Ero sivun ”Aaltopiraatit” versioiden välillä

Kohteesta PiraattiWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(→‎Vapaat oppimisresurssit)
(→‎Vapaiden oppimisresurssien puute)
Rivi 381: Rivi 381:
 
** http://ocw.mit.edu/
 
** http://ocw.mit.edu/
 
* Medialab järjestää [http://fi.wikiversity.org/wiki/Vapaiden_ja_avointen_oppiresurssien_tuottaminen kurssin Wikiopistossa] vapaiden oppimisresurssien tuottamisesta
 
* Medialab järjestää [http://fi.wikiversity.org/wiki/Vapaiden_ja_avointen_oppiresurssien_tuottaminen kurssin Wikiopistossa] vapaiden oppimisresurssien tuottamisesta
 +
 +
==== Media-arkiston puute ====
 +
* Esimerkkejä
 +
** http://video.helsinki.fi/Media-arkisto/
 +
** http://www.youtube.com/user/BerkmanCenter
 +
** http://webcast.berkeley.edu/
  
 
==== Edistetään Open Access (FLOSS-tyyppinen tutkimus) suosiota, tietoisuutta ja käytännöksi yleistymistä Aallossa ====
 
==== Edistetään Open Access (FLOSS-tyyppinen tutkimus) suosiota, tietoisuutta ja käytännöksi yleistymistä Aallossa ====

Versio 28. heinäkuuta 2009 kello 18.02

Aaltopiraattien uusin tunnus on lisensoitu CC-NC-BY-SA lisenssillä Aaltoyliopiston piraattitoimintaan. Tunnuksen teki Jukka Liukkonen.
Aaltopiraattien ensimmäinen tunnus (aikaisempi bittikarttavedos)

Tulevan Aalto-yliopiston alaisuuteen ollaan perustamassa piraattihenkistä alayhdistystä, Aaltopiraatteja. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin Kauppakorkeakoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa tai Teknillisessä korkeakoulussa opiskelevat perus- ja jatko-opiskelijat, siis tulevan ylioppilaskunnan jäsenet. Aaltopiraatit tulee pyrkimään myös rekisteröidyksi yhdistykseksi.

Sisällysluettelo

Yleistä

Toimijat

  • pääpuuhamies on Janne Paalijärvi (TKK/TIK N), parhaiten tavoitettavissa IRCnetissä nickillä usvi . Kontaktointiin käy myös sähköposti ( jpaalija at gmail.com ) tai hätätapauksessa puhelin (numero: 040 527 5470).

IRC-kanava

Aaltopiraattien virallinen IRC-kanava on IRCnet-verkossa toimiva #aaltopiraatit . Tervetuloa.

Toiminta ennen perustamiskokousta

Markkinointi

Perustamiskokous kaipaa markkinointia, ja sitä voi harrastaa esim.

  • postaamalla nyysseihin DONE (TKY:n newssit tky.alayhd.yleinen , puhe.yleinen ja tky.yleinen)
  • postaamalla ylioppilaskunnan lehteen/ilmoitustaululle
  • ilmoittamalla ylioppilaskunnan televisiossa
  • jakamalla mainoksia koulun ilmoitustauluille
  • kontaktoimalla ihmisiä henkilökohtaisesti osastoilla
  • ilmoittamalla kiltojen sähköpostilistoilla
  • kirjoittamalla asiaanliittyvien tahojen foorumeille PiPu:Ok
  • kirjoittamalla Piraattipuolueen blogiin teksti valmis, postattu blogiin
  • puffaamalla Piraattiliiton sivuilla (juttuvinkki annettu)

Logo on pääpiirteissään valmis. Kiitos kaikille osallistuneille. Logoksi muodostui aaltoon kiinnitetty piraattiliikkeen P-purje. Logon sai aikaan Jukka Liukkonen, jolle suuri hatunnosto. Logotiedostot: Tiedosto:AaltoPiratesLogo.zip

Perustamiskokous

Kokouksen ajankohta ja pitopaikka

Kokouksen ajankohdaksi on päätetty 06.08.2009. Pitopaikkana on Pub Angleterre Helsingissä, Fredrikinkatu 47. Kokous alkaa alustavasti klo 18.00.

Ajankohta on postattava vielä tänään keskiviikkona TKY:n nyysseihin/sähköpostilistalle.

Ehdotus yhdistyksen säännöiksi

1 Luku Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet


1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Aaltopiraatit - Aaltopiraterna. Näissä säännöissä siitä käytetään nimeä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää piraattikulttuurin ja sen tavoitteiden tuntemusta Aalto-yliopiston opiskelijoiden piirissä sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii edistämään tieto- ja kansalaisyhteiskunnan vastuullista kehitystä. Yhdistys toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (jäljempänä AYY) piirissä.

3 § Yhdistyksen toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

  1. järjestää kokouksia, juhlia sekä retkiä;
  2. järjestää piraattien tavoitteisiin liittyviä opinto- ja tiedotustilaisuuksia;
  3. edistää keskustelua piraattien tavoitteista;
  4. harjoittaa voittoa tuottamatonta sisäistä ja ulkoista tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
  5. pyrkiä vaikuttamaan AYY:n ja Aalto-yliopiston päätöksentekoon;
  6. pitää yhteyttä valtakunnalliseen Piraattipuolueeseen sekä muihin piraattien paikallisjärjestöihin ja
  7. pyrkiä saavuttamaan tarkoituksensa muita samantapaisia toimintamuotoja harjoittamalla.

4 § Toiminnan tukeminen

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää maksullisia illanviettoja, myyjäisiä, huvitilaisuuksia ja asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, harjoittaa voittoa tuottamatonta julkaisutoimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Lisäksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

5 § Yhdistyksen viralliset kielet

Yhdistyksen pöytäkirjakielenä on suomi. Ilmoituskielinä ovat suomi ja englanti.


2 Luku Jäsenet


6 § Jäsenet

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset, ulko-, kannatus- ja kunniajäsenet.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut AYY:n jäsen.

Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, jota ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä.

Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus tai vähintään kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä.

7 § Jäsenluettelo

Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle kotipaikkaansa ja nimeensä kohdistuvista muutoksista.

8 § Jäsenmaksut

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous erikseen kullekin jäsenryhmälle.

Jäsenmaksun suorittamisesta ovat kuitenkin vapautettuja:

  1. kunniajäsenet
  2. varsinaiset jäsenet, jotka ovat tehneet poissaoloilmoituksen Aalto-yliopistoon yhdistyksen koko jäsenmaksukaudeksi.

9 § Yhdistykseen liittyminen

Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, kunniajäsenten osalta kuitenkin yhdistyksen kokous.

