Byrokraatti, ylläpitäjä, uploadaccess
576
muokkausta
Muutokset
ei muokkausyhteenvetoa
*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/1/1f/Yhdistyslakikysely.pdf Kannanotto 16.1.2009]
*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/4/40/Yhdistyslakijuttu.pdf Selvitys 3.6.2009]
*[http://wiki.piraattipuolue.fi/images/b/b9/PP_yhdistyslaki_etaosallistuminen_100809.pdf Selvitys 10.8.2009]
=Selvitys=
===2.3. Osallistujien tunnistaminen===
Nykyään yhdistystoiminnassa ei ole yleensä tapana erityisesti tunnistaa kokoukseen osallistujia. Äänestystilanteissakin usein lähinnä kysytään, onko paikalla ketään joka ei ole jäsen, ja pyydetään heitä olemaan äänestämättä. Yhdistysten toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Sähköiset osallistumiskäytännöt perustuvat samaan keskinäiseen luottamukseen , eivätkä yleensä edellytä järeämpiä "tunnistamiskäytäntöjä" kuin perinteisetkään kokoukset. Lähinnä suljettu lippuäänestys edellyttäisi äänioikeuden varmistamista. Sopivan varmennustavan löytäminen tulee jättää kunkin yhdistyksen omaan harkintaan. Mikäli laki edellyttää järeitä tunnistautumiskeinoja, kustannukset nousevat pienille pienehköille yhdistyksille helposti kohtuuttomiksi.
Sähköiset toimintatavat eivät ole erityisen epäluotettavia, sillä suurin osa ihmisistä haluaa käyttäytyä hyvin niin netissä kuin muuallakin. Yhdistyslain uudistamisessa on lähdettävä tästä näkökulmasta, ei perusteettomista ennakkoluuloista sähköisiä toimintatapoja kohtaan. Häiriköinti etäosallistumisessa voi tosin olla sosiaalisesti helpompaa kuin oltaessa fyysisesti kokouspaikalla, mutta toisaalta häirikkö voidaan poistaa keskustelusta helposti.
Varotoimien järeys ja hinta riippuvat myös yhdistyksen koosta. Jos SAK päättäisi järjestää sähköisen jäsenäänestyksen kaikille miljoonalle jäsenelleen, se vaatisi epäilemättä rahaa ja aikaa, mutta saattaisi yhä hyvinkin tulla halvemmaksi kuin nykylain sallima postiäänestys. Jos taas parin tuhannen jäsenen Piraattipuolue järjestää sellaisen, se onnistuu vähällä vaivalla ja jopa ilmaiseksi.
Etäosallistumisen käytön ei tarvitse merkitä koneellistumista. Tietoliikenneyhteyksien avulla toimiminen ei yleensä edellytä sitä, että luodaan automatisoituja koneellisia varmistusmekanismeja, vaan asiat voidaan ratkaista samalla tavalla ihmisten välisellä sosiaalisella kanssakäymisellä kuin muutoinkin. Esimerkiksi epäilyttävää henkilöä voidaan pyytää erikseen tunnistautumaan tai osoittamaan jäsenyytensä tai selvittää ongelmat keskustelemalla kuten yleensäkin.
Lain pitäisi jättää tunnistautumistarpeen arviointi yhdistyksen itsensä yhdistysten omaan harkintaan etäosallistumisen osalta samalla tavoin kuin on jätetty perinteisessäkin osallistumisessa. Yhdistys voisi toki halutessaan vaatia omalla nimellä esiintymistä tai tunnistautumismenettelyä. Toisaalta etäosallistuminen voisi perustua pelkkään nimimerkkiin yhdistyksen niin halutessa. Nimimerkin käyttö ei tarkoita välttämättä anonyymiutta, sillä vakiintuneissa verkkoyhteisöissä käytetään yleensä samaa nimimerkkiä. Toisaalta osa yhdistyksistä voisi haluta sallia mahdollisimman anonyymin osallistumisen. Etäosallistujien oikeat nimet voitaisiin toki kerätä vastaavalla tavalla kuin läsnäololistan käyttö perinteisessä kokouksessa.
===2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa===
Muut kuin suljetut äänestykset voidaan etäosallistumisessa järjestää vastaavalla tavalla avoimesti kuin perinteisessäkin kokoustavassa. Viittaaminen lienee yleisin äänestystapa, tämän voi korvata siten, että etäosallistuja joko kirjoittaa tai lausuu ääneen oman äänensä.
