Toluonnos

Kohteesta PiraattiWiki
Versio hetkellä 1. kesäkuuta 2009 kello 10.01 – tehnyt MikkoSarela (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

"Ehkä huolestuttavin piirre tekijänoikeuskeskustelussa ja viimeaikaisessa tekijänoikeussääntelyssä on, että ne ovat alkaneet noudattaa tekijänoikeusteollisuuden logiikkaa. Tekijänoikeusteollisuuden logiikka puolestaan on pelottavan yksinkertaista: jos kerran tekijänoikeussuoja on todettu hyödylliseksi, lisää hyvää seuraa, jos tekijänoikeuden taso maksimoidaan. Tämä tapahtuu lisäämällä tekijänoikeuden haltijoiden oikeuksia ja poistamalla tekijänoikeuden rajoituksia, jotka käyvät teknologian kehityksen myötä tarpeettomiksi. Vastaavalla tavalla voisimme perustella, että koska poliiseista on turvallisuuden kannalta hyötyä, poliisien määrä yhteiskunnassa tulee maksimoida ja tutkintakeinoja tulee samalla tehostaa poistamalla epäiltyjen tarpeettomiksi käyneitä oikeuksia." -- Tuomas Mylly, Tekijänoikeuden ideologiat ja myytit (Lakimies 2/2004, s. 228–254)

Piraattipuolue pitää tekijänoikeutta ja sen olemassaoloa hyvänä ja tarpeellisena asiana, joka auttaa lisäämään tuotetun kulttuurin määrää ja antamaan tekijöille paremmat mahdollisuudet. Piraattipuolue kokee kuitenkin tarpeelliseksi muistaa, että tekijänoikeutta ei tulisi ajatella minään kaikki ongelmat korjaavana ihmelääkkeenä, vaan välttämättömänä pahana jonka haittavaikutuksia tulisi pyrkiä rajoittamaan mahdollisimman paljon. Modernia tekijänoikeutta säädetään myös yhä kasvavissa määrin tuottaja-levittäjän, ei kuluttajan, yhteiskunnan tai edes alkuperäisen tekijän etua ajatellen.

Tekijänoikeus jaetaan yleisesti ottaen moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Moraalisiin kuuluu muunmuassa isyysoikeus, oikeus tulla tunnustetuksi teoksen tekijänä. Piraattipuolueella ei ole mitään moraalisia oikeuksia vastaan, vaan kritiikki keskittyy taloudellisiin oikeuksiin.

Taloudelinen tekijänoikeus on valtion myöntämä monopoli eli oikeus rajoittaa muiden oikeuksia. Ajatus tekijänoikeudesta monopolina aiheuttaa joskus ihmisten keskuudessa vastareaktioita, mutta tämä on yleisesti käytetty luonnehdinta niin oikeus- kuin taloustieteenkin perusoppikirjoissa. Hintoja nostavan taloudellisen monopolin lisäksi tekijänoikeus on myös ideoiden monopoli, vaikka sen teoriassa ei ideoita pitäisikään suojata.

"Immateriaalioikeudet ovat /yksinoikeuksia/, joiden avulla voidaan turvata henkisen työn tulosten taloudellinen hyödyntäminen. Oikeus on tavallaan kielteinen: mikäli työn tulosta saa laillisesti hyödyntää, voi yksinoikeuden haltija kieltää muilta hyödyntämisen." -- Pirkko-Liisa Haarmann & Marja-Leena Mansala, Immateriaalioikeuden perusteet (Talentum 2007)

"Määräaikaisen yksinoikeuden turvin valmistaja voi hinnoitella tuotteensa siten, että myös kiinteät kustannukset tulevat katetuiksi. Yhteiskunnan kannalta ongelmana on kuitenkin tekijänoikeuteen liittyvä monopolivoima. Miten varmistetaan se, ettei tuottaja aseta hintaa korkeammaksi, kuin mikä riittää kiinteiden kustannusten varmistamiseen?" -- Matti Pohjola, Jukka Pekkarinen, Pekka Sutela, Taloustiede (WSOY Oppimateriaalit 2006)

Tekijänoikeuden ongelmia pähkinänkuoressa alla. Huomaa myös, että epäkaupallisen kopioinnin sallimisesta on oma artikkelinsa. (linkki)

- Tekijänoikeudet rajoittavat mahdollisuutta luoda uutta yhdistelemällä ja uudelleenkäyttämällä osia aiemmasta. Laki periaatteessa sallii tämän, mutta tällöinkin alkuperäisen teoksen tekijänoikeudet rajoittavat edelleen uuden käyttöä, ellei syntynyttä teosta lasketa itsenäiseksi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa oikeusjutun kohteeksi joutuneen, Tuulen viemää -romaanin tapahtumat uudesta näkökulmasta kertovan The Wind Done Gone-romaanin [2] kaltaista teosta tuskin kovin moni suomalainenkaan uskaltaisi yrittää kirjoittaa, etenkään mistään vähänkään tunnetummasta teoksesta.

- Kaupallisen tekijänoikeuden tehtävänä on rajoittaa teosten leviämistä antamalla rajoitetulle määrälle tahoja yksinoikeuden valmistaa ja myydä niitä. Kuten kaikki monopolit, tämä lisää kyseisen tuotteen hintaa ja heikentää saatavuutta, koska sen myynnistä ja tuotannosta ei synny suoraa kilpailua. Tämä on jossain määrin perusteltua, koska monopolin turvin voidaan varmistaa alkuperäiselle tekijälle paremmat tulot teoksestaan. On kuitenkin otettava huomioon, että eräät taloustieteilijät ovat kyseenalaistaneet tekijänoikeuden tarpeellisuuden tähän tehtävään [1]. Myöskään Internetin aktiivinen tiedostonjakotoiminta ei vastakkaisista väitteistä huolimatta näytä tehneen kaupalliselle kulttuurintuotannolle konkreettista hallaa, päinvastoin lisäten ihmisten saatavilla olevan kulttuurin määrää enemmän kuin vähentänyt sen saatavuutta [4][5].

