Aaltopiraatit/hiekkalaatikko

Kohteesta PiraattiWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Jukan muokkaamat säännöt. muutokset yliviivauksin ja lisäyksin

Kommentit sinisellä

Ehdotus 2 yhdistyksen säännöiksi

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

Yhdistysrekisteri


1 Luku Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet


1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Aaltopiraatit - Aaltopirater. Näissä säännöissä siitä käytetään nimeä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo(?). Yhdistys voi käyttää toiminnassaan myös englanninkielistä nimitystä Aalto Pirates.

vai helsinki? aallon säätiön kotipaikka on helsinki. ylioppilaskunnan säännöissä on "sama kuin yliopiston kotipaikka", eli helsinki. eli aallon kotipaikka on de facto helsinki. tuon epävirallisen nimen kanssa voi olla ongelmia.. miten sen nyt muotoilisi että menee läpi

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää piraattikulttuurin ja sen tavoitteiden tuntemusta Aalto-yliopiston opiskelijoiden piirissä sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii edistämään tieto- ja kansalaisyhteiskunnan vastuullista kehitystä. Yhdistys toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (jäljempänä AYY) piirissä.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää avointa, kestävää ja vastuullista tieto- ja kansalaisyhteiskuntakehitystä sekä piraattiaatetta Aalto-yliopiston ja sen ylioppilaskunnan piirissä. Yhdistys toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (jäljempänä AYY) läheisyydessä.

piirissä kuulostaa vanhahtavalta, olikohan läheisyydessä se sana jota nykyään käytetään. ainakaan ei ylioppilaskunnan alaisuudessa, koska yokunta ei halua vastata kaikesta opiskelijatoiminnasta oikeudessa :)

3 § Yhdistyksen toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

  1. järjestää tilaisuuksia ja retkiä
  2. pyrkii vaikuttamaan AYY:n ja Aalto-yliopiston päätöksentekoon
  3. osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun
  4. muodostaa ja ylläpitää koti- ja ulkomaisia järjestösuhteita
  5. harjoittaa kansainvälistä toimintaa
  6. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
  7. pitää yhteyttä sidosryhmiin ja yhteiskunnallisiin toimijoihin

korvasin koko kappaleen. Laajemmat valtuudet tehdä oikeastaan vähän mitä tahansa.

4 § Toiminnan tukeminen

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi:

  1. kerätä jäsenmaksua
  2. ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja
  3. omistaa kiinteää tai irtainta omaisuutta
  4. omistaa osakkeita tai erillisrahastoja
  5. järjestää maksullisia illanviettoja, myyjäisiä ja huvitilaisuuksia
  6. järjestää luvan saatuaan rahankeräyksiä ja arpajaisia sekä
  7. harjoittaa muuta tarkoituksensa toteuttamiseksi tarpeellista varainhankintaa

korvasin koko kappaleen. Laajemmat valtuudet tehdä oikeastaan vähän mitä tahansa.

5 § Yhdistyksen viralliset kielet

Yhdistyksen pöytäkirjakielenä on suomi. Ilmoituskielinä ovat suomi ja englanti.


2 Luku Jäsenet


6 § Jäsenet

Yhdistyksessä voi olla varsinaisia jäseniä, kannattajajäseniä ja kunniajäseniä.

halutaanko tähän maininta siitä, että jäsenistä 2/3, tai 60% tai 50% on oltava AYY:n jäseniä, siten miten AYY:n yhdistysohjesäännössä asiasta määrätään. voi tulla noottia PRH:sta kyllä... luultavasti ei haluta.

7 § Varsinainen jäsen

1. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Aalto-yliopiston opiskelija, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja toimintaperiaatteet.

2. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä Aalto-yliopiston opiskelija, professori, henkilökuntaan kuuluva tai muu Aalto-yliopiston yliopistoyhteisön jäsen, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja toimintaperiaatteet.

3. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä pääkaupunkiseudun yliopistossa tai taidekorkeakoulussa tutkintoa suorittava opiskelija, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja toimintaperiaatteet.

tai

4. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt ja toimintaperiaatteet.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

1-4 vaihtoehtoja on monia.. Jatkossa näillä näkymin AYY:n yhdistyssääntö ei tee erotusta jäsenten välillä, mutta tuen ehtona on, että 67/60/50% jäsenistä on AYY:n jäseniä (riippuen edustajiston päätöksestä)

8 § Kannattajajäsen

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Kannattajajäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

9 § Kunniajäsen

Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä.

Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus tai vähintään kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä.

10 § Jäsenluettelo

Yhdistyksen hallitus on velvollinen pitämään yhdistyksen jäsenistä luetteloa, josta tulee ilmetä kunkin jäsenen täydellinen nimi, kotipaikka ja tieto siitä, onko jäsen AYY:n jäsen vai ei. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle kotipaikkaansa, nimeensä ja AYY:n jäsenyyteen kohdistuvista muutoksista.

11 § Jäsenmaksut

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous erikseen kullekin jäsenryhmälle.

Jäsenmaksun suorittamisesta ovat kuitenkin vapautettuja varsinaiset jäsenet, jotka ovat tehneet poissaoloilmoituksen Aalto-yliopistoon yhdistyksen koko jäsenmaksukaudeksi.

Kunniajäsenet eivät suorita liittymis- tai jäsenmaksuja.


12 § Yhdistyksen jäsenen eroaminen, erottaminen ja eronneeksi katsominen

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

a. Varsinainen jäsen voidaan erottaa myös, kun hän on suorittanut tai keskeyttänyt sen tutkinnon, opintokokonaisuuden tai ne vaihto-opinnot, mitä opiskeli jäseneksi liittyessään.

yllä oleva (a) mikäli jäsenyys rajataan yliopiston opiskelijoiden sisälle. henkilökunnalle oma klausuulinsa tällöin.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

en ole muualla nähnyt tällaisia kirjauksia. jäsen voi aina hakea uudelleen yhdistykseen tai haastaa oikeuteen.

12 § Erottamispäätöksestä valittaminen

Yhdistyksen hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valitus on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen kokouksen tarkastetun pöytäkirjan julkaisemisesta yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja se on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä.


3 Luku Yhdistyksen kokoukset


13 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräiset kokoukset.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa ja vaalikokous marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä tai 10 yhdistyksen varsinaista jäsentä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on toimitettu jollekin hallituksen jäsenelle.

14 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen työjärjestys
  5. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittely
  6. Tilinpäätöksen vahvistaminen
  7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  8. Hallituksen laatima toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle
  9. Hallituksen laatima talousarvio kuluvalle toimikaudelle
  10. Yhdistyksen liittymismaksujen ja jäsenmaksujen suuruus
  11. Jäsenmaksujen maksamisen eräpäivä
  12. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
  13. Kokouksen päättäminen.

15 § Vaalikokous

Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen työjärjestys
  5. Hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  6. Hallituksen muiden jäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  7. Yhdistyksen toimihenkilöiden valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  8. Kahden (2) tilintarkastajan sekä 1. ja 2. varatilintarkastajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  9. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
  10. Kokouksen päättäminen.

16 § Oikeudet yhdistyksen kokouksissa

Yhdistyksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä ja äänioikeus varsinaisilla jäsenillä siten että jokaisella on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.

Kokouksen päätöksellä voidaan yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle myöntää läsnäolo- sekä puheoikeus.

17 § Päätöksenteko

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä ellei muualla näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

peruskokouskäytäntöjä, ei tartte sääntöihin kirjoittaa

17 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu on julkaistava yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla, yhdistyksen sähköpostilistalla sekä TKY:n virallisella ilmoitustaululla vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta, Teknillisen korkeakoulun luentokausien ulkopuolella kuitenkin vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

tällä hetkellä praktinen koska AYY:llä ei ole virallista ilmoitustaulua, mutta entä tulevaisuudessa? tämä on kuitenkin velvoite mutta muuallakin voi ilmoittaa. jos ei tätä täytä ei ole laillisesti kokoonkutsuttu kokous.


19 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos se on yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

turhaa nonsenseä: näin se on.


