Muutokset

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Purje kivistointrospektio3

10 tavua lisätty, 23. tammikuuta 2010 kello 00.50
ei muokkausyhteenvetoa
'''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 3'''
Piraattipuolueen varapuheenjohtajan Harri Kivistön juttusarjassa käsitellään piraattiliikkeen historiaa sen juurista nykyhetkeenNykyinen piraattiliike nousi 80-luvun hakkerikulttuurista, ja omaksui vahvan identiteetin 2000-luvun vertaisverkkojen myötä.
''Harri Kivistö''
Kräkkerit, hakkerit, piraatit
Piraattiliike sosiaalisena ja kulttuurillisesti yhtenäisenä ilmiönä syntyi 80-luvulla. ”Piratismi” Piratismi oli aluksi olennaisimmin ohjelmien suojausten purkua eli kräkkäystä ja purkuohjelmien levittämistä. Harva kutsui itseään piraatiksi 80-luvun vaihteessa, vaan nimitys . Nimitys alkoi tarttua vasta myöhemmin ohjelmistoteollisuuden ottaessa käyttöön mediateollisuuden menestyksellisesti aiemmin käyttämän konseptinhaukkumasanan.
Tietoteknistä sisältöä on jaettu luvatta niin kauan kuin sitä on ollut olemassa. Niin kutsuttu Skene “skene” kräkkerien ja kräkkäysryhmien yhteisönä muodostui kuitenkin vasta, kun siirtonopeuksien kasvaessa verkkoa edeltäneistä BBS:istä bbs-järjestelmistä eli purkeista tuli suosittuja. Usein ryhmät Ryhmät liikkuivat pikemminkin lain harmaalla alueella kuin selkeästi rikkoivat lakia.
Oikein ja väärin
Vielä piilossa
Siinä missä aiemmin yksittäiset kräkkerit olivat ottaneet kunnian julkaisuista, 80-luvun loppua lähestyttäessä suojausten purkaminen oli yhä useammin ryhmätyötä. Skeneryhmät syntyivät, kun kräkätyn ohjelman lataustunnuksiin alettiin tehdä ascii-grafiikkaa ja musiikkia, ja näin . Näin pelkkään ohjelmien kräkkäämiseen ja levittämiseen vihkiytyneet ryhmät alkoivat tuottaa pienessä mittakaavassa omaa taidettaan.
Merkittävä ja näkyvä piratismin vastainen sota käytiin 80-luvulla kuitenkin aivan toisaalla, kasettikulttuurin ympärillä. Analogiset tallennelaitteet yleistyivät voimakkaasti kuluttajien keskuudessa. Tämä muodosti kaksi uhkakuvaa musiikkiteollisuudelle: laajan luvattoman kopioinnin , sekä tekijänoikeusteollisuutta horjuttavan musiikkikulttuurin synnyn luvattoman samplauksen ja teollisuudesta riippumattoman levityksen myötä.
Uutta teknologiaa vastustettiin ja sitä vietiin oikeussaleihin vastaamaan aiheuttamistaan teoreettisista tappioista, kuten oli vuosisadan kuluessa totuttu tekemään. Kuluttajille näkyvin osa sotaa oli voimakas propaganda kotikopiointia vastaan.
777
muokkausta

Navigointivalikko