Ero sivun ”Purje kivistointrospektio4” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: '''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 4''' Poliittisen piraatin synty Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa tarkalleen vuoden 2006 tammikuun ensimmäiseen päivä...) |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Poliittisen piraatin synty | Poliittisen piraatin synty | ||
| − | Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa | + | Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa 2006 tammikuun ensimmäiseen päivään, jolloin ruotsalainen tietojenkäsittelyalan yrittäjä Rick Falkvinge avasi verkkosivun Piratpartiet.se. Sivun tarkoituksena oli kerätä nimiä ja rahoitusta parlamenttivaaleihin. Ruotsalaisten saama runsas mediahuomio ja kannatuksen nopea kasvu innostivat muiden maiden piraatteja perustamaan omia puolueitaan. |
| − | Suomessa varsinaisen piraattipuolueen | + | Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyä sai odottaa. Ensimmäistä Ruotsin mallia seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi kutsua piraattipuolueeksi. Vaikka puolueen ohjelma seuraili Piratpartietin esimerkkiä, kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue nosti voimakkaasti esille myös koulutuspolitiikan, eikä ottanut vahvasti kantaa tekijänoikeuskysymyksiin. |
| − | + | Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä ja lakkasi toimimasta ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämän varhainen puolue kuitenkin raivasi tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle. Sen tarjoama esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan näkyvämmän nimen ja tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta asiallisen linjan. | |
| − | + | Piratismi toissijaisena | |
| − | + | Piraattiliikkeen syntyyn on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin tiedostonjakaminen on levinnyt riittävän suureksi ilmiöksi kuluttajien keskuuteen, jotta erilaiset piratismin vastaisen taistelun aiheuttamat ongelmat ovat tulleet yleisemmin tutuiksi asioiksi. Toiseksi sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisliike on saavuttanut merkittävää suosiota, mutta kuitenkaan liikkeen kannattajien ääniä ei ole kuultu lainsäädännössä. | |
| − | + | Piraattipuolueiden suhde 'piratismiin' ei ole yksiselitteinen, eikä se voikaan olla konseptin monimuotoisen rakenteen valossa. Yleisesti ottaen periaatteellinen raja vedetään 80-luvun piraatteja seuraillen kaupallisen piratismin tuoteväärennöksineen ja epäkaupallisen kopioinnin väliin. | |
| − | + | Ei voi kuitenkaan sanoa, että piraattipuolueet suoraan kannattaisivat tiedostonjakamista. Ruotsin Piratpartietin puheenjohtajan Rick Falkvingen mukaan ei ole oleellista pohtia kantaa tiedostonjakamisen puolesta tai sitä vastaan, koska tiedostonjakamiseen ilmiönä ei juurikaan voi vaikuttaa lainsäädännöllisesti. Olennaista piraattikysymyksessä on se, että tiedostonjakamisen hillintään tähdätyllä lainsäädännöllä aiheutetaan suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Lisäksi se ei juuri millään tavoin paranna sisällöntuottajien taloudellista tilannetta. | |
| − | + | Samaa näkemystä edustaa Piratpartietia eurovaaleissa kannattanut kirjailija Lars Gustafsson, joka vertaa piratismin vastustamista Herodotoksen kerronnan Xerxesiin, joka antoi miestensä ruoskia meren aaltoja, kun nämä estivät laivaston toimintaa. Kansan piraattiliikkeessä tiedostonjakamisen hyviä puolia korostetaan, ja tuodaan esille ilmiön suotuisaa vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen. Poliittinen piratismi on varautuneempi aiheen suhteen ja keskittyy puolustamaan kansalaisoikeuksia riippumatta siitä, pidetäänkö piratismia toivottavana ilmiönä vai ei. Väitteitä luvattoman lataamisen aiheuttamista jättimäisistä tappioista ei kuitenkaan pidetä lainkaan uskottavina. | |
| − | + | Kaikkien asia | |
| − | Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on | + | Uusien asioiden ympärille muodostuneille puolueille ei ole taipaleiden alussa lainkaan vierasta vältellä oikea-vasen-jaottelua. Erityisesti piraattipuolueille ominaista on sosiaali- ja talouspoliittinen puolueettomuus. Se kuuluu olennaisena osana poliittiseen strategiaan johdonmukaisine selityksineen. |
| + | |||
| + | Ruotsissa pääasiallisena tavoitteena on päästä vaa’ankieliasemaan kahden blokin välillä. Tällöin yhteistyötä voidaan päättää tehdä sen puolen kanssa, joka on valmis toteuttamaan Piratpartietin pyrkimyksiä hallitusohjelmassa. Samankaltainen ajattelu johdattelee myös Suomen piraattien poliittista toimintaa. Koska vastaavaa kaksijakoisuutta ei Suomen puoluekentässä ole, täällä painotetaan ydinasioiden ulkopuolella ehdokkaiden ja puolueen edustajien henkilökohtaisia näkemyksiä. Kummassakin tapauksessa suuri osa poliittisesta alueesta jätetään tietoisesti muiden puolueiden harteille. | ||
| + | |||
| + | Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on kyky tuoda yhteen monenlaisia ihmisiä. Puolueaktiivien joukossa on politiikan eri alueilta tulevia vaikuttajia. Mielipiteet jakautuvat selkeästi sellaisissa kysymyksissä kuten maahanmuutto, ydinvoima, puolustuspolitiikka, koulutus ja niin edelleen. Kannattajat ja aktiiviset toimijat ovat kuitenkin valmiita siirtämään näitä muita tavoitteita syrjään voidakseen ajaa tehokkaasti yhteistä tavoitetta. | ||
Versio 22. helmikuuta 2010 kello 12.45
Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 4
Poliittisen piraatin synty
Piraattiliikkeen politisoitumisen voi ajoittaa 2006 tammikuun ensimmäiseen päivään, jolloin ruotsalainen tietojenkäsittelyalan yrittäjä Rick Falkvinge avasi verkkosivun Piratpartiet.se. Sivun tarkoituksena oli kerätä nimiä ja rahoitusta parlamenttivaaleihin. Ruotsalaisten saama runsas mediahuomio ja kannatuksen nopea kasvu innostivat muiden maiden piraatteja perustamaan omia puolueitaan.
