777
muokkausta
Muutokset
ei muokkausyhteenvetoa
P: Olet valtiotieteiden maisteri. Missä opiskelit ja koska valmistuit?
MB: Opiskelin käytännöllistä filosofiaa Helsingin yliopistossa. Sain
tutkintotodistuksen 1973. Täydensin tutkintoani 1970-luvun puolivälissä
opiskelemalla historiaa, jotta saavuttaisin historianopettajan pätevyyden.
1980-luvulla jatkoin vielä lähihistorian opintoja, edelleen Helsingin
yliopistossa.
P: Poliittisessa taustassasi on vihreää liikettä ja vasemmistoa. Ovatko nämä yleisemmin piraattien arvoja?
MB: Toivon niin. Vapaus, tasa-arvo ja ubuntu olkoon yleisemminkin
piraattien arvoja. Vapaudesta kirjoittanut liberaali John Stuart Mill oli
myös vasemmistolainen. Vihreys tarkoittaa luopumista näkemyksestä, että
ihminen on luonnon herra, eräänlaista tasa-arvoisuutta muun elämän ja
luonnon kanssa, siis. Siihen on pyrittävä. Ja ubuntu, paitsi että se on
hieno linux-käyttöjärjestelmä, on myös vanha afrikkalainen arvo, jota
uskoakseni on syytä arvostaa.
P: Piraattipuolue mielletään usein nuorten liikkeeksi, mikä sai sinut
liittymään juuri piraattien riveihin?
P: Miten piraatit voivat vaikuttaa kuntatasolla, ja mitä tarjottavaa
piraateilla on Loviisalle?
P: Sinut tunnetaan ydinvoiman vastustajana. Mikäli lisäydinvoimaa ei rakenneta, millä käytämme jatkossa yhä laajenevia tietoverkkoja?
MB: Aivan, ydinvoimalat samoin kuin ydinaseet kuuluvat suurten
historiallisten erehdysten sarjaan. Mutta vastatakseni kysymykseesi:
aurinko, joka mutenkin mukavasti lämmittää, auttaa myös tuottamaan
tietoverkon tarvitseman sähkön. Saksan elinkeinoelämän piirissä syntynyt
yhtymä ilmoitti heinäkuussa sijoittavansa lähivuosina 300 miljardia euroa
DESERTEC-projektiin. Pelkästään tämän projektin tulokseksi suunniteltu
Saharassa toimiva suurehko aurinkovoimala tuottaisi, näin ainakin Saksan
insinöörit ja pankkiirit uskovat, 15 prosenttia EU-maiden tarvitsemasta
sähköstä. Sähkön lisäksi tietoverkkojen mielekääseen käyttämiseen
tarvitaan myös tietoa. Mikäli onnistumme toimimaan siten, että
tietoverkkojen laajentuminen merkitsee itse tiedon laajentumista, silloin
tietoverkko ehkä auttaa itsessään ratkaisemaan tämän pulman.
P: Tietoyhteiskunta hävittää rajoja ja sijainnin merkitystä. Miten verkottuminen muokkaa pienten kaupunkien ja maaseudun arkea?
MB: Maaseudulle pitää saada valokaapeli, optinen kuitu. Muussa tapauksessa
maaseutu ja pienten kaupunkien asukkaat voivat niin sanotusti pudota
verkosta myös arkisessa elämässään.
P: Piraattien puolueohjelmaa kritisoidaan usein hyvin kapeaksi. Koetko tämän esteeksi liikkeen etenemiselle?
MB: En koe. Tapaamani piraatit eivät ole mielestäni olleet tuossa mielessä
"kapeita". Myös puolueen ohjelmaa lukiessani yllätyin myönteisesti sen
laajakatseisuudesta.
P: Mitä ajattelet kulttuurin vapaasta epäkaupallisesta jakamisesta? Viekö se leivän luovan ihmisen pöydältä?
MB: Kyllä se voi tietyissä tapauksissä viedä kulttuurin tekijältä leivän,
jos häneltä riistetään tekijänoikeus. Kopiointioikeus (copyright) ja
tekijänoikeus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Mielestäni tekijällä on
tekijänoikeus aina kuolemaansa saakka (ja vielä kuolemansa jälkeenkin
tekijöiden oikeuksia tulee kunnioittaa). Mutta se, että teoksista tehdään
kopioita joita luetaan, kuunnellaan ja katsellaan, tai että niitä saa
lainata maksutta kirjastosta tai ystävältä, ei yleisesti ottaen merkitse
tekijälle ansionmenetystä. Päinvastoin, kun teos näin "jaetaan" esim.
tietokonetiedoston muodossa se vain lisää tekijän ansiomahdollisuuksia.
Mikäli teosta ei lainkaan "jaettaisi", sillä ei myöskään ansaitsisi yhtään
mitään. Näissä asioissa Piraattipuolueen suunta on minusta oikea, vaikka
en ehkä ole ihan samaa mieltä puolueen kanssa kaikista yksityiskohdista.
P: Haluatko lähettää jonkin viestin Suomen piraateille?
