Ero sivun ”Purje kivistointrospektio3” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: '''Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 3''' Piraattipuolueen varapuheenjohtajan Harri Kivistön juttusarjassa käsitellään piraattiliikkeen historiaa sen juurista nykyhetke...) |
|||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
Kräkkerit, hakkerit, piraatit | Kräkkerit, hakkerit, piraatit | ||
| − | Piraattiliike sosiaalisena ja kulttuurillisesti yhtenäisenä ilmiönä syntyi 80-luvulla | + | Piraattiliike sosiaalisena ja kulttuurillisesti yhtenäisenä ilmiönä syntyi 80-luvulla. ”Piratismi” oli aluksi olennaisimmin ohjelmien suojausten purkua eli kräkkäystä ja purkuohjelmien levittämistä. Harva kutsui itseään piraatiksi 80-luvun vaihteessa, vaan nimitys alkoi tarttua vasta myöhemmin ohjelmistoteollisuuden ottaessa käyttöön mediateollisuuden menestyksellisesti käyttämän konseptin. |
| − | Tietoteknistä sisältöä on | + | Tietoteknistä sisältöä on jaettu luvatta niin kauan kuin sitä on ollut olemassa. Niin kutsuttu Skene kräkkerien ja kräkkäysryhmien yhteisönä muodostui kuitenkin vasta, kun siirtonopeuksien kasvaessa verkkoa edeltäneistä BBS:istä tuli suosittuja. Usein ryhmät liikkuivat pikemminkin lain harmaalla alueella kuin selkeästi rikkoivat lakia. |
| − | + | Oikein ja väärin | |
| − | + | Hakkerien ja kräkkerien keskuudessa vallinnut hakkerietiikka asetti hyvinkin selkeitä normeja toiminnalle. Esimerkiksi järjestelmään murtautumisen tarkoitus ei saanut olla aiheuttaa vahinkoa, eikä ohjelmien kräkkäyksen saati levityksen taustalla saanut olla taloudellista hyötyä. Yleisinä hyväksyttävinä motivaatioina pidettiin uteliaisuutta sekä haasteita. | |
| − | + | Kräkkereiden sosiaalinen ja ideologinen perusta yhtenäistyi voimakkaasti 80-luvun aikana kahden erillisen kehityskulun seurauksena. Ilmiön yleistyminen sai vanhat ryhmät määrittelemään itsensä tarkemmin erotuksena uusiin tulijoihin. Toisena syynä oli ohjelmistokehittäjien levittämä voimakkaasti leimaava kuva vaarallisesta tietokonealamaailmasta. Tämä aiheutti vastareaktion, joka näkyi periaatteiden tarkempana määrittelynä sekä voimakkaan piraatti-identiteetin syntynä. | |
| − | + | Konsepti haluttiin erottaa selvästi varastetun tavaran kauppiaista, joiden henkilökohtaisen voiton tavoittelu tuomittiin. Kulttuuriin kuului olennaisena osana vallan ja kontrollin kritiikki niiden suhteessa tietoverkkoihin ja ohjelmistojen käyttöön. Purkkien käyttäjien keskuudessa ilmaisunvapaus sai uutta merkitystä, koska purkkien muodostamat yhteisöt loivat rajoittamattoman julkaisukanavan. | |
| − | + | Vielä piilossa | |
| − | + | Siinä missä aiemmin yksittäiset kräkkerit olivat ottaneet kunnian julkaisuista, 80-luvun loppua lähestyttäessä suojausten purkaminen oli yhä useammin ryhmätyötä. Skeneryhmät syntyivät, kun kräkätyn ohjelman lataustunnuksiin alettiin tehdä ascii-grafiikkaa ja musiikkia, ja näin pelkkään ohjelmien kräkkäämiseen ja levittämiseen vihkiytyneet ryhmät alkoivat tuottaa pienessä mittakaavassa omaa taidettaan. | |
| − | + | Merkittävä ja näkyvä piratismin vastainen sota käytiin 80-luvulla kuitenkin aivan toisaalla, kasettikulttuurin ympärillä. Analogiset tallennelaitteet yleistyivät voimakkaasti kuluttajien keskuudessa. Tämä muodosti kaksi uhkakuvaa musiikkiteollisuudelle: laajan luvattoman kopioinnin sekä tekijänoikeusteollisuutta horjuttavan musiikkikulttuurin synnyn luvattoman samplauksen ja teollisuudesta riippumattoman levityksen myötä. | |