Suljettuja äänestyksiä voidaan järjestää helposti videokonferenssiohjelmistoissa. Ne eivät tosin välttämättä salli kovin monimutkaisia äänestystapoja. Lisäksi on mahdollista esimerkiksi hankkia oma internet-selaimessa toimiva äänestyssovellus. Tällaisten sovellusten laatiminen on melko yksinkertaista. Yksinkertaisimmillaan äänestyssovellus olisi vastaanvalainen kuin tavanomaiset nettigallupit. Näissä äänestyssovelluksissa teknisen ylläpitäjän on mahdollista yhdistää ääni ja äänestäjä toisiinsa. Kokouksen osanottajien tai ääntenlaskijoiden ei ole kuitenkaan mahdollista yhdistää ääntä ja äänestäjää (paitsi jos he itse huolehtivat myös teknisestä ylläpidosta). Nettigallup-tyyppiset äänestyssovellukset tarjoavat kuitenkin useimmille yhdistyksille varmasti riittävän tasoisen äänestyssalaisuuden. Laki sallii jo nyt kirjeäänestyksen, jossa joudutaan täysin luottamaan kirjeiden käsittelijöihin (että he eivät yhdistä lähetyskuorta ja äänestyslippukuorta). Kun etäosallistuminen sallitaan lainsäädännössä, yhdistyskäyttöön sopivia äänestyssovelluksia ilmaantunee melko nopeasti saataville. Yksi hyvä esimerkki jo valmiiksi löytyvästä suomenkielisestä äänestyssovelluksesta on phpESP, joka tarjoaa laajat säätömahdollisuudet ja on äänestäjälle äärimmäisen yksinkertainen käyttää. Sovellus antaa mahdollisuuden käyttäjätunnusten käyttöön, erilaisiin äänestysmuotoihin ja laskentatapoihin, sekä toimii kokonaan www-selaimen kautta. Nettigallup-tyyppisiä sivustoja on tarjolla paljon ja mm. twiigs sivusto tarjoaa kaikki perusominaisuudet, jotka riittäisivät varmasti useimmille pienille yhdistyksille.
====Esimerkki äänestyksen kulusta====
3. Open Meetingsissä kaikki etäosallistujat näkevät muut läsnäolevat etäosallistujat (nimen/nimimerkin ja mahdollisen videokuvan). Ääni- ja kuvayhteys fyysiseltä kokouspaikalta voidaan lähettää esimerkiksi kokouksen puheenjohtajan kautta.
4. Etäosallistujat voivat käyttää puheenvuorojen pitämiseen ääni- ja kuvayhteyttä tai pelkkää ääniyhteyttä osallistumiseen. Ohjelmistossa on myös tekstin kirjoitusominaisuus, jolla voisi esimerkiksi pyytää puheenvuoroja. Puheenjohtajan Open Meeting Meetings -näkymä heijastetaan fyysisellä kokouspaikalla valkokankaalle.
5. Open Meetingsissä jokainen käyttäjä näkee edessään ruudun, jolle voidaan asettaa näkyville haluttua tekstiä tai kuvaa, esimerkiksi esityslista. Näytettävää sisältöä voidaan vaihtaa kokouksen edetessä.
6. Open Meetingsissä voidaan luoda yksinkertaisia kyllä/ei-äänestyksiä sekä useamman vaihtoehdon äänestyksiä. Äänestykset ovat suljettuja: kukaan ei näe mitä tietty henkilö on äänestänyt. Muissa kuin suljetuissa äänestyksissä ääni voidaan antaa muulla tavalla, esim. ääneen sanomalla (vrt. viittauskäytäntö perinteisessä kokouksessa).
Open Meetings on vielä kehittelyvaiheessa oleva selaimessa toimiva ilmainen ja avoimen lähdekoodin videokonferenssiohjelmisto. Vastaava ohjelmisto on esimerkiksi Adobe Acrobat Connect Pro (maksullinen, saatavilla myös ilmainen 30 päivän kokeiluversio). Lisäksi esimerkiksi kaikissa Windows XP -käyttöjärjestelmissä on valmiiksi asennetuna NetMeeting-ohjelmisto, jossa on samat ominaisuudetsamoja ominaisuuksia. Ohjelmiston huono puoli on se, ettei se toimi muissa käyttöjärjestelmissä.
====Audioyhteys====