Suomessa varsinaisen piraattipuolueen syntyä sai odottaa. Ensimmäistä Ruotsin mallia seurannutta Tietoyhteiskuntapuoluetta ei voi kutsua piraattipuolueeksi. Vaikka puolueen ohjelma seuraili Piratpartietin esimerkkiä, kannat olivat selkeästi hillitympiä. Puolue nosti voimakkaasti esille myös koulutuspolitiikan, eikä ottanut vahvasti kantaa tekijänoikeuskysymyksiin.
Tietoyhteiskuntapuolue ei saavuttanut mainittavaa medianäkyvyyttä ja lakkasi toimimasta ennen Piraattipuolueen perustamista. Tämän varhainen puolue kuitenkin raivasi tietä varsinaiselle Piraattipuolueelle. Sen tarjoama esimerkki auttoi nuorta puoluetta valitsemaan näkyvämmän nimen ja tavoitteiden puolesta provokatiivisen mutta asiallisen linjan.
Piratismi toissijaisena
Piraattiliikkeen syntyyn on vaikuttanut kaksi merkittävää seikkaa. Ensinnäkin tiedostonjakaminen on levinnyt riittävän suureksi ilmiöksi kuluttajien keskuuteen, jotta erilaiset piratismin vastaisen taistelun aiheuttamat ongelmat ovat tulleet yleisemmin tutuiksi asioiksi. Toiseksi sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisliike on saavuttanut merkittävää suosiota, mutta kuitenkaan liikkeen kannattajien ääniä ei ole kuultu lainsäädännössä.
Piraattipuolueiden suhde 'piratismiin' ei ole yksiselitteinen, eikä se voikaan olla konseptin monimuotoisen rakenteen valossa. Yleisesti ottaen periaatteellinen raja vedetään 80-luvun piraatteja seuraillen kaupallisen piratismin tuoteväärennöksineen ja epäkaupallisen kopioinnin väliin.
Ei voi kuitenkaan sanoa, että piraattipuolueet suoraan kannattaisivat tiedostonjakamista. Ruotsin Piratpartietin puheenjohtajan Rick Falkvingen mukaan ei ole oleellista pohtia kantaa tiedostonjakamisen puolesta tai sitä vastaan, koska tiedostonjakamiseen ilmiönä ei juurikaan voi vaikuttaa lainsäädännöllisesti. Olennaista piraattikysymyksessä on se, että tiedostonjakamisen hillintään tähdätyllä lainsäädännöllä aiheutetaan suurta vahinkoa yhteiskunnalle. Lisäksi se ei juuri millään tavoin paranna sisällöntuottajien taloudellista tilannetta.
Samaa näkemystä edustaa Piratpartietia eurovaaleissa kannattanut kirjailija Lars Gustafsson, joka vertaa piratismin vastustamista Herodotoksen kerronnan Xerxesiin, joka antoi miestensä ruoskia meren aaltoja, kun nämä estivät laivaston toimintaa. Kansan piraattiliikkeessä tiedostonjakamisen hyviä puolia korostetaan, ja tuodaan esille ilmiön suotuisaa vaikutusta tietoyhteiskunnan kehitykseen. Poliittinen piratismi on varautuneempi aiheen suhteen ja keskittyy puolustamaan kansalaisoikeuksia riippumatta siitä, pidetäänkö piratismia toivottavana ilmiönä vai ei. Väitteitä luvattoman lataamisen aiheuttamista jättimäisistä tappioista ei kuitenkaan pidetä lainkaan uskottavina.
Kaikkien asia
Uusien asioiden ympärille muodostuneille puolueille ei ole taipaleiden alussa lainkaan vierasta vältellä oikea-vasen-jaottelua. Erityisesti piraattipuolueille ominaista on sosiaali- ja talouspoliittinen puolueettomuus. Se kuuluu olennaisena osana poliittiseen strategiaan johdonmukaisine selityksineen.
Ruotsissa pääasiallisena tavoitteena on päästä vaa’ankieliasemaan kahden blokin välillä. Tällöin yhteistyötä voidaan päättää tehdä sen puolen kanssa, joka on valmis toteuttamaan Piratpartietin pyrkimyksiä hallitusohjelmassa. Samankaltainen ajattelu johdattelee myös Suomen piraattien poliittista toimintaa. Koska vastaavaa kaksijakoisuutta ei Suomen puoluekentässä ole, täällä painotetaan ydinasioiden ulkopuolella ehdokkaiden ja puolueen edustajien henkilökohtaisia näkemyksiä. Kummassakin tapauksessa suuri osa poliittisesta alueesta jätetään tietoisesti muiden puolueiden harteille.
Sekä Piratpartietin että Piraattipuolueen vahvuutena on kyky tuoda yhteen monenlaisia ihmisiä. Puolueaktiivien joukossa on politiikan eri alueilta tulevia vaikuttajia. Mielipiteet jakautuvat selkeästi sellaisissa kysymyksissä kuten maahanmuutto, ydinvoima, puolustuspolitiikka, koulutus ja niin edelleen. Kannattajat ja aktiiviset toimijat ovat kuitenkin valmiita siirtämään näitä muita tavoitteita syrjään voidakseen ajaa tehokkaasti yhteistä tavoitetta.