| − | + | Uutta teknologiaa vastustettiin ja sitä vietiin oikeussaleihin vastaamaan aiheuttamistaan teoreettisista tappioista, kuten oli vuosisadan kuluessa totuttu tekemään. Kuluttajille näkyvin osa sotaa oli voimakas propaganda kotikopiointia vastaan. | |
| + | |||
| + | Verkon aluilla | ||
| + | |||
| + | Saavuttaessa 90-luvulle kräkättyjä ohjelmia levittävät piraattiryhmät sekä pelkkiin taide-esityksiin keskittyvät demoryhmät olivat erottuneet selkeästi toisistaan. Demoskene merkitsi yhä enemmän tietokoneella tehtyä musiikkia, grafiikkaa, animaatiota sekä demoja, joissa taitavalla koodaamisella nämä elementit yhdistettiin näyttäväksi kokonaisuudeksi. | ||
| + | |||
| + | Tiedon helppo kopioitavuus, levitettävyys ja jossain määrin myös tuotettavuus toi kriittisille äänille uutta tenhoa internetin maailmanvalloituksen kynnyksellä. Piraattiryhmät kehittyivät teknologian mukana ja siirtyivät internetiin käyttämään useita eri protokollia. 2000-luvulla tehokkaimmaksi välitystyökaluksi muodostuivat torrentit. | ||
| + | |||
| + | Kun thepiratebay.org -sivusto perustettiin ruotsalaisen Piratbyrån -järjestön vaikutuksesta, torrent-tekniikka oli vielä nuorta eikä muita torrent-sivustoja juuri ollut. Sittemmin torrent-sivustot yleistyivät ja niistä tuli vähitellen hyvin merkittävä tiedostonjakotapa. Vain harvat näistä sivustoista olivat kaikille käyttäjille avoimia, eikä mikään ollut niin näkyvä kuin Pirate Bay. | ||
| + | |||
| + | Erityistä näissä kahdessa ruotsalaisessa piraattitahossa on se, että ne ovat puolustaneet kantojaan ja toimintaansa sekä esiintyneet julkisesti. Tämä valmisti suoraan tietä Piratpartietin sekä koko poliittisen piratismin synnylle ja kannusti piraatti-termin käyttöönottoon sen poliittisessa merkityksessä. | ||
Versio 18. tammikuuta 2010 kello 02.46
Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 3
Piraattipuolueen varapuheenjohtajan Harri Kivistön juttusarjassa käsitellään piraattiliikkeen historiaa sen juurista nykyhetkeen.
Harri Kivistö
Kräkkerit, hakkerit, piraatit
Piraattiliike sosiaalisena ja kulttuurillisesti yhtenäisenä ilmiönä syntyi 80-luvulla. ”Piratismi” oli aluksi olennaisimmin ohjelmien suojausten purkua eli kräkkäystä ja purkuohjelmien levittämistä. Harva kutsui itseään piraatiksi 80-luvun vaihteessa, vaan nimitys alkoi tarttua vasta myöhemmin ohjelmistoteollisuuden ottaessa käyttöön mediateollisuuden menestyksellisesti käyttämän konseptin.
Tietoteknistä sisältöä on jaettu luvatta niin kauan kuin sitä on ollut olemassa. Niin kutsuttu Skene kräkkerien ja kräkkäysryhmien yhteisönä muodostui kuitenkin vasta, kun siirtonopeuksien kasvaessa verkkoa edeltäneistä BBS:istä tuli suosittuja. Usein ryhmät liikkuivat pikemminkin lain harmaalla alueella kuin selkeästi rikkoivat lakia.
Oikein ja väärin
Hakkerien ja kräkkerien keskuudessa vallinnut hakkerietiikka asetti hyvinkin selkeitä normeja toiminnalle. Esimerkiksi järjestelmään murtautumisen tarkoitus ei saanut olla aiheuttaa vahinkoa, eikä ohjelmien kräkkäyksen saati levityksen taustalla saanut olla taloudellista hyötyä. Yleisinä hyväksyttävinä motivaatioina pidettiin uteliaisuutta sekä haasteita.
