Byrokraatti, ylläpitäjä, uploadaccess
3 973
muokkausta
Muutokset
p
ei muokkausyhteenvetoa
— Esimerkiksi kaupunginvaltuutettu Jussi Halla-ahon nettikirjoitukset ovat johtaneet syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Onko jokaisen Halla-ahon blogiin linkittävän nyt syytä pelätä syytettä, kysyy Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.
"Laki lapsipornografian levittämisen estotoimista" ei ole lainkaan nimensä veroinen. "Poissa silmistä, poissa mielestä" -laki ei millään tavalla estä lapsipornografian levittämistä, vaan ainoastaan hieman vaikeuttaa sen katselua, eli ennakkosensuroi listalla olevat sivustot näkyviltä. Estolista ei kuitenkaan todellisuudessa estä sivuille pääsemistä, vaan esto on helposti kierrettävissä. Lakia on jo käytetty poliittisen keskustelun vaientamiseen sensuroimalla suomalainen sensuuria kritisoiva lapsiporno.info vastoin lain tarkoitusta, eli sitä että estotoimet kohdistuisivat : estotoimien tuli kohdistua vain ulkomaisiin sivustoihinlapsipornosivustoihin.
Keskusrikospoliisi katsoi ennen sensuurilain säätämistä antamassaan lausunnossa, että "laki ei valitettavasti tuo poliisille mitään uutta merkittävää työkalua rikostorjuntaan". Lisäksi KRP totesi, että laissa ei ole kyse lapsipornografian levittämisen estämisestä, vaan "tahattoman sivuille joutumisen eli käytännössä katselun estämisestä". KRP katsoi, että "estomenettelyllä sellaisenaan ei ole vaikutusta lapsipornon rikolliseen levittämiseen internetissä". Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta piti lakiehdotusta "ilmeisellä tavalla perustuslain vastaisena" ennakkosensuurina. Piraattipuolue yhtyy KRP:n ja Turun yliopiston esittämiin näkemyksiin ja vaatii lain hylkäämistä turhana ja perustuslain vastaisena.
— Ennakkosensuurin Tällaisen oikeuslaitoksesta riippumattoman sensuurikoneiston ei tule koskaan olla sivistysvaltion keinovalikoimassa, toteaa Palmulehto.
Sensuurilakia koskeva lausuntokooste: http://viestintaministerio.fi/oliver/upl180-Lausuntokooste.pdf
Piraattipuolue on erittäin huolestunut yhteiskunnallisesta kehityssuunnasta, jossa valtiot katsovat oikeudekseen rekisteröidä käytännössä koko väestöltä eliniän kestäviä biotunnisteita. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi joulukuisessa päätöksessään, ettei rikoksesta epäillyiltä kerättyjä biotunnisteita saa säilyttää, jos nämä on todettu syyttömiksi rikoksiin, joista heitä epäiltiin. Päätöksen valossa on täysin käsittämätöntä, että monissa EU-maissa aiotaan nyt säilyttää lähes kaikkien kansalaisten sormenjäljet koko elämän ajan ilman minkäänlaista rikosepäilyä.
EU-asetus ei velvoita sormenjälkirekisterin perustamiseen, eikä rekisteriä ole tulossa esimerkiksi Ruotsiin eikä Tanskaan. Suomessa poliisiviranomaiset olisivat halunneet käyttää rekisteriä laajasti rikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen. Käyttötarkoitusta rajattiin kielteisen palautteen perusteella, mutta edelleen rekisteriä saisi hallituksen esityksen mukaan käyttää "henkilöllisyyden selvittämiseksi suoritettaessa sellaista poliisin yksittäistä tehtävää, joka välttämättä edellyttää henkilöllisyyden varmistamista". Käytännössä poliisi saisi sormenjälkirekisterin käyttöön melko vapaat kädet.
Tämä ihmisten yksityisyyteen rajusti tunkeutuva ehdotus sai perustuslakivaliokunnalta tylyä kritiikkiä. Perustuslakivaliokunta kehottaa hallintovaliokuntaa harkitsemaan vakavasti sormenjälkirekisteristä luopumista. Lisäksi valiokunta toteaa, ettei poliisille ole syytä antaa laajaa pääsyä sormenjälkitietoihin. Piraattipuolue vaatii hallintovaliokuntaa noudattamaan perustuslakivaliokunnan kantaa ja hylkäämään passilakiehdotuksen yksityisyyden suojaa loukkaavat kohdat.
Vaikka sormenjälkirekisteriä ei perustettaisikaan, sormenjäljet tulevat joka tapauksessa passeihin. On syytä pelätä, että sormenjäljet vuotavat jossain päin maailmaa järjestäytyneelle rikollisuudelle. Tällöin viattomat ihmiset saattavat joutua vakaviin vaikeuksiin, jos heidän sormenjälkiään on käytetty esimerkiksi väärennetyissä passeissa. Sormenjälkipassien tietoturva ei ole missään nimessä aukoton. Jos taas sormenjälkirekisteri perustetaan, on todella naiivia kuvitella, ettei sen käyttötarkoituksia haluttaisi ennen pitkää laajentaa ja ottaa käyttöön uusia biotunnisteita, kuten DNA.
— Eduskunnan ja kansalaisten tulisi nyt miettiä, kuinka pitkälle tämä kehitys ollaan valmiita viemään? . Onko valtiolla todella niin paljon syytä pelätä kansalaisia, tai kansalaisilla toisiaan, että on perusteltua luovuttaa yhä enemmän yksityisyyden suojan palasia valtiolle ilman mitään selkeää vastiketta, kyselee Piraattipuolueen puheenjohtaja Pasi Palmulehto.
Perustuslakivaliokunnan lausunto: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/pevl_14_2009_p.shtml
EIT:n tuomio: http://www.bailii.org/eu/cases/ECHR/2008/1581.html
[[Luokka:Arkisto]]