Muutokset

Jokainen taideteos on kollaasi vaikutteista, joita taiteilija on elämässään kerännyt. Muiden töistä ja omasta elämänkokemuksesta ammennettu sisältö tiivistetään uuteen muotoon, sille annetaan nimi, ja se signeerataan. Kun tätä tehdään musiikissa, levy-yhtiöt käyvät kimppuun lakiteitse. Tätä ilmiötä tutkitaan Benjamin Franzenin dj- ja , rap- ja hiphop-kulttuurin lainailua tarkastelevassa dokumentissa Copyright Criminals.

Tunnin pituinen kokoelma puhuvia päitä, tuhteja tahteja, ja villiä videokuvaa on itsekin varsinainen miksaamisen ihme. Samplaamista, eli äänitteen osan käyttämisestä eri tavoin soittimena uuden äänitteen teossa, havainnollistetaan monin konkreettisin tavoin. Tallenteet konserteista musiikkivideoihin ja alkuperäisäänitteistä niiden osia sampleina käyttäviin teoksiin nivoutuvat yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kuten hyvä dokumentti yleensäkin, Copyright Criminals ei saarnaa, eikä pyri tulkitsemaan ilmiötä katsojan puolesta. Samplauksen puolesta ja vastaan esitetään päteviä argumentteja ja tuittupäisiä tunteen ilmaisuja puolin ja toisin. Katsojalle jää kuitenkin vahva kuva siitä, että kokonainen uusi innovatiivinen musiikkikulttuuri on jäänyt lähtökuoppiinsa levy-yhtiöiden noustua vastustamaan sitä. Luomisen kannusteeksi tarkoitettujen kopiosuojien ja tekijänoikeuksien pimeä uuden luomista hillitsevä puoli nousee selvästi esiin. Moni 20 vuotta sitten luotu merkittävä levy olisi tämän päivän ilmapiirissä täysin mahdotonta julkaista.

Viimeisen 25 vuoden samplauskulttuuria käsittelevä dokumentti on täynnä merkittäviä taiteilijoita, tuottajia, levy-yhtiöiden edustajia ja alan muita ammattilaisia. Dokumenttia on työstetty viisi vuotta, mikä näkyy huolellisessa ja soljuvassa rytmissä, joka tuntuu ajoittain lähes silkalta tajunnanvirralta, mutta säilyttää kultaisen langan alusta loppuun. Lopulta esitetty kysymys kuuluu: emmekö voisi jatkaa tästä kulttuurina, paikalleen jämähtämisen sijasta?

Lisätietoja: www.copyrightcriminals.com.