Kräkkereiden sosiaalinen ja ideologinen perusta yhtenäistyi voimakkaasti 80-luvun aikana kahden erillisen kehityskulun seurauksena. Ilmiön yleistyminen sai vanhat ryhmät määrittelemään itsensä tarkemmin erotuksena uusiin tulijoihin. Toisena syynä oli ohjelmistokehittäjien levittämä voimakkaasti leimaava kuva vaarallisesta tietokonealamaailmasta. Tämä aiheutti vastareaktion, joka näkyi periaatteiden tarkempana määrittelynä sekä voimakkaan piraatti-identiteetin syntynä.
Konsepti haluttiin erottaa selvästi varastetun tavaran kauppiaista, joiden henkilökohtaisen voiton tavoittelu tuomittiin. Kulttuuriin kuului olennaisena osana vallan ja kontrollin kritiikki niiden suhteessa tietoverkkoihin ja ohjelmistojen käyttöön. Purkkien käyttäjien keskuudessa ilmaisunvapaus sai uutta merkitystä, koska purkkien muodostamat yhteisöt loivat rajoittamattoman julkaisukanavan.
Vielä piilossa
Siinä missä aiemmin yksittäiset kräkkerit olivat ottaneet kunnian julkaisuista, 80-luvun loppua lähestyttäessä suojausten purkaminen oli yhä useammin ryhmätyötä. Skeneryhmät syntyivät, kun kräkätyn ohjelman lataustunnuksiin alettiin tehdä ascii-grafiikkaa ja musiikkia, ja näin pelkkään ohjelmien kräkkäämiseen ja levittämiseen vihkiytyneet ryhmät alkoivat tuottaa pienessä mittakaavassa omaa taidettaan.
Merkittävä ja näkyvä piratismin vastainen sota käytiin 80-luvulla kuitenkin aivan toisaalla, kasettikulttuurin ympärillä. Analogiset tallennelaitteet yleistyivät voimakkaasti kuluttajien keskuudessa. Tämä muodosti kaksi uhkakuvaa musiikkiteollisuudelle: laajan luvattoman kopioinnin sekä tekijänoikeusteollisuutta horjuttavan musiikkikulttuurin synnyn luvattoman samplauksen ja teollisuudesta riippumattoman levityksen myötä.
Uutta teknologiaa vastustettiin ja sitä vietiin oikeussaleihin vastaamaan aiheuttamistaan teoreettisista tappioista, kuten oli vuosisadan kuluessa totuttu tekemään. Kuluttajille näkyvin osa sotaa oli voimakas propaganda kotikopiointia vastaan.
Verkon aluilla
Saavuttaessa 90-luvulle kräkättyjä ohjelmia levittävät piraattiryhmät sekä pelkkiin taide-esityksiin keskittyvät demoryhmät olivat erottuneet selkeästi toisistaan. Demoskene merkitsi yhä enemmän tietokoneella tehtyä musiikkia, grafiikkaa, animaatiota sekä demoja, joissa taitavalla koodaamisella nämä elementit yhdistettiin näyttäväksi kokonaisuudeksi.
Tiedon helppo kopioitavuus, levitettävyys ja jossain määrin myös tuotettavuus toi kriittisille äänille uutta tenhoa internetin maailmanvalloituksen kynnyksellä. Piraattiryhmät kehittyivät teknologian mukana ja siirtyivät internetiin käyttämään useita eri protokollia. 2000-luvulla tehokkaimmaksi välitystyökaluksi muodostuivat torrentit.
Kun thepiratebay.org -sivusto perustettiin ruotsalaisen Piratbyrån -järjestön vaikutuksesta, torrent-tekniikka oli vielä nuorta eikä muita torrent-sivustoja juuri ollut. Sittemmin torrent-sivustot yleistyivät ja niistä tuli vähitellen hyvin merkittävä tiedostonjakotapa. Vain harvat näistä sivustoista olivat kaikille käyttäjille avoimia, eikä mikään ollut niin näkyvä kuin Pirate Bay.
Erityistä näissä kahdessa ruotsalaisessa piraattitahossa on se, että ne ovat puolustaneet kantojaan ja toimintaansa sekä esiintyneet julkisesti. Tämä valmisti suoraan tietä Piratpartietin sekä koko poliittisen piratismin synnylle ja kannusti piraatti-termin käyttöönottoon sen poliittisessa merkityksessä.
