomittua maksamaan vahingonkorvauksia vuosituloihinsa nähden viisinkertaisen summan, 220 000 dollaria, 24 musiikkitiedoston jakamisesta [9]. Tämän jälkeen Yhdysvaltojen kongressiin tuotiin laki tiedostojenjakamisesta annettavien rangaistusten tiukentamiseksi, ja uuden liittovaltion viraston perustamiseksi tiedostonvaihdon saamiseksi kuriin [10]. Erityisen huolestuttavaksi tämän trendin tekee se, että usein oikeusjuttuja nostetaan varsin heppoisin perustein - Ruotsissa 31-vuotiasta yksityishenkilöä syytettiin alunperin 30 elokuvan ja 23 000 musiikkitiedoston jakamisesta, mutta musiikkitiedostoihin liittyvä syyte jouduttiin pudottamaan kun sen puolesta ei pystytty esittämään minkäänlaista teknistä todistusaineistoa [11]. Vielä huolestuttavampaa on RIAA:n johtajan Cary Sherman spekulointi siitä, että yksityiskäyttäjien tietokoneille pitäisi saada ohjelmistoa, joka valvoisi näiden nettikäyttäytymistä tiedostonjakamisen varalta [15]!

Tiedostonjakajien aktiivinen metsästäminen ei rajoitu vain Yhdysvaltoihin. Saksassa viranomaiset ovat todenneet tekijänoikeustahojen käynnistämien oikeusjuttujen maksaneen valtiolle miljoonia [12]. Tämä johti lopulta siihen että yksi oikeusistuin hylkäsi syytteet toteamalla ettei tiedostonjako ole riittävä syy kuormittaa oikeusjärjestelmää suhteettomasti, tai antaa tekijänoikeusjärjestöille asiaan syyllistyneiden nimiä [13]. Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat taas on julkisesti toivonut [8] Internet-palveluntarjoajien ryhtyvän tarkkailemaan asiakkaidensa nettiliikennettä ja estämään tekijänoikeudella suojattujen tiedostojen välittämisen. Vuonna 2005 EU-direktiivin pohjalta muotoiltu uusi tekijänoikeuslaki, ns. Lex Karpela, tuli voimaan Suomessa, tehden rikolliseksi laittoman aineiston lataamisen Internetistä. Koska tiedostonjakaminen ei Saksassa tai Yhdysvalloissa ole isoista oikeusjutuista huolimatta juuri vähentynyt, ei minkään maan oikeusjärjestelmällä käytännössä ole tarpeeksi resursseja ilmiön rauhoittamiseen - ellei tekijänoikeusjärjestöille ja palveluntarjoajille sitten anneta poliisivaltuuksia itse tarkkailla liikennettä ja sakottaa kansalaisia ilman oikeudenkäyntiä.

Tämänlainen ratkaisu antaisi yksityisille, kaupallisille toimijoille vapauden seurata ihmisten henkilökohtaista viestintää usein hyvinkin kyseenlaisilla perusteilla, ilman oikeudellista turvaa. Käytännössä kaikki joutuisivat olettamaan olevansa jatkuvan tarkkailun alaisena liikkuessaan Internetissä ja katsoessaan esim. verkkopankkinsa tiliotetta. Siinä missä kirjesalaisuutta aiemmin voitiin rikkoa vain, kun oli epäilyjä vakavista rikoksista, menettäisi se nyt käytännössä kokonaan merkityksensä. Ihmisiä voitaisiin myös uhata tuhansien eurojen sakoilla tai Internet-liittymänsä menetyksellä, vaikka he eivät välttämättä olisi edes tiedostojenjakamiseen syyllistyneet.