10 § Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

11 § Yhdistyksestä erottaminen

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

12 § Erottamispäätöksestä valittaminen

Yhdistyksen hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valitus on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen kokouksen tarkastetun pöytäkirjan julkaisemisesta yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja se on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä.


3 Luku Yhdistyksen kokoukset


13 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräiset kokoukset.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa ja vaalikokous marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä tai 10 yhdistyksen varsinaista jäsentä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on toimitettu jollekin hallituksen jäsenelle.

14 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen työjärjestys
  5. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittely
  6. Tilinpäätöksen vahvistaminen
  7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  8. Hallituksen laatima toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle
  9. Hallituksen laatima talousarvio kuluvalle toimikaudelle
  10. Yhdistyksen liittymismaksujen ja jäsenmaksujen suuruus
  11. Jäsenmaksujen maksamisen eräpäivä
  12. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
  13. Kokouksen päättäminen.

15 § Vaalikokous

Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen työjärjestys
  5. Hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  6. Hallituksen muiden jäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  7. Yhdistyksen toimihenkilöiden valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  8. Kahden (2) tilintarkastajan sekä 1. ja 2. varatilintarkastajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  9. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
  10. Kokouksen päättäminen.

16 § Oikeudet yhdistyksen kokouksissa

Yhdistyksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä ja äänioikeus varsinaisilla jäsenillä siten että jokaisella on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.

Kokouksen päätöksellä voidaan yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle myöntää läsnäolo- sekä puheoikeus.

17 § Päätöksenteko

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä ellei muualla näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

18 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu on julkaistava yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla, yhdistyksen sähköpostilistalla sekä TKY:n virallisella ilmoitustaululla vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta, Teknillisen korkeakoulun luentokausien ulkopuolella kuitenkin vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

19 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos se on yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

20 § Käsiteltävät asiat

Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous julistaa kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä.

Ainoastaan yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta, hallituksen tai sen jäsenen tai tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, äänestys- tai vaalijärjestyksestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tai yhdistyksen purkamisesta. Päätöstä näistä tai muista merkittävistä asioista ei voi tehdä, mikäli siitä ei ole mainittu kokouskutsussa.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa tuoda jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


4 Luku Hallitus


21 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, taloudenhoitaja ja sihteeri sekä yhdestä seitsemään (1-7) muuta jäsentä. Vain yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on oltava yhdistyksen varsinaisia jäseniä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta niissä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt tai esteellinen.

Sihteerin tehtävänä on laatia pöytäkirjat yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen kokouksista, pitää kirjaa yhdistyksen jäsenistä ja huolehtia arkistosta.

22 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtäviin kuuluu:

  1. Huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita
  2. Edustaa yhdistystä
  3. Laatia esitykset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi
  4. Valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset
  5. Hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta
  6. Päättää jäseneksi hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä
  7. Valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa ja puuttua näihin tarvittaessa sekä
  8. Kutsua yhdistyksen kokoukset koolle tarpeen vaatiessa.

23 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

24 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa.


5 Luku Toimihenkilöt ja toimikunnat


25 § Asettaminen, toimikausi ja toimintaan osallistuminen

Yhdistyksen kokous tai hallitus voi erityisiä tehtäviä varten asettaa toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikausien pituudet, sekä toimikuntien osalta myös vastuuhenkilö.

26 § Luottamus- tai toimihenkilön erottaminen

Yhdistyksen kokous voi perustellusta syystä vapauttaa tehtävästä luottamus- tai toimihenkilön tai toimikunnan kesken tämän toimikautta, jolloin kokouskutsussa on siitä mainittava. Hallitus voi vapauttaa vain itse nimittämänsä toimihenkilön tai -kunnan kesken tämän toimikautta.


6 Luku Hallinto ja talous


27 § Toimi- ja tilikausi

Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

28 § Tilintarkastajat

Hallituksen on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä toimintakertomus tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen, vuosikokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.


7 Luku Erityisiä määräyksiä


29 § Yhdistyksen tunnukset ja merkit

Yhdistyksen tunnuksista, merkeistä ja virallisesta ilmoitustaulusta päättää yhdistyksen kokous.

30 § Yhdistyksen päätösten moittiminen

Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

31 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesityksen pääkohdat on mainittava kokouskutsussa.

Muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä kirjallisena hallitukselle. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

32 § Yhdistyksen purkautuminen

Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokous tekee siitä päätöksen vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta.

Yhdistyksen purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat AYY:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 § mukaiseen tarkoitukseen tai, sen ollessa mahdotonta, AYY:n toiminnan tukemiseen.

33 § Säännöissä määräämättömät asiat

Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan näiden sääntöjen lisäksi yhdistyslakia, kirjanpitolakia sekä tilintarkastuslakia.

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksissa xx.xx.xxxx ja xx.xx.xxxx, Patentti- ja rekisterihallituksessa xx.xx.xxxx sekä käsitelty AYY:n edustajiston kokouksessa xx.xx.xxxx.

Perustamiskokouksen pöytäkirja

Pöytäkirja julkaistaan kokouksen jälkeen.

Toinen kokous

Kokouksen ajankohdan ja pitopaikan päättäminen

(olikohan niin, että toinen kokous täytyi pitää tietyn ajan sisään laskien perustamiskokouksesta)

Toisen kokouksen päiväkirja

Pöytäkirja julkaistaan kokouksen jälkeen.


Aaltopiraattien toiminnantavat

Kootaan mahdollisia toiminnantapoja listaan:

Aaltopiraattien hallituksen vastuualueet

Hallituksen voi muodostaa monella tavalla
  1. Hallituksessa on sääntömääräiset puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, ja ei vastuualueita lainkaan
  2. Hallituksessa on sääntömääräiset puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, ja vastuualueet jaetaan henkilöiden mielenkiinnon pohjalta hallituksen järjestäytymiskokouksessa
  3. Hallituksessa on muutama ennalta määrätty vastuualue, ja muutama yleistoimija jäsenenä
  4. Hallituksessa on tiukasti valmiiksi määrätyt vastuualuejaot
Mahdollisia vastuualueita hallituksen jäsenille
  • (vara)puheenjohtajuus
  • talousvastaava
  • arkistovastaava / sihteeri
  • korkeakoulupoliittinen vastaava
  • koulutuspoliittinen vastaava
  • sosiaalipoliittinen vastaava
  • kansainvälisten asioiden vastaava
  • viestintävastaava
  • vähemmistöasiain vastaava (esim. ei-suomea puhuvat, kulttuurivähemmistöt, oppialavähemmistöt, seksuaalivähemmistöt, uskontovähemmistöt jne)
  • tietopoliittinen vastaava (tietoliikenteen- tietotekniikan politiikkojen asiantuntija/vastuuhenkilö)
  • tasa-arvovastaava
  • yhteiskunnallisten asioiden vastaava (yhteyslinkki muualle suomeen)
  • Strategiavastaava (laatii aaltopiraateille strategialuonnoksia)
  • Kehittämisvastaava (kehittää järjestökulttuuria)
  • Varainhankintavastaava
  • Rekrytointivastaava
  • kulttuurivastaava (juhlat ja tilaisuudet)
  • Net neutrality -vastaava
  • Sähköpostiliikenne -vastaava (esim. emailpalvelimet, emailin toiminta, lex nokia)
  • Tietoverkkovastaava (tietoliikenne ja työasemapolitiikat)
  • Yhteistyövastaava (huolehtii kolmen korkeakoulun yhteistyöstä: mm. rekry, tiedotus, tiedonvälitys kumpaankin suuntaan)

Tehtävää Aaltopiraateille

Brainstormausta!

