Tiedote-11.9.

Kohteesta PiraattiWiki
Versio hetkellä 10. syyskuuta 2008 kello 17.46 – tehnyt Puuhkaja (keskustelu | muokkaukset)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Piraattipuolue alkaa kerätä kannattajakortteja

Hieman alle 700 jäsenen Piraattipuolue aloittaa perjantaina 12. syyskuuta 5 000 kannattajakortin keräämisen pyrkiäkseen puoluerekisteriin. Rohkeana tavoitteena on korttien kerääminen noin kuukaudessa.

- Tavoite on kova, mutta mahdollinen. Asiallemme löytyy paljon tukijoita, toteaa Piraattipuolueen puheenjohtaja Carl E. Wahlman.

Eduskunnan syyskausi alkoi myönteisissä merkeissä, kun eduskunta vihdoin sai aikaiseksi täysistuntojensa verkkolähetykset. Piraattipuolue kiittää eduskuntaa avoimuutta lisäävästä uudistuksesta. Tarvittava tekniikka ja riittävät yhteysnopeudet tosin ovat olleet olemassa jo kymmenisen vuotta.

- Insert Cawa-quote.

Passilain uudistus ja sormenjälkirekisteri huolestuttavat

Tummia pilviä syystaivaalle sen sijaan tuo valmisteilla oleva passilain muutosesitys, joka on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn ennen vuoden loppua. Passeihin tulee uutena biotunnisteena sormenjälki, joka kerätään jokaiselta passin hankkijalta iästä riippumatta, myös pikkulapsilta. Sormenjäljet aiotaan myös tallentaa kansalliseen rekisteriin poliisin käyttöä varten. Tietosuojavaltuutettu, oikeusministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat jo ilmaisseet vastustavansa ehdotettua rekisteriä.

- Sormenjälkirekisteri olisi suuri askel kohti valvontayhteiskuntaa, jossa kaikkia kansalaisia kohdeltaisiin rikollisina, varoittelee Wahlman. - Sormenjälkien ottaminen pikkulapsilta ei edistä turvallisuutta.

Lausuntokierrokselle juuri lähteneessä hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että sormenjälkiä ei oteta jos se esimerkiksi nuoren iän vuoksi on mahdotonta. Käytännössä alle 4-vuotiailta ei ilmeisesti otettaisi sormenjälkiä. Mitään ikärajaa ei kuitenkaan ole tulossa.

Ehdotuksen mukaan sormenjäljet merkittäisiin kansalliseen rekisteriin. Rekisterin tietoja voitaisiin käyttää ainakin passinhaltijan tunnistamiseen rajoilla. Poliisilla olisi oikeus käyttää sormenjälkiä vainajien tunnistamiseksi ja "erityisen törkeiksi luokiteltujen ja yhteiskunnallisesti vakavien rikosten ehkäisemisessä ja selvittämisessä". Törkeän rikoksen määritelmä otettaisiin ehdotuksen mukaan pakkokeinolain 5 a luvun 3 §:stä. Näitä "erityisen törkeitä" rikoksia olisivat määritelmän mukaan esimerkiksi liuta omaisuusrikoksia, paritus ja huumausainerikos, yhteensä kuutisenkymmentä rikosnimikettä.

Myös vakavien rikosten "ehkäisyn" määritelmä huolestuttaa. Ennen kuin rikosta on edes tehty, on varsin vaikea arvioida kuinka törkeä se toteutuessaan tulisi olemaan. Ylilyöntejä olisi varmasti odotettavissa. Poliisi voisi vapaasti epäillä esimerkiksi kannabiksen kotikasvattajaa huumausainerikoksesta ja hyödyntää tutkinnassa sormenjälkirekisteriä.

Kun lisäksi oikeus annettaisiin myös "henkilöllisyyden selvittämiseen esimerkiksi kuulustelutilanteessa", laajenisi sormenjälkitietokannan hyödyntäminen huolestuttavalla tavalla koskemaan käytännössä myös varsin lieviä rikoksia.

Sormenjälkirekisteri olisi ehdotuksen mukaan osa poliisin muita rekistereitä. Tämä ilmentää sitä, että sen aiottu pääkäyttötarkoitus on rikollisuuden selvittely ja ehkäisy, ei passien luotettavuuden parantaminen tai matkustamisen helpottaminen.

Passilain uudistus johtuu EU:n passisäännöksistä. Piraattipuolueen mielestä uudistuksesta voidaan saada jollakin tavalla siedettävä vain seuraavin muutoksin:

  • 1) kansallista sormenjälkirekisteriä ei perusteta (näin ovat useat EU-maat jo päättäneet);
  • 2) edes alle 15-vuotiaat vapautetaan sormenjälkien antamisesta;
  • 3) laki säädetään enintään viiden vuoden määräajaksi (hallituksen tulisi arvioida lain tarpeellisuus uudelleen, terrorismihysterian mahdollisesti jo lievennyttyä).

Hallituksen esitysluonnoksessa tunnustetaan asian periaatteellisuus: "Ehdotettu sääntely on suuri periaatteellinen muutos nykyiseen oikeustilaan verrattuna. Perinteisesti sormenjälkien ottaminen on rinnastettu rikoksesta epäillyiltä otettaviin sormenjälkiin."

- Passilain uudistuksessa on kysymys valtavista arvovalinnoista. Millaisessa yhteiskunnassa haluamme elää? Mikä takaa ettei Iso-Britanniassa tapahtuneiden kaltaisia tietovuotoja satu Suomessa?, kyselee Wahlman.

Lähteet