Toinen vaihtoehto olisi säilyttää nykytilanne, eli pitää tiedostonjakaminen laittomana, mutta olla laajentamatta mahdollisuuksia tarkkailla sitä. Tässä ei olisi juuri mitään järkeä: mikäli tiedostonjakamisen rajoittamiseen ei annettaisi lisää keinoja, olisi tämä käytännössä sama kuin tiedostonjakamisen laillistaminen. Erotuksena täyteen laillistamiseen olisi kuitenkin se, että kansalaiset joutuisivat hyvin eriarvoiseen asemaan: koska valtaosa kansasta syyllistyy tiedostonjakamiseen mutta vain pientä osaa voidaan käytännössä syyttää, voitaisi periaatteessa kenen tahansa elämä tuhota huimilla korvausvaatimuksilla, joilta kuitenkin kansan valtaosa välttyisi - siitä huolimatta, että olisivat syyllistyneet täsmälleen samoihin rikoksiin. Lisäksi niin pitkään kun tiedostonjakaminen olisi laitonta, vallitsisi painetta laajentaa sen tarkkailuun käytettäviä keinoja, jolloin vähitellen hivuttauduttaisiin ensimmäisen vaihtoehdon suuntaan.

Kolmas vaihtoehto on tiedostonjakamisen laillistaminen. Tällöin syytä kirjesalaisuuden rikkomiseen ei enää olisi, ja ihmisten yksityiselämä olisi taas turvattu. Piraattipuolueen kanta on, että tämä on ainoa harkittavissa oleva vaihtoehto - yksittäisten oikeuksienhaltijoiden taloudelliset voitot eivät ole hyväksyttävä syy viedä yhteiskuntaa kohti poliisivaltiota.

2: Vapaan kopioinnin mahdollistaminen olisi suurin edistysaskel kulttuurille sitten julkisten kirjastojen.

Yleinen väite on, että vapaan kopioinnin salliminen tuhoaisi kulttuurintuotannon ja romahduttaisi taiteentekijöiden tulot. Kriittinen tarkastelu ei kuitenkaan tunnu tukevan tätä väitettä, sillä tiedostonjakamisen yleisyydestä huolimatta monilla sisällöntuotannosta leipänsä saavilla teollisuudenaloilla menee juuri nyt varsin hyvin. Elokuvien laajamittaisesta jakelusta huolimatta Yhdysvaltalainen Motion Picture Association of America raportoi [14] elokuvateatterien liikevaihdon olleen vuonna 2007 9,63 miljardia dollaria Yhdysvalloissa ja 26,7 miljardia dollaria kansainvälisesti - 18 ja 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2001, ja enemmän kuin koskaan aiemmin. CD-musiikin myynti on laskenut, mutta muusikkojen live-esiintymiset ovat kasvussa: Suomessa artistit ovat jo pitkään saaneet pääasialliset voittonsa esiintymisistä, mutta viime aikoina keikat ovat alkaneet muuttua tärkeimmiksi tulonlähteiksi myös maissa, joissa albumien myynti on aiemmin ollut pääsijalla. Mm. brittiläinen Prospect Magazine raportoi [16], miten esiintymiset ovat räjähdysmäisessä kasvussa ja miten ne ovat nyt kääntymässä bändien pääasiallisiksi tulonlähteiksi, paljolti Internetissä saadun julkisuuden ansiosta. Sekä konserttien kävijämäärät että lippujen hinnat ovat kasvaneet merkittävästi.

Lisäksi Internet on täynnä erilaisia kulttuurimuotoja joita jaellaan joko täysin ilmaiseksi tai pelkkiä sivuston mainostuloja vastaan - netissä ilmaiseksi julkaistavia, enemmän tai vähemmän säännöllisesti päivitettäviä sarjakuvia on joidenkin arvioiden mukaan ainakin 15 000 erilaista [17] [18]. Ne kukoistavat nimenomaan ilmaisuutensa vuoksi - ajatus parhaimmillaan tuhansistakin lukijoista kannustaa monia taiteilijoita piirtämään niitä.