Kootaan tänne kaikki ongelmat joita tiedämme olevan olemassa. Keksitään toimenpiteitä. Päätetään sitten tältä pohjalta mitä tehdä. Ei poisteta mitään tyhmiäkään ideoita, vaan kerätään tänne tietopankkia ongelmista ja ratkaisuista tulevia päätöksiä ja toimintasuunnitelmaa varten.

Aalto-yliopiston laajuisia ongelmia

Aaltowiki ei ole kaikkien muokattavissa

Aaltowiki ei ole sinänsä oikea wiki, vaan ainostaan CMS, johon vain muutamat ihmiset syöttävät tietoa sen sijasta että kaikki jäsenet voisivat editoida.

Metropolia-ammattikorkeakoulu käyttää Confluence wikiä avoimemmin.

Toimenpiteitä:

  • käynnistetään oma varjo-aaltowiki?
  • unohdetaan koko juttu ja keskitytään tulevaan intranetiin
    • intranettiin on monesti vaikea saada oikeuksia organisaation ulkopuolisille henkilöille, avoin wiki tarjoaa siihen erilaiset mahdollisuudet

Aalto-yliopiston intranet - millainen?

Aalto-yliopiston intra on tärkeä viestintäkanava. On tärkeää että siellä on myös sananvapautta ja mahdollisuus tuoda asioita esille keskusteluun.

Toimenpiteitä:

  • minusta intralla ei ole mitään muuta vaatimusta, kuin että se on helppokäyttöinen, eikä pohjaudu tkk-wikiin, ja että kaikilla on samat oikeudet editoida ja kommentoida. ylipäänsä että kaikesta voi keskustella avoimesti ja että on riittävästi keskustelumahdollisuuksia

Aalto-yliopiston IPR-policy, Patentti-policy ja tutkijoiden oikeudet

pitäisi ottaa selvää ja muodostaa kanta.

Vapaiden oppimisresurssien puute

Media-arkiston puute

Edistetään Open Access (FLOSS-tyyppinen tutkimus) suosiota, tietoisuutta ja käytännöksi yleistymistä Aallossa

Toimenpiteet:

  • Kartoitetaan OA-tutkimuksen nykytila Aallossa
    • useita Aallon tutkijoita toimii avointa tutkimusta edistävässä Tutkimusparvessa
    • TaiK Medialab järjestää syksyllä avoimuusaiheisen symposiumin, samalla kerätään aiheesta kiinnostuneiden ryhmää - FB-ryhmä
  • Etsitään tutkijayhteistyökumppaneita jotka haluaisivat toimia esimerkkinä ja "mannekiinina"
  • Laaditaan esitelehtinen

TKK:n sisäisiä ongelmia

Tilapalveluiden tiukat rajoitukset

  • Tässä varmaan avainsana on hallintoprosessien järkeistäminen:
    • Tila- ja turvapalvelut (+ kassa) yhteen muiden palvelutoimintojen kanssa --> aukiolo normaaleina virka-aikoina eikä mitään häröilyä
    • Lähtökohtana pitäisi olla (mahdollisesti rajoitettava) oikeus käyttää kaikkia tiloja eikä mahdollisuus saada tiloja käyttöön
    • Tilojen käyttö rakentavaan opiskelijatoimintaan (esim. kuoro- ja orkesteriharjoitukset, keskustelutilaisuudet jne) tulisi olla ilmaista ja helppoa
  • Mitä lisäpalveluita tarvitaan?
    • Tarvitaanko lisää ryhmätyötiloja? Vai kenties paremmin varusteltuja nykyisiä? Vai parempaa viestintää nykyisistä mahdollisuuksista?

Tietohallinon käyttäjätunnusten sulkemiset

Muuttuuko meno Aallon myötä?

  • Avainasia on, että vallan tällaisissa asioissa tulee olla rehtorilla/akateemisella toimielimellä eikä kasvottomalla virkamiehellä
    • Teeri on ottanut asian suhteen jo oikeita askelia, tässä on mahdollisuus näkyä positiivisella sävyllä

24H pääsyoikeuksia voisi laajentaa

  • Mihin tämä tarve perustuu? Mihin Maari ei riitä (TKK:lla siis)?
  • Onko järkevämpi kehityssuunta kehittää 24h-pääsyoikeuksia vai etätyöskentelyn mahdollisuuksia? (Sinällään valinta näiden välillä ei ole joko-tai, mutta pitää priorisoida.)

Suljetut oppimisympäristöt

lisää tietoa näistä

Toimenpiteet:

  • Edistetään taikissa kehitetyn FLOSS-oppimisympäristön, FLE3:n käyttöönottoa TKK:n yhteydessä. Järjestelmä on käytössä maailmanlaajuidesti.
    • Jep, Optimasta eroon! (Tällä kertaa käyttöönoton yhteydessä kunnon käyttäjäkoulutukset, ettei oppimisympäristöjä käytetä ainoastaan tiedostosäilöinä.)
    • benchmarkataan muutkin vaihtoehdot, kuten laajasti käytetty Joomla

HSE:n sisäisiä ongelmia

Omien professorien kirjoja pääsykoekirjoina? / HSE:n pääsykokeet

opiskelemaan pyrkivien oikeudet. Kuulemma HSE:n pääsykoekirjoina olisi omien professoreiden teoksia, joita ei ole juurikaan saatavilla kirjastoista, eli toimivat rahasampoina tekijöilleen.

Ilmeisesti myös HSE:n pääsykokeissa saatetaan kysyä täysin epärelevantteja kysymyksiä oppilalan kannalta - lähinnä pänttäysluontoisia. (Mikä oli challengersukkulan epäonnistumisen syy? esim. henkilöstöhallinto). Tämä estää alaa tuntevien, mutta esimerkkikirjaan heikommin perehtyneiden opiskelemaan pääsyn väärin perustein.

Asia pitää selvittää ennenkuin siihen reagoi.