18 § Käsiteltävät asiat

Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous julistaa kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä.

Ainoastaan yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta, hallituksen tai sen jäsenen tai tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, äänestys- tai vaalijärjestyksestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tai yhdistyksen purkamisesta. Päätöstä näistä tai muista merkittävistä asioista ei voi tehdä, mikäli siitä ei ole mainittu kokouskutsussa.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa tuoda jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


4 Luku Hallitus


19 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kahdesta kuuteen (2-6) muuta varsinaista jäsentä. Vuosikokous voi nimittää hallituksen jäsenille varajäsenet.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Yhdistyksellä on oltava taloudenhoitaja ja sihteeri.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta niissä.

Sihteerin tehtävänä on laatia pöytäkirjat yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen kokouksista, pitää kirjaa yhdistyksen jäsenistä ja huolehtia arkistosta.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

pienelle yhdistykselle sopivampi ja vapaampitoimintatapa. sihteeri ja rahastonhoitaja voivat olla myös hallituksen ulkopuolelta. hallitusken minimikoko 3 hlö, vrt. tky:n mallisäännöissä minimikoko 4.

20 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtäviin kuuluu:

  1. Huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita
  2. Edustaa yhdistystä
  3. Laatia esitykset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi
  4. Valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset
  5. Hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta
  6. Päättää jäseneksi hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä
  7. Valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa ja puuttua näihin tarvittaessa sekä
  8. Kutsua yhdistyksen kokoukset koolle tarpeen vaatiessa.

21 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

muotoiluseikkoja

22 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa.

varsin heikko "suojaustaso" tässä


5 Luku Toimihenkilöt ja toimikunnat


23 § Asettaminen, toimikausi ja toimintaan osallistuminen

Yhdistyksen kokous tai hallitus voi erityisiä tehtäviä varten asettaa toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikausien pituudet, sekä toimikuntien osalta myös vastuuhenkilö.

24 § Luottamus- tai toimihenkilön erottaminen

Yhdistyksen kokous voi perustellusta syystä vapauttaa tehtävästä luottamus- tai toimihenkilön tai toimikunnan kesken tämän toimikautta, jolloin kokouskutsussa on siitä mainittava. Hallitus voi vapauttaa vain itse nimittämänsä toimihenkilön tai -kunnan kesken tämän toimikautta.


6 Luku Hallinto ja talous


25 § Toimi- ja tilikausi

Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

26 § Tilintarkastajat

Hallituksen on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä toimintakertomus tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen, vuosikokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.


7 Luku Erityisiä määräyksiä


27 § Yhdistyksen tunnukset ja merkit

Yhdistyksen tunnuksista, merkeistä ja virallisesta ilmoitustaulusta päättää yhdistyksen kokous.

en näe tarvetta, ellei halua määritellä tunnusta säännöissä nimenomaisesti


27 § Yhdistyksen päätösten moittiminen

Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

jättäisin pois, koska harmailla vesillä


28 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesityksen pääkohdat on mainittava kokouskutsussa.

Muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä kirjallisena hallitukselle. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

29 § Yhdistyksen purkautuminen

Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokous tekee siitä päätöksen vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta neljästä kuuteen viikkoa.

vähintään 30 päivää mahdollistaa ikivanhaan purkupäätökseen palaamisen ja näin ollen virtuaalisesti "yksinkertaisen" päätöksen.


Yhdistyksen purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat AYY:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 § mukaiseen tarkoitukseen tai, sen ollessa mahdotonta, AYY:n toiminnan tukemiseen.

33 § Säännöissä määräämättömät asiat

Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan näiden sääntöjen lisäksi yhdistyslakia, kirjanpitolakia sekä tilintarkastuslakia.

säännöissä ei tarvitse mainita että lakia tulee noudattaa koska se on yhdistyksen olemassaolon ja perustamisen ehto.



Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksissa xx.xx.xxxx ja xx.xx.xxxx, Patentti- ja rekisterihallituksessa xx.xx.xxxx sekä käsitelty AYY:n edustajiston kokouksessa xx.xx.xxxx.