Rick Falkvinge on verrannut [7] tiedostonjakamista julkisiin kirjastoihin: ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa on olemassa teknologia, jolla käytännössä kaikki tuotettu kulttuuri voidaan saattaa kaikkien saataville, pelkästään nappia painamalla. Vaikka tuotetun kulttuurin määrä pääsisikin jonkin verran laskemaan seurauksena, ei se kuitenkaan paina puntarissa yhtä paljon kuin se, että jokainen pääsisi vapaasti nauttimaan koko maailmassa koskaan tuotetusta kulttuurista. Tämä myös auttaisi pelastamaan kulttuuria, joka muuten olisi vaarassa joutua hyvin vaikeasti saatavaksi tai kadota kokonaan: Internetistä löytyy mm. runsaasti (tällä hetkellä laittomia) skanneja kirjoista, joiden painokset ovat loppuneet ja joille olisi kysyntää, mutta joille ei kuitenkaan ole tarpeeksi kysyntää jotta niiden oikeudenomistajat olisivat kiinnostuneita ottamaan uusintapainoksia. Kirjojen lisäksi mm. pienten bändien musiikkia, sarjakuvia sekä tietokonepelejä ollaan tällä tapaa pelastettu ja tuotu takaisin ihmisten nautittavaksi.

Mahdollisuus käyttää kulttuurituotteita laajemmin mahdollistaa myös kokonaan uuden taiteen luomisen: Internetissä on viime aikoina saanut suurta suosiota sarjakuva Karvinen miinus Karvinen [19]. Se ottaa Karvinen-strippejä ja kuvankäsittelyä hyödyntämällä poistaa niistä Karvisen itsensä kokonaan, jättäen vain Eskon puheet, jotka tulkitaan skitsofreenisen ja järkensä menettäneen ihmisparan houreiksi. Monien mielestä tämä sarjakuva on selkeästi alkuperäistä hauskempi ja parempi, mutta vanhanmallisen tekijänoikeuslainsäädännön ollessa voimassa olisi tämän sarjakuvan laillisuus varsin kyseenalainen. Sen sijaan että sen luoja palkittaisiin kulttuuriteosta, olisi hän altis oikeustoimillle.

Toinen hyvä esimerkki on PC-pelin Civilization IV fanimuokkaus Fall from Heaven [20], joka muuntaa alkuperäisen pelin ympäristön oikeasta maailmasta fantasiamaailmaksi. Fall from Heavenia on tätä kirjoitettaessa ladattu 132 000 kertaa [21], se on saanut hyvät arvostelut pelialan lehdissä [22] [23], ja monien pelaajien mielestä se on huomattavasti parempi kuin alkuperäinen peli. Tässä ei itsessään ole mitään laitonta - alkuperäisen pelin tekijä Firaxis Games sisällytti Fall from Heavenista kopion pelin ensimmäisen laajennusosan mukaan, ja palkkasi sen tehneen tiimin tekemään lisäsisältöä toiseen laajennusosaan - mutta Fall from Heaven uudelleenkäytti ja uudelleenkäyttää edelleen luvattomasti taidetta muista kaupallisista tietokonepeleistä. Syynä tähän on yksinkertaisesti tekijäpula - etenkin alkutaipaleellaan tekijätiimissä ei vielä ollut kovinkaan monta taiteilijaa, joten siinä käytettävä taide oli otettava muista lähteistä. Nykymuotoisen tekijänoikeuslain aggressiivinen soveltaminen olisi siis saattanut tuhota yhden kulttuuriteoksen lisää ennen kuin se olisi koskaan päässyt kehdostaan.

Nykyäänkin laki sallii periaatteessa muissa taideteoksissa olevan materiaalin uudelleenkäyttämisen mikäli teoskynnys ylittyy. Käytännössä on kuitenkin hyvin epävarmaa, milloin kynnyksen katsotaan ylittyvän, eivätkä kovinkaan monet uskalla laskea sen varaan. Vapaan käytön salliminen poistaisi tämänkin ongelman ja lisäisi kulttuurintuotantoa huomattavasti. Tiedostonjakamiskeskustelussa kiinnitetään tyypillisesti eniten huomiota musiikkialaan, mutta tekijänoikeuksista luopuminen kaiken epäkaupallisen kopioinnin suhteen auttaisi kaikkea kulttuuria.

Lähdeviitteet:

[1] Nilsson, Jonas (2008). Två av fem artister vill tillåta fildelning. [i]Sydsvenskan[/i]. http://sydsvenskan.se/nojen/article312151.ece

[2] Jacobsen, Ola (2008). Filmbranschen: "Vi är desperata!" [i]Metro[/i]. http://metro.se/se/article/2008/01/23/15/5859-57/index.xml

[3] Alexa (2008). Alexa Top Sites Finland, haettu 2. huhtikuuta 2008. http://www.alexa.com/site/ds/top_sites?cc=FI&ts_mode=country&lang=none

[4] Alexa (2008). Alexa top Sites Sweden, haettu 2. huhtikuuta 2008. http://www.alexa.com/site/ds/top_sites?cc=SE&ts_mode=country&lang=none

[5] Ernesto (2008). The Pirate Bay Now Tracks 1 Million Torrents, 10 Million Peers. [i]TorrentFreak[/i]. http://torrentfreak.com/pirate-bay-1-million-torrents-080126/

[6] In HIIT (2007). Vertaisverkkodata julki. http://inhiit.blogspot.com/2007/09/vertaisverkkodata-julki.html

[7] Falkvinge, Rickard (2007). Copyright Regime vs. Civil Liberties. http://video.google.com/videoplay?docid=4472314929478865652

[8] Ahlorth, Jussi & Mäkinen, Esa (2008). Teleyhtiöistä halutaan nettipoliiseja. [i]Hs.fi[/i]. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Teleyhti%F6ist%E4+halutaan+nettipoliiseja/1135234041509

[9] Ayres, Chris & Mintowt-Czyz, Lech (2007). Single mother Jammie Thomas fined $220,000 for music file sharing. [i]TimesOnline[/i]. http://technology.timesonline.co.uk/tol/news/tech_and_web/article2592637.ece?token=null&offset=0

[10] McCullagh, Declan (2007). Major copyright bill boosts penalties, creates new agency. [i]News.com[/i]. http://www.news.com/8301-13578_3-9829826-38.html?tag=newsmap

[11] Quist, Fredrik (2007). Misstänkt fildelare ångrade erkännande. [i]Corren.se[/i]. http://archive.corren.se/archive/2007/12/18/jib1g2kanpl8vtw.xml

[12] Roettgers, Janko (2006). Germany: P2P lawsuits cost taxpayers millions. [i]P2P Blog[/i]. http://www.p2p-blog.com/item-194.html

[13] Roettgers, Janko (2007). German P2P lawsuits hit roadblock. [i]P2P Blog[/i]. http://www.p2p-blog.com/item-340.html

[14] Motion Picture Association of America (2008). Theatrical Market Statistics. http://www.mpaa.org/2007-US-Theatrical-Market-Statistics-Report.pdf

[15] Anderson, Nate (2008). RIAA boss: Move copyright filtering from ISPs to users' PCs. [i]Ars Technica[/i]. http://arstechnica.com/news.ars/post/20080207-riaa-boss-spyware-could-solve-the-encryption-problem.html

[16] Sandall, Robert (2007). Off the record. [i]Prospect[/i]. http://www.prospect-magazine.co.uk/article_details.php?id=9735

[17] Manley, Joey (2007). The Number of Webcomics in the World. [i]TalkAboutComics.com[/i]. http://www.talkaboutcomics.com/blog/?p=766

[18] Lacy, Steven (2007). Webcomics are profane, explicit, humorous — and influencing trends. [i]Charleston City Paper[/i]. http://www.charlestoncitypaper.com/gyrobase/Content?oid=oid%3A36337

[19] http://garfieldminusgarfield.tumblr.com/

[20] http://forums.civfanatics.com/showthread.php?t=171398

[21] The Fall from Heaven Team (2006-2008). Fall from Heaven II. http://forums.civfanatics.com/downloads.php?do=file&id=1 , haettu 2. huhtikuuta 2008.

[22] Edwards, Tim (2006). Civilization IV mods. [i]PCGamer[/i], July 2006.

[23] Chick, Tom (2006). Warlords of the Worlds. [i]Computer Games Magazine[/i], October 2006.