Pääjuttu

Kohteesta PiraattiWiki
Versio hetkellä 6. toukokuuta 2011 kello 18.35 – tehnyt Ainu (keskustelu | muokkaukset) (Ak: Uusi sivu: Vaalipyykkiä Piraattipuolue osallistui huhtikuussa ensimmäisiin valtakunnallisiin vaaleihinsa eli eduskuntavaaleihin. Vaalityössään puolueen aktiivit liisteröivät julisteita,...)
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Vaalipyykkiä


Piraattipuolue osallistui huhtikuussa ensimmäisiin valtakunnallisiin vaaleihinsa eli eduskuntavaaleihin. Vaalityössään puolueen aktiivit liisteröivät julisteita, bloggasivat, esiintyivät paneeleissa, jakoivat lentolehtisiä ja kaikin tavoin tekivät puoluetta näkyväksi. Keskustelut kaduilla, vaaliteltoilla ja mökeillä avasivat piraattipuolueen politiikkaa sitä entuudestaan tuntemattomille. Vaikka puolueen viralliset vaalijulisteet kärsivät ilkivallasta monilla seuduilla ja vaikutti siltä, että puolueellamme on järjestäytyneitä vastavoimia, vaalipäivä valkeni aurinkoisena ja odottavaisena.

    Tulos: 0,5 prosentin kannatus, yli 15 000 ääntä, ääni jokaiselta kahdeltasadannelta äänestäjältä oli voitto vaikka puolueen tavoite eli yksi tai kaksi eduskuntapaikkaa jäikin saavuttamatta. Viimeistään nyt Piraattipuolueesta on kuultu joka kylässä. Joissakin kaupungeissa ja tietyillä alueilla piraattien kannatus oli sitä luokkaa, että tulevaisuus näyttää hyvin valoisalta. Helsingin vaalivalvojaisissa puoleen puheenjohtaja ja äänikuningas Pasi Palmulehto ja varapuheenjohtaja Ahto Apajalahti totesivat, että kannatus on mitattu ja se voi vain kasvaa. Suomen Piraattipuolue on selkeästi suurin eduskunnan ulkopuolisista puolueista. Vaalipiiriyhdistysten levitessä koko mannermaahan on todennäköistä, että vuoden 2012 kunnallisvaaleissa piraatit pääsevät vaikuttamaan politiikkaan valtuustoissa.

Ennen kunnallisvaaleja Suomessa käydään kuitenkin presidentinvaalit. Eduskuntavaalien tulos ei tuonut puoluetukirahaa eikä mahdollisuutta asettaa suoraan ehdokasta Tarja Halosen seuraajaksi. Kiireinen puoluehallitus tutkii mahdollisuutta kerätä sähköisesti kannattajakortteja puoluesihteeri Harri Kivistölle, joka hallituksen enemmistöllä valittiin varteenotettavaksi kandidaatiksi. Presindentinvaaleihin suhtaudutaan vähemmän vakavasti

Kristillisdemokraattien ja vihreiden häviö. Persujen nousu.



"Keskustelua on ollut paljon esimerkiksi puolueohjelman laajentamisesta, julkilausumien laajamittaisesta käyttöönotosta, tai vain tietoyhteiskunta-aiheisiin keskittymisestä. Selvää on, että parannettavaa toiminnassamme löytyy aina. Sinä päivänä kun pidämme puoluetta täydellisenä, olemme itse sokeita. Nämä vaalit olivat kuitenkin ensimmäinen tilaisuus todella edes konkreettisesti saada selville, mitä kaikkia haasteita menestyksen edessä on."

    Ensisijaista puolueen kehityksen kannalta on nyt jäsenistöltä saatava palaute, josta on tehtävä kattavaa kartoitusta ennen päätöksiä. Voimme tehdä paljon erilaisia suunnitelmia, mutta jäsenet ovat edelleen se, jolla on valta ja jonka on tarkoitus määrätä itse puolueen tavoitteet ja päälinjaukset. Puolueohjelmaa koskevia linjauksia ei kannata tehdä hätiköidysti.

Toiset saattavat olla puolen prosentin kannatukseen pettyneitä, toiset iloisia, olemmehan nyt todistetusti eduskunnan ulkopuolisista puolueista suurin. Nyt ei kannata missään tapauksessa masentua, sillä jo nykyisen tasoinen kannatus tarjoaisi tulevissa kunnallisvaaleissa läpimenoja. Kun kaikki opit ja kokemukset saadaan konkretisoitua tulevaksi toimintastrategiaksi, läpimeno on useilla paikkakunnilla taattua. Uuden hallituksen ja eduskunnan lainsäädäntötyö, johon tulemme monin tavoin vaikuttamaan eduskunnan ulkopuolelta, pääsee todennäköisesti kunnolla käyntiin vasta syksyllä. Nyt on aikaa sisäiselle kehittämiselle.