Toimenpiteet:

  • puhutaan pääsykokeista vastaavien kanssa asiasta ja ilmaistaan huolestuneisuus
  • puhutaan kyseistä käytäntöä harjoittavien professorien kanssa
  • otetaan syksyllä kantaa sisäisellä tiedotteella kun pääsykokeita suunnitellaan, että käytännön pitää loppua
  • keväällä mielipidekirjoitus jos vaikuttamistyö ei tuota tulosta?

Edistetään "paperitonta toimistoa" ratkaisuna HSE:n tulostinongelmiin

KYwebistä ja kyltereiltä saamani kuvan mukaan HSE:n tulostimet ovat jatkuvasti epäkunnossa. Ilmeisesti monet ihmiset tulostavat kaiken materiaalinsa ja tulostimet tukkeutuvat (ja paperia kuluu). Tulostaminen on vaikuttaisi olevan liian taloudellista ja helppoa, joten olisi ekologisempaa saada ihmiset tulostamaan vain välttämätön, mutta kuitenkaan tarvitsematta puuttua opiskelijan etuun. Kun opiskelijat tulostaisivat vähemmän, olisivat tulostimet myös toimintakunnossa ja vapaina silloin kun tarvitsee itse tulostaa.

Toimenpiteet:

  • "Ajattele luontoa, älä tulosta turhaan" -tyylinen kampanja
  • "Älä tulosta turhia papereita, näin tulostin on käytössä myös sinulle kun sitä tarvitset"
  • Vaikutetaan ihmisten tulostuskäyttäytymiseen
  • Tuodaan esille ekologisia, tulostinten toimivuuteen ja toimintakuntoon liittyviä seikkoja - ja niiden yhteyttä tulostamisen määrään
  • "kun otat luentokalvot sähköisinä tunnille, voit tehdä muutokset suoraan kalvoihin"
  • Kampanjan voisi pitää KY (uskottavampaa) tai KY ja Aaltopiraatit yhteistyössä. Aaltopiraatit yksinään jos KY ei lähde mukaan.

Taikin sisäisiä ongelmia

Visuaalisten ohjelmistojen hinta eriarvoistaa

Käytännössä jokainen taikin opiskelija tarvitsee Adoben ohjelmistoja. Avoimet ohjelmistot, kuten gimp ja inkscape, eivät tarjoa riittävän ammattimaista vaihtoehtoa. Esimerkiksi näissä ei voi käyttää väriavaruuksien tai värienhallintaa, joka on vaatimus ammattimaiseen työskentelyyn. Käytännössä opiskelijalla on mahdollisuus joko warettaa ohjelma, tehdä töitä yötä myöten koulun tiloissa tai ottaa opintolainaa ja ostaa ohjelmisto. Ohjelmisto maksaa kuintenkin huomattavasti ja uusia versioita tulee usein.

Toimenpiteitä:

  • Lobataan että Aalto-yliopisto jakaa taikkilaisille, arkkitehdeille ja mahdollisesti infolaisille (?) opiskelijoille adoben ohjelmistoihin lisenssin
  • Pyritään vaikuttamaan, että Aalto-yliopisto ottaa tutkimushankkeeksi helppokäyttöisen ammattimaisten visuaalisten ohjelmistojen tekemisen.

Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan vaikuttamista

Uuden ylioppilaskunnan sivuista kaikkien editoitavissa olevat wiki-pohjaiset kotisivut

Kuten, esim. Tokyowiki (http://www.taik.fi/tokyo/) ja KYweb (http://www.kyweb.fi/). TKY:n kotisivut eivät ole editoitavissa eikä tieto ole selkeästi löydettävissä. Myöskään osallistumismahdollisuutta, mm. kommenttien tai blogien muodossa ei ole.

  • Onko käyttäjäkunta riittävän aktiivista ja mittavaa, jotta sotkeminen ei muodostu ongelmaksi?

Yhteiskunnallisia asioita

käynnistetään uuden tekijänoikeusjärjestelmän suunnitteluprojekti

käynnistetään useamman vuoden projekti, jossa pyritään luomaan vaihtoehto nykyiselle IPR-järjestelmälle. Työskennellään yhteistyössä taikkilaisten, taideylioppilaskuntien ja taiteilijajärjestöjen kanssa ja laaditaan malli joka estää taiteilijan käyttämisen lypsylehmänä. Edistetään että vähintään puolet luovan työn tuotoksesta jäisi tekijälle. Otetaan huomioon mallissa taiteilijoiden kokonaisvaltainen toimeentulo (mikäli taiteen ammattimaisen tekemisen edellytykset paranevat, voimme saada taiteilijoiden tuen taakse).

Toimenpiteet:

  • Haastatteluita, suunnittelua, luonnostelua, arvojen kartoitusta, taiteellisen toiminnan luonteen kartoitusta.

Ilmaistaan huolestuneisuutta yliopistojen tutkimuksten salaamisesta

Monet yritysyhteistyönä tehdyt lopputyöt ja tutkimukset salataan. Tämä on yliopistojen avoimen tiedettä edistävän luonteen vastaista. Kampanjoidaan avoimen tieteen puolesta.

Aaltopiraattien uusin tunnus on lisensoitu CC-NC-BY-SA lisenssillä Aaltoyliopiston piraattitoimintaan. Tunnuksen teki Jukka Liukkonen.
Aaltopiraattien ensimmäinen tunnus (aikaisempi bittikarttavedos)

Tulevan Aalto-yliopiston alaisuuteen ollaan perustamassa piraattihenkistä alayhdistystä, Aaltopiraatteja. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin Kauppakorkeakoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa tai Teknillisessä korkeakoulussa opiskelevat perus- ja jatko-opiskelijat, siis tulevan ylioppilaskunnan jäsenet. Aaltopiraatit tulee pyrkimään myös rekisteröidyksi yhdistykseksi.

Yleistä

Toimijat

  • pääpuuhamies on Janne Paalijärvi (TKK/TIK N), parhaiten tavoitettavissa IRCnetissä nickillä usvi . Kontaktointiin käy myös sähköposti ( jpaalija at gmail.com ) tai hätätapauksessa puhelin (numero: 040 527 5470).

IRC-kanava

Aaltopiraattien virallinen IRC-kanava on IRCnet-verkossa toimiva #aaltopiraatit . Tervetuloa.

Toiminta ennen perustamiskokousta

Markkinointi

Perustamiskokous kaipaa markkinointia, ja sitä voi harrastaa esim.

