Kräkkerit, hakkerit, piraatit
Piraattiliike sosiaalisena ja kulttuurillisesti yhtenäisenä ilmiönä syntyi 80-luvulla BBS-undergroundin myötä. ”Piratismi” oli aluksi olennaisimmin ohjelmien kräkkäämistä suojausten purkua eli kräkkäystä ja näiden kräkkien purkuohjelmien levittämistä, vaikka itse termi tulikin käyttöön vasta myöhemmin. Harva kräkkeri tai hakkeri kutsui itseään piraatiksi 80 -luvun vaihteessa, vaan nimitys alkoi tarttua vasta myöhemmin kun ohjelmistoteollisuus otti käyttöönsä ohjelmistoteollisuuden ottaessa käyttöön mediateollisuuden menestyksellisesti käyttämän konseptin.
Tietoteknistä sisältöä on toki käytännössä jaettu luvatta niin kauan kuin sitä on ollut olemassa, mutta nk. ”Skene” Niin kutsuttu Skene kräkkerien ja kräkkäysryhmien muodostamana yhteisönä muodostui kuitenkin vasta, kun siirtonopeuksien kasvaessa verkkoa edeltäneistä BBS:istä (BBS = Bulletin Board System), tai ’purkeista’, tuli suosittuja. Usein tässä undergroundkulttuurissa liikuttiin ryhmät liikkuivat pikemminkin lain harmaalla alueella kuin selkeästi rikottiin olemassa olevaa rikkoivat lakia. Lisäksi hakkerien ja kräkkerien keskuudessa vallinnut nk. ”hakkerietiikka” asetti hyvinkin selkeitä normeja toiminnalle – esimerkiksi järjestelmään murtautumisen tarkoitus ei saanut olla aiheuttaa vahinkoa, eikä ohjelmien kräkkäyksen saati levityksen taustalla saanut olla taloudellista hyötyä. Yleisinä motivaatioina esitettiin yhteisön sisältä uteliaisuus sekä haasteet.
Hakkereiden Oikein ja kräkkereiden sosiaalinen ja ideologinen perusta yhtenäistyi voimakkaasti 80-luvun aikana kahden erillisen kehityskulun seurauksena. Ensinnäkin ilmiön yleistyminen sai vanhat ”eliitti”ryhmät määrittelemään itsensä tarkemmin erotuksena uusiin tulijoihin. Toisena syynä oli niin ohjelmistokehittäjien kuin mediankin levittämä voimakkaasti polarisoiva kuva vaarallisesta tietokonealamaailmasta, mikä aiheutti vastareaktiona puolustusreaktion, joka konkretisoitui periaatteiden tarkempana määrittelynä sekä voimakkaan piraatti-identiteetin syntynä. Esimerkkinä tästä yhtenäisestä diskurssista ovat lukuisat sähköiset, tavallisesti ascii-tekstitiedostoina purkeissa levitettävät julkaisut ("Electronic Magazines", "E-Zines"). PIRATE-lehden ensimmäisessä julkaisussa kesäkuulta 1989 piraatti määriteltiin tietokoneharrastelijaksi, ohjelmien keräilijäksi sekä informaation vapaustaistelijaksi (Textfiles.com, 2009a). Konsepti haluttiin erottaa selvästi varastetun tavaran kauppiaista (”bootleggers”) joiden henkilökohtaisen voiton tavoittelu tuomittiin. Kulttuuriin kuului olennaisena osana vallan ja kontrollin kritiikki niiden suhteessa tietoverkkoihin ja ohjelmistojen käyttöön. Purkkien käyttäjille ilmaisunvapaus sai uutta merkitystä, koska purkkien muodostamat yhteisöt loivat rajoittamattoman julkaisukanavan.väärin
Vaikka jo varhaisesta piraattidiskurssista huokuukin käsitys varsin jyrkästä rintamajaosta Hakkerien ja vaikka joitain purkkeja suljettiin viranomaisten toimesta, merkittävä ja näkyvä piratismin vastainen sota käytiin 80-luvulla aivan toisaalla, nimittäin nk. ”kasettikulttuurin” ympärillä. Analogiset tallennelaitteet yleistyivät voimakkaasti kuluttajien kräkkerien keskuudessa ja muodostivat siksi kaksi uhkaa musiikkiteollisuudelle: laajan luvattoman kopioinnin sekä tekijänoikeusteollisuutta horjuttavan musiikkikulttuurin synnyn (luvaton sämpläys, teollisuudesta riippumaton levitys, tekijänoikeuksista piittaamaton luovuus)vallinnut hakkerietiikka asetti hyvinkin selkeitä normeja toiminnalle. Uutta teknologiaa vastustettiin ja sitä vietiin oikeussaleihin vastaamaan aiheuttamistaan teoreettisista tappioistaEsimerkiksi järjestelmään murtautumisen tarkoitus ei saanut olla aiheuttaa vahinkoa, kuten oli vuosisadan kuluessa totuttu tekemääneikä ohjelmien kräkkäyksen saati levityksen taustalla saanut olla taloudellista hyötyä. Kuluttajille näkyvämpi osa sotaa oli toki voimakas propaganda kotikopiointia vastaan (”Home Taping is Killing Music”)Yleisinä hyväksyttävinä motivaatioina pidettiin uteliaisuutta sekä haasteita.