- Tekijänoikeus rajoittaa ja vaikeuttaa myös ei-kaupallisten tahojen kuten kirjastojen ja arkistojen toimintaa. Mm. Kansalliskirjaston johtaja, professori Kai Ekholm kirjoittaa seuraavasti [6]:

"Suoja-aikaa pidennettiin äskettäin 50 vuodesta 70:een. Se oli torjuntavoitto, mutta sellaisenaankin merkitsee, ettei suomalainen ääniteperintö siirry tämän sukupolven kuultavaksi nettiin. Kyseessä eivät ole vain iskelmät, vaan monet ei-kaupalliset äänitteet, jopa puheet ja luontoäänet. Kansalliskirjastot koko Euroopassa olisivat olleet halukkaita luomaan reilun maksatusjärjestelmän tekijöille, ryöstökalastuksesta ei ollut kyse.

Nyt siis odotettavissa: savikiekkoja, savikiekkoja, savikiekkoja. Tyytykää siihen. Ovathan nekin hienoja."

- Orvot teokset ovat teoksia, joiden oikeuksienomistajaa ei tiedetä tai jota ei löydetä. Toiseen maahan muuttaneita ihmisiä voi olla vaikea löytää, ja selvyys omistajuudesta voi hukkua esim. oikeudet omistavien yritysten tehdessä vararikon tai yhdistyessä toisten yritysten kanssa. Mikäli oikeuksienomistajaa ei voida selvitää ja oikeita lupia ei voida löytää, voi monien teosten uudelleenjulkaisu jäädä sikseen.

Iso-Britannian valtionvarainministeriön 2006 laatima Gowers Review of Intellectual Property [3] raportoi: (käännä tämä)

"Many works that lie unused could create value. For example, the film It’s a Wonderful Life lost money in its first run and was ignored by its original copyright owners. When the owners failed to renew their copyright in 1970, it was broadcast on the Public Broadcasting Service channel in the USA. It is now a family classic, and worth millions in prime time advertising revenue. The book The Secret Garden, since copyright has expired, has been made into a movie, a musical, a cookbook, a CD-ROM version, and two sequels. For works still in copyright, if users are unable to locate and seek permission from owners, this value cannot be generated. For example, documentary makers often find it impossible to track down the rights owners of old pieces of film, many of which have multiple owners, all of whom are untraceable, and are not able to use older works to create new value."

- Mm. Google on pyrkinyt Google Book Search -projektillaan skannaamaan suuren määrän kirjoja ja tekemään niistä haettavia, niin että kuka tahansa kykenisi jäljittämään ja löytämään tarvitsemaansa tietoa, riippumatta siitä, missä lähteessä se on alunperin julkaistu. Projekti on kuitenkin kohdannut kustantajien taholta voimakasta vastustusta, ja tekijänoikeuskysymykset ovat merkittävästi hidastaneet sitä sekä tehneet siitä kalliimman kuin mitä se muuten olisi.

- Ei olisi mahdoton kuvitella tilannetta, jossa jokin tekijä luo toteutukseltaan vajaavaisen, mutta itsessään lupaavan teoksen. Nykyisenkaltaisten puutteessa joku toinen voisi tällöin ottaa kyseisen teoksen ja (esimerkiksi kirjan ollessa kyseessä) uudelleenkirjoittaa sen parempaan muotoon. Vaikka tämä ajatus saattaa nykypäivänä tuottaa vastareaktion "muiden työllä ratsastamisesta", niin esimerkiksi Shakespearen aikaan luovuuden koettiin olevan muiden työn ottamista ja parantamista. Shakespearen näytelmät kierrättävätkin ansiokkaasti muiden työtä, rakentaen niiden varaan ja ajoittain uudelleenkirjoittaen kokonaisia kappaleita [7] ominaan. Lopputuloksia pidetään yleisesti ottaen mestarillisina. Tekijänoikeuden ja omistajuuskäsityksen myötä tämän sallivat asenteet ovat osittain kaodnneet, mutta ei ole selvää, miksi tämä olisi kulttuurin kannalta parempi tilanne.



[1] Boldrin & Levine 2008: Against Intellectual Monopoly. http://levine.sscnet.ucla.edu/general/intellectual/againstfinal.htm [2] http://en.wikipedia.org/wiki/The_Wind_Done_Gone [3] HM Treasury 2006, http://www.hm-treasury.gov.uk/d/pbr06_gowers_report_755.pdf , s. 70 [4] Piraattipuolue 2009: Tiedostonjakamisen vaikutuksista kaupalliseen kulttuurintuotantoon, http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/171-tiedostonjakamisen-vaikutuksista-kaupalliseen-kulttuurintuotantoon [5] Piraattipuolue 2009: Tutkittua asiaa tiedostonjakamisesta, http://www.piraattipuolue.fi/kulttuuri/artikkelit/259-tutkittua-asiaa-tiedostonjakamisesta [6] Ekholm 2009: Onko mepeistä mihinkään? http://www.uusisuomi.fi/nakokulmat/kaiekholm/onko-mepeista-mihinkaan [7] Posner 2002: On Plagiarism, http://www.theatlantic.com/doc/200204/posner , sekä Posner 2007, The Little Book of Plagiarism (s. 52-53).