  • postaamalla nyysseihin DONE (TKY:n newssit tky.alayhd.yleinen , puhe.yleinen ja tky.yleinen)
  • postaamalla ylioppilaskunnan lehteen/ilmoitustaululle
  • ilmoittamalla ylioppilaskunnan televisiossa
  • jakamalla mainoksia koulun ilmoitustauluille
  • kontaktoimalla ihmisiä henkilökohtaisesti osastoilla
  • ilmoittamalla kiltojen sähköpostilistoilla
  • kirjoittamalla asiaanliittyvien tahojen foorumeille PiPu:Ok
  • kirjoittamalla Piraattipuolueen blogiin teksti valmis, postattu blogiin
  • puffaamalla Piraattiliiton sivuilla (juttuvinkki annettu)

Logo

Logo on pääpiirteissään valmis. Kiitos kaikille osallistuneille. Logoksi muodostui aaltoon kiinnitetty piraattiliikkeen P-purje. Logon sai aikaan Jukka Liukkonen, jolle suuri hatunnosto. Logotiedostot: Tiedosto:AaltoPiratesLogo.zip

Perustamiskokous

Kokouksen ajankohta ja pitopaikka

Kokouksen ajankohdaksi on päätetty 06.08.2009. Pitopaikkana on Pub Angleterre Helsingissä, Fredrikinkatu 47. Kokous alkaa alustavasti klo 18.00.

Ajankohta on postattava vielä tänään keskiviikkona TKY:n nyysseihin/sähköpostilistalle.

Ehdotus yhdistyksen säännöiksi

1 Luku Yhdistyksen nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet


1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Aaltopiraatit - Aaltopiraterna. Näissä säännöissä siitä käytetään nimeä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo.

2 § Yhdistyksen tarkoitus

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää piraattikulttuurin ja sen tavoitteiden tuntemusta Aalto-yliopiston opiskelijoiden piirissä sekä toimia jäsentensä yhdyssiteenä. Yhdistys pyrkii edistämään tieto- ja kansalaisyhteiskunnan vastuullista kehitystä. Yhdistys toimii Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (jäljempänä AYY) piirissä.

3 § Yhdistyksen toiminta

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi:

  1. järjestää kokouksia, juhlia sekä retkiä;
  2. järjestää piraattien tavoitteisiin liittyviä opinto- ja tiedotustilaisuuksia;
  3. edistää keskustelua piraattien tavoitteista;
  4. harjoittaa voittoa tuottamatonta sisäistä ja ulkoista tiedotus- ja julkaisutoimintaa;
  5. pyrkiä vaikuttamaan AYY:n ja Aalto-yliopiston päätöksentekoon;
  6. pitää yhteyttä valtakunnalliseen Piraattipuolueeseen sekä muihin piraattien paikallisjärjestöihin ja
  7. pyrkiä saavuttamaan tarkoituksensa muita samantapaisia toimintamuotoja harjoittamalla.

4 § Toiminnan tukeminen

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi järjestää maksullisia illanviettoja, myyjäisiä, huvitilaisuuksia ja asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia, harjoittaa voittoa tuottamatonta julkaisutoimintaa sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. Lisäksi yhdistys voi kerätä jäsenmaksuja.

Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

5 § Yhdistyksen viralliset kielet

Yhdistyksen pöytäkirjakielenä on suomi. Ilmoituskielinä ovat suomi ja englanti.


2 Luku Jäsenet


6 § Jäsenet

Yhdistyksen jäseniä ovat varsinaiset, ulko-, kannatus- ja kunniajäsenet.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut AYY:n jäsen.

Yhdistyksen ulkojäseneksi voidaan hyväksyä jokainen yhdistyksen toiminnasta kiinnostunut henkilö, jota ei voida hyväksyä varsinaiseksi jäseneksi.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Yhdistyksen kunniajäseneksi voi yhdistyksen kokous vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kutsua henkilön, joka on erityisesti ansioitunut yhdistyksen toiminnassa tai muuten merkittävästi edistänyt sen pyrkimyksiä.

Esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee hallitus tai vähintään kymmenen (10) yhdistyksen varsinaista jäsentä.

7 § Jäsenluettelo

Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan yhdistykselle kotipaikkaansa ja nimeensä kohdistuvista muutoksista.

8 § Jäsenmaksut

Jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous erikseen kullekin jäsenryhmälle.

Jäsenmaksun suorittamisesta ovat kuitenkin vapautettuja:

  1. kunniajäsenet
  2. varsinaiset jäsenet, jotka ovat tehneet poissaoloilmoituksen Aalto-yliopistoon yhdistyksen koko jäsenmaksukaudeksi.

9 § Yhdistykseen liittyminen

Sen, joka tahtoo liittyä yhdistyksen jäseneksi, on ilmoitettava aikomuksestaan yhdistykselle. Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus, kunniajäsenten osalta kuitenkin yhdistyksen kokous.

10 § Yhdistyksestä eroaminen

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

11 § Yhdistyksestä erottaminen

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä asianomaiselle jäsenelle on varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

Erottamispäätös on viipymättä toimitettava kirjallisena erotetulle, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen.

12 § Erottamispäätöksestä valittaminen

Yhdistyksen hallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus kirjallisesti valittaa päätöksestä yhdistyksen kokoukselle. Valitus on toimitettava hallitukselle kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa hallituksen kokouksen tarkastetun pöytäkirjan julkaisemisesta yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla ja se on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa, kuitenkin viimeistään kuudenkymmenen (60) vuorokauden sisällä valituksen jättöpäivästä.


3 Luku Yhdistyksen kokoukset


13 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat vuosikokous, vaalikokous ja ylimääräiset kokoukset.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään helmi-maaliskuussa ja vaalikokous marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä tai 10 yhdistyksen varsinaista jäsentä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on toimitettu jollekin hallituksen jäsenelle.

14 § Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen työjärjestys
  5. Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastajien lausunnon esittely
  6. Tilinpäätöksen vahvistaminen
  7. Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  8. Hallituksen laatima toimintasuunnitelma kuluvalle toimikaudelle
  9. Hallituksen laatima talousarvio kuluvalle toimikaudelle
  10. Yhdistyksen liittymismaksujen ja jäsenmaksujen suuruus
  11. Jäsenmaksujen maksamisen eräpäivä
  12. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
  13. Kokouksen päättäminen.

15 § Vaalikokous

Yhdistyksen vaalikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen järjestäytyminen
  3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. Kokouksen työjärjestys
  5. Hallituksen puheenjohtajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  6. Hallituksen muiden jäsenten valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  7. Yhdistyksen toimihenkilöiden valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  8. Kahden (2) tilintarkastajan sekä 1. ja 2. varatilintarkastajan valinta seuraavaksi toimikaudeksi
  9. Muut kokouskutsussa mainitut asiat
  10. Kokouksen päättäminen.

16 § Oikeudet yhdistyksen kokouksissa

Yhdistyksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus kaikilla yhdistyksen jäsenillä ja äänioikeus varsinaisilla jäsenillä siten että jokaisella on yksi ääni. Valtakirjalla ei voi äänestää.

Kokouksen päätöksellä voidaan yhdistykseen kuulumattomalle henkilölle myöntää läsnäolo- sekä puheoikeus.

