Sananvapausaloite

Tämä on aloite Piraattipuolueen sananvapauskannaksi. Tarkoitus on esittää tämä hyväksyttäväksi vuosikokoukselle kesäkuussa. Kyse on toistaiseksi luonnoksesta.

Piraattipuolueen kanta sananvapauteen

Sananvapauden kunnioitus Suomessa ja Euroopassa ei ole vakaalla pohjalla. Tällä hetkellä kiinnitetään enemmän huomiota siihen, kuinka sananvapautta voitaisiin rajoittaa kuin siihen, kuinka se voitaisiin turvata. Suomessa asiaa pitävät esillä poliitikot, joiden seksuaalissävyisiä tekstiviestejä on julkaistu ja jotka sulkevat blogeistaan kommentointimahdollisuudet heti sillä hetkellä kun he ovat vaarassa kuulla kansalaisten kannanottoja, sekä rasismin ja fasismin vastustajiksi ilmoittautuvat, jotka selittävät löytäneensä internetistä vääriä mielipiteitä. Sananvapauden uudelleenarvioinnin perustelut vaikuttavat yllättävän vähäpätöisiltä.

Sananvapauden toteutuminen aikaansaa useinkin tilanteita, joissa keskustelua seuraava tai siihen osallistuva saattaa tuntea mielipahaa. Sananvapautta yhteiskunnassa tarkasteltaessa on tehtävä yksi erittäin tärkeä rajaus, joka tulisi alleviivata: valtion tehtävä ei ole suojata kansalaisiaan mielipahalta. Mielipahaa voi synnyttää mikä tahansa ennalta arvaamaton asia, joten minkä tahansa rajoittaminen ja kieltäminen ei ole ratkaisu. Päinvastoin on tunnustettava, että sananvapaus tarkoittaa oikeutta tehdä itsestään hölmö, ja esittää käsityksiä jotka saattavat herättää ankaraakin kritiikkiä tai vastenmielisyyttä. Pahimmankin tomppelin tulee saada nauttia sananvapauden suojaa. Muutoin sitä ei ole.

Sananvapaudessa ei ole kysymys siitä, millaiselle viestinnälle on tarvetta, eikä siitä, millainen viestintä on hyödyllistä, eikä liioin siitä, millainen viestintä täyttää tietyt esteettiset tai laadulliset kriteerit. Olemassaoleva lainsäädäntö tarjoaa riittävän suojan kunnianloukkauksia ja yksityisyyden suojaa rikkovaa tiedonlevitystä vastaan. Rikoslaki sisältää riittävät rangaistukset sekä valtio- ja yrityssalaisuuksien, että lainvastaisen pornografian levityksestä.

On vastustettava voimakkaasti pyrkimyksiä rajoittaa sananvapautta yhteiskunnassa. Ihanteena olisi pidettävä tilannetta, jossa kaikilla olisi yhtäläiset ja demokraattiset mahdollisuudet lähettää ja vastaanottaa viestejä mielipiteistään riippumatta. Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa, kuten Suomessa, on säädetty "mustia listoja" tiettyjen verkkosivujen katselun estämiseksi. Tällainen estotoiminta on rehellisesti tunnustettava ennakkosensuuriksi, ja sellaisena kiellettävä. Kenenkään internet-yhteyttä ei pitäisi voida katkaista ilman oikeuden päätöstä. Myöskään oikeuden päätöksellä internet-yhteyden katkaisu ei saa tapahtua liian vähäisin perustein, sillä internetistä on muodostunut sananvapauden käyttämisen merkittävin työkalu.

Aika ajoin nostetaan EU:n piirissä esille vaatimus, että esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa voimassa olevien lakien, jotka tekevät rikolliseksi natsisymbolien esittämisen tai juutalaisten kansanmurhan epäilyn, tulisi koskea kaikkia EU-maita. Tällaisiin pyrkimyksiin on viisainta suhtautua torjuvasti, sillä ne ovat ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että historiallisten tapahtumien täytyy pysyä muistissa, jotta ne eivät toistu. On myös vaarana, että sensuuritoimet vain tekevät "väärät mielipiteet" kiinnostavammiksi ja saattavat tukahduttaa asiallisen kriittisen keskustelun. Parempi vastaus on sananvapaus, sillä se takaa kaikille mahdollisuudet osallistua historiallisesti epätosien näkemysten kumoamiseen.

YK:n ihmisoikeusneuvoston julkilausuma, jossa vaaditaan maailman maita kriminalisoimaan uskontojen arvosteleminen, on valitettava. Sananvapaus ja uskonnonvapaus eivät ole toistensa vastakohtia. Ilman sananvapautta uskonnon harjoittamisen vapaus ei voi toteutua. Uskonnonvapauteen sisältyy yhtä hyvin oikeus harjoittaa uskontoa ja perustella se kuin oikeus pidättäytyä harjoittamasta uskontoa ja perustella valintansa. YK:n julkilausuma osoittaa pikemminkin ymmärtämättömyyttä kuin tarjoaa ratkaisun. Myös herkistä yhteiskunnallisista kysymyksistä tulee voida esittää kärjekkäitä mielipiteitä sekä yksityisesti että julkisesti ilman pelkoa rangaistuksi tulemisesta.

Internetin purettua valtiovallan mahdollisuudet rajoittaa tehokkaasti kuvaohjelmien (elokuvat, pelit) levitystä, on syytä harkita uudelleen kuvaohjelmien nykyisen ennakkotarkastuksen mielekkyyttä. Kuvaohjelmien lastensuojelullisin perustein tapahtuva ennakkotarkastus on ainoa perustuslain sallima poikkeus ennakkosensuurin kieltoon. On aiheellista harkita, onko tämä poikkeus enää nykyaikana järkevä, vai voitaisiinko siirtyä vapaaehtoisiin ikärajojen luokituskäytäntöihin.

1970-luvulla Vaclav Havel määritteli Tsekkoslovakiassa kuinka on toimittava yhteiskunnassa, joka suhtautuu nihkeästi sananvapauteen: "Jos sananvapautta ei näytä olevan, on toimittava ikään kuin sellainen olisi." Jos sitä ei ole, se on otettava, sillä sananvapautta ei lopultakaan voida turvata eikä uhata laeilla. Learned Handin sanoin: "Vapaus on miesten ja naisten sydämissä. Kun se kuolee siellä, ei mikään perustuslaki, ei yksikään laki, eikä mikään tuomioistuin voi pelastaa sitä."

Tänään, ehkä enemmän kuin koskaan ennen, on syytä rohkaista kansalaisia käyttämään sananvapauttaan sukupuolesta, iästä, uskonnosta, maailmankatsomuksesta, kansallisuudesta, kielestä, ja taloudellisesta asemasta riippumatta.