Siinä missä aiemmin aiemmin yksittäiset kräkkerit olivat ottaneet kunnian julkaisuista, Kräkkereiden sosiaalinen ja ideologinen perusta yhtenäistyi voimakkaasti 80-loppua lähestyttäessä ohjelmien kräkkäys oli yhä useammin ryhmätyötä. Demoskeneryhmät eli ”gruupit” syntyivät, kun nkluvun aikana kahden erillisen kehityskulun seurauksena. cracktroihin (kräkätyn ohjelman latautuessa ilmestyvä gruupin tunnus) alettiin tehdä ascii-grafiikkaa ja musiikkia, ja näin pelkkään ohjelmien kräkkäämiseen ja levittämiseen vihkiytyneet Ilmiön yleistyminen sai vanhat ryhmät alkoivat tuottaa pienessä mittakaavassa omaa taidettaanmäärittelemään itsensä tarkemmin erotuksena uusiin tulijoihin. Saavuttaessa 90-luvulle kräkättyjä ohjelmia levittävät piraattigruupit sekä pelkkiin demoihin keskittyvät demogruupit olivat erottuneet selkeästi toisistaanToisena syynä oli ohjelmistokehittäjien levittämä voimakkaasti leimaava kuva vaarallisesta tietokonealamaailmasta. Demoskene merkitsi yhä enemmän tietokoneella tehtyä musiikkia, grafiikkaaTämä aiheutti vastareaktion, animaatiota joka näkyi periaatteiden tarkempana määrittelynä sekä demoja, joissa taitavalla koodaamisella nämä elementit yhdistettiin näyttäväksi kokonaisuudeksivoimakkaan piraatti-identiteetin syntynä.
Debatti immateriaalioikeuksien laajuudesta Konsepti haluttiin erottaa selvästi varastetun tavaran kauppiaista, joiden henkilökohtaisen voiton tavoittelu tuomittiin. Kulttuuriin kuului olennaisena osana vallan ja perusteista ei ole liberaalissa perinteessä missään vaiheessa tauonnut, mutta tiedon helppo kopioitavuus, levitettävyys kontrollin kritiikki niiden suhteessa tietoverkkoihin ja jossain määrin myös tuotettavuus toi kriittisille äänille ohjelmistojen käyttöön. Purkkien käyttäjien keskuudessa ilmaisunvapaus sai uutta tenhoa internetin maailmanvalloituksen kynnyksellä. Copyleftistit kuten Richard Stallman sekä Dennis Allison vastasivat Bill Gatesin hätähuutoon (”An Open Letter to Hobbyists”) (Textfilesmerkitystä, 2009b) esittämällä avoimen koodin ratkaisuksi ”ongelmaan”. Piraattigruupit kehittyivät teknologian mukana ja siirtyivät internetiin käyttämään useita eri protokollia. 2000-luvulla tehokkaimmaksi välitystyökaluksi muodostuivat torrentitkoska purkkien muodostamat yhteisöt loivat rajoittamattoman julkaisukanavan.
