===2.3. Osallistujien tunnistaminen===
Nykyään yhdistystoiminnassa ei ole yleensä tapana erityisesti tunnistaa kokoukseen osallistujia. Äänestystilanteissakin yleensä korkeintaan usein lähinnä kysytään, onko paikalla ketään joka ei ole jäsen, ja pyydetään heitä olemaan äänestämättä. Yhdistysten toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Sähköiset osallistumiskäytännöt perustuvat samaan keskinäiseen luottamukseen eivätkä yleensä edellytä järeämpiä "tunnistamiskäytäntöjä" kuin perinteisetkään kokoukset. Lähinnä suljettu lippuäänestys edellyttäisi äänioikeuden jonkinlaista varmistamista.
Yhdistyslain uudistamihankkeeseen liittyvästä materiaalista on aistittavissa sellaista asennetta, että sähköisen Sähköiset toimintatavat olisivat eivät ole erityisen epäluotettavia ja vaatisivat eivätkä vaadi normaalia järeämpiä tunnistamis- ja varmistusmekanismeja, ja että ihmiset pyrkisivät sankoin joukoin väärinkäyttämään sähköisiä palveluita vain koska ne ovat sähköisiä palveluita. Tämä ei pidä paikkaansa(suljeattua lippuäänestystä lukuunottamatta). Suurin osa ihmisistä haluaa käyttäytyä hyvin niin netissä kuin muuallakin. Yhdistyslain uudistamisessa on lähdettävä tästä näkökulmasta, ei perusteettomista ennakkoluuloistasähköisiä toimintatapoja kohtaan. Häiriköinti etäosallistumisessa voi olla sosiaalisesti helpompaa kuin oltaessa fyysisesti kokouspaikalla, mutta toisaalta häirikkö voidaan poistaa keskustelusta helposti. Varotoimien järeys ja hinta riippuvat myös yhdistyksen koosta. Jos SAK päättäisi järjestää sähköisen jäsenäänestyksen kaikille miljoonalle jäsenelleen, se vaatisi epäilemättä rahaa ja aikaa, mutta saattaisi yhä hyvinkin tulla halvemmaksi kuin nykylain sallima postiäänestys. Jos taas parin tuhannen jäsenen Piraattipuolue järjestää sellaisen, se onnistuu vähällä vaivalla ja itse asiassa täysin ilmaiseksi.
Etäosallistumisen käytön ei tarvitse merkitä koneellistumista. Tietoliikenneyhteyksien avulla toimiminen ei yleensä edellytä sitä, että luodaan automatisoituja koneellisia varmistusmekanismeja, vaan asiat voidaan ratkaista samalla tavalla ihmisten välisellä sosiaalisella kanssakäymisellä kuin muutoinkin. Esimerkiksi epäilyttävää henkilöä voidaan pyytää erikseen tunnistautumaan tai osoittamaan jäsenyytensä tai selvittää ongelmat keskustelemalla kuten yleensäkin.
Se, että tuttu nimimerkki sanoo jotain verkkokeskustelussa, on yleensä aivan yhtä luotettavaa kuin se, että kokouksessa läsnä oleva kasvoiltaan tuttu henkilö sanoo jotain. Esimerkiksi nimimerkki ei useinkaan tarkoita anonyymiutta, vaan ihmiset ovat usein yhtä tunnistettavissa käyttämästään nimimerkistä kuin oikeasta nimestään. Yleensä kukin käyttää aina samaa nimimerkkiä, kun on kyse vakiintuneesta verkkoyhteisöstä. Toki yhdistys voi halutessaan vaatia omalla nimellä esiintymistä tai tunnistautumismenettelyä. Lain pitäisi jättää tunnistautumistarpeen arviointi yhdistyksen itsensä harkintaan etäosallistumisen osalta samalla tavoin kuin on jätetty perinteisessäkin osallistumisessa. Yhdistysten etäosallistumisessa käytännössä ainoa tilanne, jossa edellytetään tiettyjä teknisiä varotoimia, on suljettu lippuäänestysYhdistys voisi halutessaan vaatia omalla nimellä esiintymistä tai tunnistautumismenettelyä. Varotoimien järeys ja hinta riippuvat myös Toisaalta etäosallistuminen voisi perustua pelkkään nimimerkkiin yhdistyksen koostaniin halutessa. Jos SAK päättäisi järjestää sähköisen jäsenäänestyksen kaikille miljoonalle jäsenelleenNimimerkin käyttö ei tarkoita välttämättä anonyymiutta, se vaatisi epäilemättä rahaa ja aikaa, mutta saattaisi yhä hyvinkin tulla halvemmaksi sillä vakiintuneissa verkkoyhteisöissä käytetään yleensä samaa nimimerkkiä. Toisaalta osa yhdistyksistä voisi haluta sallia mahdollisimman anonyymin osallistumisen. Etäosallistujien oikeat nimet voitaisiin toki kerätä vastaavalla tavalla kuin nykylain sallima postiäänestys. Jos taas parin tuhannen jäsenen Piraattipuolue järjestää sellaisen, se onnistuu vähällä vaivalla ja itse asiassa täysin ilmaiseksiläsnäololistan käyttö perinteisessä kokouksessa.
===2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa===