Ero sivun ”Toluonnos” versioiden välillä

Kohteesta PiraattiWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Rivi 15: Rivi 15:
 
"Suoja-aikaa pidennettiin äskettäin 50 vuodesta 70:een. Se oli torjuntavoitto, mutta sellaisenaankin merkitsee, ettei suomalainen ääniteperintö siirry tämän sukupolven kuultavaksi nettiin. Kyseessä eivät ole vain iskelmät, vaan monet ei-kaupalliset äänitteet, jopa puheet ja luontoäänet. Kansalliskirjastot koko Euroopassa olisivat olleet halukkaita luomaan reilun maksatusjärjestelmän tekijöille, ryöstökalastuksesta ei ollut kyse. Nyt siis odotettavissa: savikiekkoja, savikiekkoja, savikiekkoja. Tyytykää siihen. Ovathan nekin hienoja."
 
"Suoja-aikaa pidennettiin äskettäin 50 vuodesta 70:een. Se oli torjuntavoitto, mutta sellaisenaankin merkitsee, ettei suomalainen ääniteperintö siirry tämän sukupolven kuultavaksi nettiin. Kyseessä eivät ole vain iskelmät, vaan monet ei-kaupalliset äänitteet, jopa puheet ja luontoäänet. Kansalliskirjastot koko Euroopassa olisivat olleet halukkaita luomaan reilun maksatusjärjestelmän tekijöille, ryöstökalastuksesta ei ollut kyse. Nyt siis odotettavissa: savikiekkoja, savikiekkoja, savikiekkoja. Tyytykää siihen. Ovathan nekin hienoja."
  
- Orvot teokset ovat teoksia, joiden oikeuksienomistajaa ei tiedetä tai jota ei löydetä. Toiseen maahan muuttaneita ihmisiä voi olla vaikea löytää, ja selvyys omistajuudesta voi hukkua esim. oikeudet omistavien yritysten tehdessä vararikon tai yhdistyessä toisten yritysten kanssa. Mikäli oikeuksienomistajaa ei voida selvitää ja oikeita lupia ei voida löytää, voi monien teosten uudelleenjulkaisu jäädä sikseen. Tästä on ilmaistu huolta mm. Iso-Britannian valtionvarainminsteriön muutama vuosi sitten julkaisemassa raportissa [3].
+
- Orvot teokset ovat teoksia, joiden oikeuksienomistajaa ei tiedetä tai jota ei löydetä. Toiseen maahan muuttaneita ihmisiä voi olla vaikea löytää, ja selvyys omistajuudesta voi hukkua esim. oikeudet omistavien yritysten tehdessä vararikon tai yhdistyessä toisten yritysten kanssa. Mikäli oikeuksienomistajaa ei voida selvitää ja oikeita lupia ei voida löytää, voi monien teosten uudelleenjulkaisu jäädä sikseen. Tästä on ilmaistu huolta mm. Iso-Britannian valtionvarainminsteriön muutama vuosi sitten julkaisemassa raportissa [3]. Pahimmassa tapauksessa teos katoaa ajan kuluessa pysyvästi, kun kaikki kopiot siitä tuhoutuvat tai katoavat - ylipitkä tekijänoikeus on luomassa kulttuurillisen mustan aukon, jossa tulevaisuuden sukupolvet eivät enää pääse käsiksi valtaosaan meidän elinaikanamme tuotetusta kulttuurista.
  
 
- Mm. Google on pyrkinyt Google Book Search -projektillaan skannaamaan suuren määrän kirjoja ja tekemään niistä haettavia, niin että kuka tahansa kykenisi jäljittämään ja löytämään tarvitsemaansa tietoa, riippumatta siitä, missä lähteessä se on alunperin julkaistu. Projekti on kuitenkin kohdannut kustantajien taholta voimakasta vastustusta, ja tekijänoikeuskysymykset ovat merkittävästi hidastaneet sitä sekä tehneet siitä kalliimman kuin mitä se muuten olisi.
 
- Mm. Google on pyrkinyt Google Book Search -projektillaan skannaamaan suuren määrän kirjoja ja tekemään niistä haettavia, niin että kuka tahansa kykenisi jäljittämään ja löytämään tarvitsemaansa tietoa, riippumatta siitä, missä lähteessä se on alunperin julkaistu. Projekti on kuitenkin kohdannut kustantajien taholta voimakasta vastustusta, ja tekijänoikeuskysymykset ovat merkittävästi hidastaneet sitä sekä tehneet siitä kalliimman kuin mitä se muuten olisi.

Versio 19. elokuuta 2009 kello 10.51

"Ehkä huolestuttavin piirre tekijänoikeuskeskustelussa ja viimeaikaisessa tekijänoikeussääntelyssä on, että ne ovat alkaneet noudattaa tekijänoikeusteollisuuden logiikkaa. Tekijänoikeusteollisuuden logiikka puolestaan on pelottavan yksinkertaista: jos kerran tekijänoikeussuoja on todettu hyödylliseksi, lisää hyvää seuraa, jos tekijänoikeuden taso maksimoidaan. Tämä tapahtuu lisäämällä tekijänoikeuden haltijoiden oikeuksia ja poistamalla tekijänoikeuden rajoituksia, jotka käyvät teknologian kehityksen myötä tarpeettomiksi. Vastaavalla tavalla voisimme perustella, että koska poliiseista on turvallisuuden kannalta hyötyä, poliisien määrä yhteiskunnassa tulee maksimoida ja tutkintakeinoja tulee samalla tehostaa poistamalla epäiltyjen tarpeettomiksi käyneitä oikeuksia." -- Tuomas Mylly, Tekijänoikeuden ideologiat ja myytit (Lakimies 2/2004, s. 228–254)

Piraattipuolueen näkökulmasta tekijänoikeuden olemassaolo on tarpeellinen asia. Se auttaa lisäämään tuotetun kulttuurin määrää ja turvaamaan tekijöiden ansaitsemismahdollisuuksia. Piraattipuolue kokee kuitenkin tarpeelliseksi muistaa, että tekijänoikeutta ei tulisi ajatella kaikki ongelmat korjaavana ihmelääkkeenä, vaan välttämättömänä pahana jonka haittavaikutuksia tulisi pyrkiä rajoittamaan mahdollisimman paljon. Modernia tekijänoikeutta säädetään yhä kasvavissa määrin tuottaja-levittäjän, ei kuluttajan, yhteiskunnan tai edes alkuperäisen tekijän etua ajatellen.

Tekijänoikeus jaetaan yleisesti ottaen moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Moraalisiin kuuluu muunmuassa isyysoikeus, oikeus tulla tunnustetuksi teoksen tekijänä. Piraattipuolueella ei pääsääntöisesti ole mitään moraalisia oikeuksia vastaan, vaan kritiikki keskittyy taloudellisiin oikeuksiin.

Alla on pähkinänkuoressa joitakin nykyisen tekijänoikeuden ongelmia. Huomaa myös, että epäkaupallisen kopioinnin sallimisesta on oma artikkelinsa. (linkki)

- Tekijänoikeudet rajoittavat mahdollisuutta luoda uutta yhdistelemällä ja uudelleenkäyttämällä osia aiemmasta. Laki periaatteessa sallii tämän, mutta tällöinkin alkuperäisen teoksen tekijänoikeudet rajoittavat edelleen uuden käyttöä, ellei syntynyttä teosta lasketa itsenäiseksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oikeusjutun kohteeksi joutuneen, Tuulen viemää -romaanin tapahtumat uudesta näkökulmasta kertovan The Wind Done Gone-romaanin [2] kaltaista teosta tuskin kovin moni suomalainenkaan uskaltaisi yrittää kirjoittaa, etenkään mistään vähänkään tunnetummasta teoksesta.

- Kaupallisen tekijänoikeuden tehtävänä on rajoittaa teosten leviämistä antamalla rajoitetulle määrälle tahoja yksinoikeus niiden valmistamiseen ja myyntiin. Kuten kaikki monopolit, tämä lisää kyseisen tuotteen hintaa ja heikentää saatavuutta, koska sen myynnistä ja tuotannosta ei synny suoraa kilpailua. Tämä on jossain määrin perusteltua, koska monopolin turvin voidaan varmistaa alkuperäiselle tekijälle paremmat tulot teoksestaan. Monopolit ovat kuitenkin yhteiskunnalle haitallisia, ja niiden laajuutta tulisi rajoittaa mahdollisimman paljon [1]. Nykyinen tekijänoikeus suojaa teosten vielä 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeenkin, mikä ei ole millään tapaa perusteltua.

- Tekijänoikeus rajoittaa ja vaikeuttaa myös ei-kaupallisten tahojen kuten kirjastojen ja arkistojen toimintaa. Mm. Kansalliskirjaston johtaja, professori Kai Ekholm kirjoittaa seuraavasti [4]:

"Suoja-aikaa pidennettiin äskettäin 50 vuodesta 70:een. Se oli torjuntavoitto, mutta sellaisenaankin merkitsee, ettei suomalainen ääniteperintö siirry tämän sukupolven kuultavaksi nettiin. Kyseessä eivät ole vain iskelmät, vaan monet ei-kaupalliset äänitteet, jopa puheet ja luontoäänet. Kansalliskirjastot koko Euroopassa olisivat olleet halukkaita luomaan reilun maksatusjärjestelmän tekijöille, ryöstökalastuksesta ei ollut kyse. Nyt siis odotettavissa: savikiekkoja, savikiekkoja, savikiekkoja. Tyytykää siihen. Ovathan nekin hienoja."

- Orvot teokset ovat teoksia, joiden oikeuksienomistajaa ei tiedetä tai jota ei löydetä. Toiseen maahan muuttaneita ihmisiä voi olla vaikea löytää, ja selvyys omistajuudesta voi hukkua esim. oikeudet omistavien yritysten tehdessä vararikon tai yhdistyessä toisten yritysten kanssa. Mikäli oikeuksienomistajaa ei voida selvitää ja oikeita lupia ei voida löytää, voi monien teosten uudelleenjulkaisu jäädä sikseen. Tästä on ilmaistu huolta mm. Iso-Britannian valtionvarainminsteriön muutama vuosi sitten julkaisemassa raportissa [3]. Pahimmassa tapauksessa teos katoaa ajan kuluessa pysyvästi, kun kaikki kopiot siitä tuhoutuvat tai katoavat - ylipitkä tekijänoikeus on luomassa kulttuurillisen mustan aukon, jossa tulevaisuuden sukupolvet eivät enää pääse käsiksi valtaosaan meidän elinaikanamme tuotetusta kulttuurista.

- Mm. Google on pyrkinyt Google Book Search -projektillaan skannaamaan suuren määrän kirjoja ja tekemään niistä haettavia, niin että kuka tahansa kykenisi jäljittämään ja löytämään tarvitsemaansa tietoa, riippumatta siitä, missä lähteessä se on alunperin julkaistu. Projekti on kuitenkin kohdannut kustantajien taholta voimakasta vastustusta, ja tekijänoikeuskysymykset ovat merkittävästi hidastaneet sitä sekä tehneet siitä kalliimman kuin mitä se muuten olisi.

- Ei olisi mahdoton kuvitella tilannetta, jossa jokin tekijä luo toteutukseltaan vajaavaisen, mutta itsessään lupaavan teoksen. Nykyisenkaltaisten puutteessa joku toinen voisi tällöin ottaa kyseisen teoksen ja (esimerkiksi kirjan ollessa kyseessä) uudelleenkirjoittaa sen parempaan muotoon. Vaikka tämä ajatus saattaa nykypäivänä tuottaa vastareaktion "muiden työllä ratsastamisesta", niin esimerkiksi Shakespearen aikaan luovuuden koettiin olevan muiden työn ottamista ja parantamista. Shakespearen näytelmät kierrättävätkin ansiokkaasti muiden työtä, rakentaen niiden varaan ja ajoittain uudelleenkirjoittaen kokonaisia kappaleita [5] ominaan. Lopputuloksia pidetään yleisesti ottaen mestarillisina. Tekijänoikeuden ja omistajuuskäsityksen myötä tämän sallivat asenteet ovat osittain kaodnneet, mutta ei ole selvää, miksi tämä olisi kulttuurin kannalta parempi tilanne.



[1] Boldrin & Levine 2008: Against Intellectual Monopoly. http://levine.sscnet.ucla.edu/general/intellectual/againstfinal.htm [2] http://en.wikipedia.org/wiki/The_Wind_Done_Gone [3] HM Treasury 2006, http://www.hm-treasury.gov.uk/d/pbr06_gowers_report_755.pdf , s. 70 [4] Ekholm 2009: Onko mepeistä mihinkään? http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/kaiekholm/onko-mepeista-mihinkaan [5] Posner 2002: On Plagiarism, http://www.theatlantic.com/doc/200204/posner , sekä Posner 2007, The Little Book of Plagiarism (s. 52-53).