17 § Päätöksenteko

Yhdistyksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä ellei muualla näissä säännöissä toisin määrätä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

18 § Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika, paikka ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Kutsu on julkaistava yhdistyksen virallisella ilmoitustaululla, yhdistyksen sähköpostilistalla sekä TKY:n virallisella ilmoitustaululla vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta, Teknillisen korkeakoulun luentokausien ulkopuolella kuitenkin vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta.

19 § Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Kokous on laillinen ja päätösvaltainen, jos se on yhdistyslain ja näiden sääntöjen mukaisesti koolle kutsuttu.

20 § Käsiteltävät asiat

Kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat. Kokous voi myös ottaa käsiteltäväkseen asian, jonka kokous julistaa kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä.

Ainoastaan yhdistyksen kokous voi päättää yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta, kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka muun huomattavan omaisuuden luovuttamisesta, hallituksen tai sen jäsenen tai tilintarkastajan valitsemisesta tai erottamisesta, äänestys- tai vaalijärjestyksestä, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tai yhdistyksen purkamisesta. Päätöstä näistä tai muista merkittävistä asioista ei voi tehdä, mikäli siitä ei ole mainittu kokouskutsussa.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa tuoda jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


4 Luku Hallitus


21 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, taloudenhoitaja ja sihteeri sekä yhdestä seitsemään (1-7) muuta jäsentä. Vain yhdistyksen varsinaiset jäsenet ovat vaalikelpoisia yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenistä vähintään puolet on oltava yhdistyksen varsinaisia jäseniä.

Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.

Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokoukset ja johtaa puhetta niissä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja huolehtii puheenjohtajan tehtävistä tämän ollessa estynyt tai esteellinen.

Sihteerin tehtävänä on laatia pöytäkirjat yhdistyksen ja yhdistyksen hallituksen kokouksista, pitää kirjaa yhdistyksen jäsenistä ja huolehtia arkistosta.

22 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtäviin kuuluu:

  1. Huolellisesti hoitaa yhdistyksen asioita
  2. Edustaa yhdistystä
  3. Laatia esitykset yhdistyksen toimintasuunnitelmaksi, talousarvioksi, toimintakertomukseksi ja tilinpäätökseksi
  4. Valmistella yhdistyksen kokouksissa esille tulevat asiat ja toimeenpanna niissä tehdyt päätökset
  5. Hoitaa yhdistyksen taloutta ja omaisuutta
  6. Päättää jäseneksi hyväksymisestä lukuun ottamatta kunniajäseniä
  7. Valvoa toimikuntien ja toimihenkilöiden toimintaa ja puuttua näihin tarvittaessa sekä
  8. Kutsua yhdistyksen kokoukset koolle tarpeen vaatiessa.

23 § Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, mikäli kokouksesta on tiedotettu hallituksen keskuudessaan sopimalla tavalla ja kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa.

24 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä, tai jompikumpi heistä yhdessä jonkun muun hallituksen jäsenen kanssa.


5 Luku Toimihenkilöt ja toimikunnat


25 § Asettaminen, toimikausi ja toimintaan osallistuminen

Yhdistyksen kokous tai hallitus voi erityisiä tehtäviä varten asettaa toimikuntia ja toimihenkilöitä. Tällöin on määrättävä toimikausien pituudet, sekä toimikuntien osalta myös vastuuhenkilö.

26 § Luottamus- tai toimihenkilön erottaminen

Yhdistyksen kokous voi perustellusta syystä vapauttaa tehtävästä luottamus- tai toimihenkilön tai toimikunnan kesken tämän toimikautta, jolloin kokouskutsussa on siitä mainittava. Hallitus voi vapauttaa vain itse nimittämänsä toimihenkilön tai -kunnan kesken tämän toimikautta.


6 Luku Hallinto ja talous


27 § Toimi- ja tilikausi

Yhdistyksen toimi- ja tilikausi on kalenterivuosi.

28 § Tilintarkastajat

Hallituksen on toimitettava tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, yhdistyksen ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä toimintakertomus tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta.

Tilintarkastajien tulee antaa hallitukselle kirjallinen, vuosikokoukselle osoitettu lausunto toimittamastaan yhdistyksen hallinnon ja tilien tarkastuksesta viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.


7 Luku Erityisiä määräyksiä


29 § Yhdistyksen tunnukset ja merkit

Yhdistyksen tunnuksista, merkeistä ja virallisesta ilmoitustaulusta päättää yhdistyksen kokous.

30 § Yhdistyksen päätösten moittiminen

Jos yhdistyksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen, voi yhdistyksen jäsen, hallitus tai hallituksen jäsen nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi. Oikeutta moitekanteen nostamiseen ei ole sillä, joka on kokouksessa myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen.

31 § Sääntöjen muuttaminen

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos muutosesitys on hyväksytty vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joiden väli on ollut vähintään neljätoista (14) vuorokautta. Muutosesityksen pääkohdat on mainittava kokouskutsussa.

Muutosesityksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä kirjallisena hallitukselle. Muutosesitys on käsiteltävä seuraavassa yhdistyksen kokouksessa.

32 § Yhdistyksen purkautuminen

Yhdistys purkautuu, jos yhdistyksen kokous tekee siitä päätöksen vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä kahdessa (2) peräkkäisessä kokouksessa, joiden väli on vähintään kolmekymmentä (30) vuorokautta.

Yhdistyksen purkauduttua tai sen tultua lakkautetuksi siirtyvät sen varat AYY:lle käytettäväksi näiden sääntöjen 2 § mukaiseen tarkoitukseen tai, sen ollessa mahdotonta, AYY:n toiminnan tukemiseen.

33 § Säännöissä määräämättömät asiat

Yhdistyksen toiminnassa noudatetaan näiden sääntöjen lisäksi yhdistyslakia, kirjanpitolakia sekä tilintarkastuslakia.

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen kokouksissa xx.xx.xxxx ja xx.xx.xxxx, Patentti- ja rekisterihallituksessa xx.xx.xxxx sekä käsitelty AYY:n edustajiston kokouksessa xx.xx.xxxx.

Perustamiskokouksen pöytäkirja

Pöytäkirja julkaistaan kokouksen jälkeen.

Toinen kokous

Kokouksen ajankohdan ja pitopaikan päättäminen

(olikohan niin, että toinen kokous täytyi pitää tietyn ajan sisään laskien perustamiskokouksesta)

Toisen kokouksen päiväkirja

Pöytäkirja julkaistaan kokouksen jälkeen.