Kun thepiratebay.org -sivusto perustettiin ruotsalaisen järjestön Piratbyrånin (tarkoitettu toimimaan piratismin vastaisen Antipiratbyrånin vastavoimana muun muassa tarjoamalla medialle vaihtoehtoinen näkemys piratismiin liittyvässä uutisoinnissa) vaikutuksesta, torrent-tekniikka oli vielä nuorta eikä muita torrentsivustoja juuri ollut. Sittemmin torrentsivustot yleistyivät ja niistä tuli vähitellen hyvin merkittävä tiedostonjakotapa, mutta vain harvat näistä sivustoista olivat kaikille käyttäjille avoimia, eikä mikään ollut niin näkyvä kuin Pirate Bay. Erityistä näissä kahdessa ruotsalaisessa piraattitahossa on se, että ne ovat puolustaneet kantojaan ja toimintaansa sekä esiintyneet julkisesti. Tämä valmisti suoraan tietä Piratpartietin sekä koko poliittisen piratismin synnylle ja kannusti piraatti-termin käyttöönottoon sen nuoressa poliittisessa merkityksessä.Vielä piilossa
LähteetSiinä missä aiemmin yksittäiset kräkkerit olivat ottaneet kunnian julkaisuista, 80-luvun loppua lähestyttäessä suojausten purkaminen oli yhä useammin ryhmätyötä. Skeneryhmät syntyivät, kun kräkätyn ohjelman lataustunnuksiin alettiin tehdä ascii-grafiikkaa ja musiikkia, ja näin pelkkään ohjelmien kräkkäämiseen ja levittämiseen vihkiytyneet ryhmät alkoivat tuottaa pienessä mittakaavassa omaa taidettaan.
TextfilesMerkittävä ja näkyvä piratismin vastainen sota käytiin 80-luvulla kuitenkin aivan toisaalla, kasettikulttuurin ympärillä.com, 2009Analogiset tallennelaitteet yleistyivät voimakkaasti kuluttajien keskuudessa. <httpTämä muodosti kaksi uhkakuvaa musiikkiteollisuudelle://www.textfiles.com/magazines/PIRATE/pirate-1 (luettu 6.10laajan luvattoman kopioinnin sekä tekijänoikeusteollisuutta horjuttavan musiikkikulttuurin synnyn luvattoman samplauksen ja teollisuudesta riippumattoman levityksen myötä.2009)
TextfilesUutta teknologiaa vastustettiin ja sitä vietiin oikeussaleihin vastaamaan aiheuttamistaan teoreettisista tappioista, kuten oli vuosisadan kuluessa totuttu tekemään. Kuluttajille näkyvin osa sotaa oli voimakas propaganda kotikopiointia vastaan. Verkon aluilla Saavuttaessa 90-luvulle kräkättyjä ohjelmia levittävät piraattiryhmät sekä pelkkiin taide-esityksiin keskittyvät demoryhmät olivat erottuneet selkeästi toisistaan.comDemoskene merkitsi yhä enemmän tietokoneella tehtyä musiikkia, 2009grafiikkaa, animaatiota sekä demoja, joissa taitavalla koodaamisella nämä elementit yhdistettiin näyttäväksi kokonaisuudeksi. <http://www Tiedon helppo kopioitavuus, levitettävyys ja jossain määrin myös tuotettavuus toi kriittisille äänille uutta tenhoa internetin maailmanvalloituksen kynnyksellä.textfilesPiraattiryhmät kehittyivät teknologian mukana ja siirtyivät internetiin käyttämään useita eri protokollia.com/piracy/gatesletter2000-luvulla tehokkaimmaksi välitystyökaluksi muodostuivat torrentit.txt> (luettu 6 Kun thepiratebay.org -sivusto perustettiin ruotsalaisen Piratbyrån -järjestön vaikutuksesta, torrent-tekniikka oli vielä nuorta eikä muita torrent-sivustoja juuri ollut. Sittemmin torrent-sivustot yleistyivät ja niistä tuli vähitellen hyvin merkittävä tiedostonjakotapa. Vain harvat näistä sivustoista olivat kaikille käyttäjille avoimia, eikä mikään ollut niin näkyvä kuin Pirate Bay. Erityistä näissä kahdessa ruotsalaisessa piraattitahossa on se, että ne ovat puolustaneet kantojaan ja toimintaansa sekä esiintyneet julkisesti.10Tämä valmisti suoraan tietä Piratpartietin sekä koko poliittisen piratismin synnylle ja kannusti piraatti-termin käyttöönottoon sen poliittisessa merkityksessä.2009)
