Muutokset

EU-asetus ei edellytä sormenjälkien tallentamista rekisteriin. Euroopan komissio on tosin ehdottanut pitkän aikavälin tavoitteeksi eurooppalaisen sormenjälkitietokannan luomisen. Rekisteristä löytyisivät Rekisteriä käytettäisiin kuitenkin vain sormenjälki ja matkustusasiakirjan numero, eikä rekisteriä siten voitaisi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sen varmistamiseksi, että henkilöllä on oikea, hänelle kuuluva passi hallussaanpassin haltijan aiempaa parempaan tunnistamiseen.

HE-luonnoksessa esitetään, että Suomeen perustettaisiin sormenjälkirekisteri, johon kerättäisiin jokaisen passin haltijan, eli käytännössä useimpien suomalaisten sormenjäljet. Rekisteri perustettaisiin nimellisesti sen vuoksi, että passin haltija voidaan tarvittaessa rajalla tunnistaa nykyistä paremmin. Rekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus liittyisi kuitenkin poliisin harjoittamaan rikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen.

Poliisi saisi oikeuden käyttää sormenjälkiä vainajien tunnistamiseksi tunnistamisessa ja "erityisen törkeiksi luokiteltujen ja yhteiskunnallisesti vakavien rikosten ehkäisemisessä ja selvittämisessä". Pakkokeinolain 5 a luvun 3 §:stä otettu määritelmä kattaa esimerkiksi liudan omaisuusrikoksia, parituksen ja huumausainerikoksen, yhteensä kuutisenkymmentä rikosnimikettä. Erityisen törkeästä ja yhteiskunnallisesti vakavasta rikollisuudesta ei missään nimessä voida puhua kaikkien näiden rikosten osalta.

Vakavien rikosten "ehkäisyn" määrittelyn vaikeus määrittely on ehdotuksen eräs varsin huolestuttava piirrehuomattavan vaikeaa. Ennen kuin rikosta on edes yritetty, on varsin vaikea vaikeaa arvioida kuinka törkeä se mahdollisesti toteutuessaan tulisi olemaansen törkeyttä. Kun lisäksi oikeus annettaisiin myös "henkilöllisyyden selvittämiseen esimerkiksi kuulustelutilanteessa", laajenisi sormenjälkitietokannan hyödyntäminen huolestuttavasti koskemaan käytännössä varsin lieviä rikoksia.