Aaltopiraattien toiminnantavat

Kootaan mahdollisia toiminnantapoja listaan:

Aaltopiraattien hallituksen vastuualueet

Hallituksen voi muodostaa monella tavalla
  1. Hallituksessa on sääntömääräiset puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, ja ei vastuualueita lainkaan
  2. Hallituksessa on sääntömääräiset puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, ja vastuualueet jaetaan henkilöiden mielenkiinnon pohjalta hallituksen järjestäytymiskokouksessa
  3. Hallituksessa on muutama ennalta määrätty vastuualue, ja muutama yleistoimija jäsenenä
  4. Hallituksessa on tiukasti valmiiksi määrätyt vastuualuejaot
Mahdollisia vastuualueita hallituksen jäsenille
  • (vara)puheenjohtajuus
  • talousvastaava
  • arkistovastaava / sihteeri
  • korkeakoulupoliittinen vastaava
  • koulutuspoliittinen vastaava
  • sosiaalipoliittinen vastaava
  • kansainvälisten asioiden vastaava
  • viestintävastaava
  • vähemmistöasiain vastaava (esim. ei-suomea puhuvat, kulttuurivähemmistöt, oppialavähemmistöt, seksuaalivähemmistöt, uskontovähemmistöt jne)
  • tietopoliittinen vastaava (tietoliikenteen- tietotekniikan politiikkojen asiantuntija/vastuuhenkilö)
  • tasa-arvovastaava
  • yhteiskunnallisten asioiden vastaava (yhteyslinkki muualle suomeen)
  • Strategiavastaava (laatii aaltopiraateille strategialuonnoksia)
  • Kehittämisvastaava (kehittää järjestökulttuuria)
  • Varainhankintavastaava
  • Rekrytointivastaava
  • kulttuurivastaava (juhlat ja tilaisuudet)
  • Net neutrality -vastaava
  • Sähköpostiliikenne -vastaava (esim. emailpalvelimet, emailin toiminta, lex nokia)
  • Tietoverkkovastaava (tietoliikenne ja työasemapolitiikat)
  • Yhteistyövastaava (huolehtii kolmen korkeakoulun yhteistyöstä: mm. rekry, tiedotus, tiedonvälitys kumpaankin suuntaan)

Tehtävää Aaltopiraateille

Brainstormausta!

Kootaan tänne kaikki ongelmat joita tiedämme olevan olemassa. Keksitään toimenpiteitä. Päätetään sitten tältä pohjalta mitä tehdä. Ei poisteta mitään tyhmiäkään ideoita, vaan kerätään tänne tietopankkia ongelmista ja ratkaisuista tulevia päätöksiä ja toimintasuunnitelmaa varten.

Aalto-yliopiston laajuisia ongelmia

Aaltowiki ei ole kaikkien muokattavissa

Aaltowiki ei ole sinänsä oikea wiki, vaan ainostaan CMS, johon vain muutamat ihmiset syöttävät tietoa sen sijasta että kaikki jäsenet voisivat editoida.

Metropolia-ammattikorkeakoulu käyttää Confluence wikiä avoimemmin.

Toimenpiteitä:

  • käynnistetään oma varjo-aaltowiki?
  • unohdetaan koko juttu ja keskitytään tulevaan intranetiin
    • intranettiin on monesti vaikea saada oikeuksia organisaation ulkopuolisille henkilöille, avoin wiki tarjoaa siihen erilaiset mahdollisuudet

Aalto-yliopiston intranet - millainen?

Aalto-yliopiston intra on tärkeä viestintäkanava. On tärkeää että siellä on myös sananvapautta ja mahdollisuus tuoda asioita esille keskusteluun.

Toimenpiteitä:

  • minusta intralla ei ole mitään muuta vaatimusta, kuin että se on helppokäyttöinen, eikä pohjaudu tkk-wikiin, ja että kaikilla on samat oikeudet editoida ja kommentoida. ylipäänsä että kaikesta voi keskustella avoimesti ja että on riittävästi keskustelumahdollisuuksia

Aalto-yliopiston IPR-policy, Patentti-policy ja tutkijoiden oikeudet

pitäisi ottaa selvää ja muodostaa kanta.

Edistetään Open Access (FLOSS-tyyppinen tutkimus) suosiota, tietoisuutta ja käytännöksi yleistymistä Aallossa

Toimenpiteet:

  • Kartoitetaan OA-tutkimuksen nykytila Aallossa
    • useita Aallon tutkijoita toimii avointa tutkimusta edistävässä Tutkimusparvessa
    • TaiK Medialab järjestää syksyllä avoimuusaiheisen symposiumin, samalla kerätään aiheesta kiinnostuneiden ryhmää - FB-ryhmä
  • Etsitään tutkijayhteistyökumppaneita jotka haluaisivat toimia esimerkkinä ja "mannekiinina"
  • Laaditaan esitelehtinen

Vapaiden oppimisresurssien puute

TKK:n sisäisiä ongelmia

Tilapalveluiden tiukat rajoitukset

  • Tässä varmaan avainsana on hallintoprosessien järkeistäminen:
    • Tila- ja turvapalvelut (+ kassa) yhteen muiden palvelutoimintojen kanssa --> aukiolo normaaleina virka-aikoina eikä mitään häröilyä
    • Lähtökohtana pitäisi olla (mahdollisesti rajoitettava) oikeus käyttää kaikkia tiloja eikä mahdollisuus saada tiloja käyttöön
    • Tilojen käyttö rakentavaan opiskelijatoimintaan (esim. kuoro- ja orkesteriharjoitukset, keskustelutilaisuudet jne) tulisi olla ilmaista ja helppoa
  • Mitä lisäpalveluita tarvitaan?
    • Tarvitaanko lisää ryhmätyötiloja? Vai kenties paremmin varusteltuja nykyisiä? Vai parempaa viestintää nykyisistä mahdollisuuksista?

Tietohallinon käyttäjätunnusten sulkemiset

Muuttuuko meno Aallon myötä?

  • Avainasia on, että vallan tällaisissa asioissa tulee olla rehtorilla/akateemisella toimielimellä eikä kasvottomalla virkamiehellä
    • Teeri on ottanut asian suhteen jo oikeita askelia, tässä on mahdollisuus näkyä positiivisella sävyllä

24H pääsyoikeuksia voisi laajentaa

  • Mihin tämä tarve perustuu? Mihin Maari ei riitä (TKK:lla siis)?
  • Onko järkevämpi kehityssuunta kehittää 24h-pääsyoikeuksia vai etätyöskentelyn mahdollisuuksia? (Sinällään valinta näiden välillä ei ole joko-tai, mutta pitää priorisoida.)

Suljetut oppimisympäristöt

lisää tietoa näistä

Toimenpiteet:

  • Edistetään taikissa kehitetyn FLOSS-oppimisympäristön, FLE3:n käyttöönottoa TKK:n yhteydessä. Järjestelmä on käytössä maailmanlaajuidesti.
    • Jep, Optimasta eroon! (Tällä kertaa käyttöönoton yhteydessä kunnon käyttäjäkoulutukset, ettei oppimisympäristöjä käytetä ainoastaan tiedostosäilöinä.)
    • Benchmarkataan myös muut vaihtoehdot, kuten Joomla.

HSE:n sisäisiä ongelmia

Omien professorien kirjoja pääsykoekirjoina? / HSE:n pääsykokeet

opiskelemaan pyrkivien oikeudet. Kuulemma HSE:n pääsykoekirjoina olisi omien professoreiden teoksia, joita ei ole juurikaan saatavilla kirjastoista, eli toimivat rahasampoina tekijöilleen.

Ilmeisesti myös HSE:n pääsykokeissa saatetaan kysyä täysin epärelevantteja kysymyksiä oppilalan kannalta - lähinnä pänttäysluontoisia. (Mikä oli challengersukkulan epäonnistumisen syy? esim. henkilöstöhallinto). Tämä estää alaa tuntevien, mutta esimerkkikirjaan heikommin perehtyneiden opiskelemaan pääsyn väärin perustein.

Asia pitää selvittää ennenkuin siihen reagoi.

Toimenpiteet:

  • puhutaan pääsykokeista vastaavien kanssa asiasta ja ilmaistaan huolestuneisuus
  • puhutaan kyseistä käytäntöä harjoittavien professorien kanssa
  • otetaan syksyllä kantaa sisäisellä tiedotteella kun pääsykokeita suunnitellaan, että käytännön pitää loppua
  • keväällä mielipidekirjoitus jos vaikuttamistyö ei tuota tulosta?

Edistetään "paperitonta toimistoa" ratkaisuna HSE:n tulostinongelmiin

KYwebistä ja kyltereiltä saamani kuvan mukaan HSE:n tulostimet ovat jatkuvasti epäkunnossa. Ilmeisesti monet ihmiset tulostavat kaiken materiaalinsa ja tulostimet tukkeutuvat (ja paperia kuluu). Tulostaminen on vaikuttaisi olevan liian taloudellista ja helppoa, joten olisi ekologisempaa saada ihmiset tulostamaan vain välttämätön, mutta kuitenkaan tarvitsematta puuttua opiskelijan etuun. Kun opiskelijat tulostaisivat vähemmän, olisivat tulostimet myös toimintakunnossa ja vapaina silloin kun tarvitsee itse tulostaa.

Toimenpiteet:

  • "Ajattele luontoa, älä tulosta turhaan" -tyylinen kampanja
  • "Älä tulosta turhia papereita, näin tulostin on käytössä myös sinulle kun sitä tarvitset"
  • Vaikutetaan ihmisten tulostuskäyttäytymiseen
  • Tuodaan esille ekologisia, tulostinten toimivuuteen ja toimintakuntoon liittyviä seikkoja - ja niiden yhteyttä tulostamisen määrään
  • "kun otat luentokalvot sähköisinä tunnille, voit tehdä muutokset suoraan kalvoihin"
  • Kampanjan voisi pitää KY (uskottavampaa) tai KY ja Aaltopiraatit yhteistyössä. Aaltopiraatit yksinään jos KY ei lähde mukaan.

Taikin sisäisiä ongelmia

Visuaalisten ohjelmistojen hinta eriarvoistaa

Käytännössä jokainen taikin opiskelija tarvitsee Adoben ohjelmistoja. Avoimet ohjelmistot, kuten gimp ja inkscape, eivät tarjoa riittävän ammattimaista vaihtoehtoa. Esimerkiksi näissä ei voi käyttää väriavaruuksien tai värienhallintaa, joka on vaatimus ammattimaiseen työskentelyyn. Käytännössä opiskelijalla on mahdollisuus joko warettaa ohjelma, tehdä töitä yötä myöten koulun tiloissa tai ottaa opintolainaa ja ostaa ohjelmisto. Ohjelmisto maksaa kuintenkin huomattavasti ja uusia versioita tulee usein.

Toimenpiteitä:

  • Lobataan että Aalto-yliopisto jakaa taikkilaisille, arkkitehdeille ja mahdollisesti infolaisille (?) opiskelijoille adoben ohjelmistoihin lisenssin
  • Pyritään vaikuttamaan, että Aalto-yliopisto ottaa tutkimushankkeeksi helppokäyttöisen ammattimaisten visuaalisten ohjelmistojen tekemisen.

Aalto-yliopiston ylioppilaskuntaan vaikuttamista

Uuden ylioppilaskunnan sivuista kaikkien editoitavissa olevat wiki-pohjaiset kotisivut

Kuten, esim. Tokyowiki (http://www.taik.fi/tokyo/) ja KYweb (http://www.kyweb.fi/). TKY:n kotisivut eivät ole editoitavissa eikä tieto ole selkeästi löydettävissä. Myöskään osallistumismahdollisuutta, mm. kommenttien tai blogien muodossa ei ole.

  • Onko käyttäjäkunta riittävän aktiivista ja mittavaa, jotta sotkeminen ei muodostu ongelmaksi?

Yhteiskunnallisia asioita

käynnistetään uuden tekijänoikeusjärjestelmän suunnitteluprojekti

käynnistetään useamman vuoden projekti, jossa pyritään luomaan vaihtoehto nykyiselle IPR-järjestelmälle. Työskennellään yhteistyössä taikkilaisten, taideylioppilaskuntien ja taiteilijajärjestöjen kanssa ja laaditaan malli joka estää taiteilijan käyttämisen lypsylehmänä. Edistetään että vähintään puolet luovan työn tuotoksesta jäisi tekijälle. Otetaan huomioon mallissa taiteilijoiden kokonaisvaltainen toimeentulo (mikäli taiteen ammattimaisen tekemisen edellytykset paranevat, voimme saada taiteilijoiden tuen taakse).

Toimenpiteet:

  • Haastatteluita, suunnittelua, luonnostelua, arvojen kartoitusta, taiteellisen toiminnan luonteen kartoitusta.

Ilmaistaan huolestuneisuutta yliopistojen tutkimuksten salaamisesta

Monet yritysyhteistyönä tehdyt lopputyöt ja tutkimukset salataan. Tämä on yliopistojen avoimen tiedettä edistävän luonteen vastaista. Kampanjoidaan avoimen tieteen puolesta.

Edistetään avoimia hallintokäytäntöjä

Aallon tutkijat ovat mukana SOMUS-hankkeessa, Apps for Democrady Finland -kilpailun järjestämisessä ja kehittämässä Metropolian nettistrategiaa. Pyritään kehittämään Aaltoa avoimien osallistavien hallintokäytäntöjen asiantuntijaksi ja puolestapuhujaksi.

Noudettu kohteesta https://wiki.piraattipuolue.fi/index.php?title=Aaltopiraatit&oldid=6419