Keskustelu:Yhdistyksen säännöt

Uusimmat muutosehdotukset sääntöihin:

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa valtiollisiin asioihin olemalla mukana päätöksenteossa ja lakiuudistusten kautta. Tavoitteidemme saavuttamiseksi pyrimme asettamaan ehdokkaita europarlamentti-, eduskunta- ja kunnallisvaaleihin sekä presidentinvaaliin.

Puolue vaatii yksilön sähköisten oikeuksien turvaamista, erityisesti yksityisyydensuojan ja kuluttajansuojan kohentamista vastaamaan nykypäivän tarvetta.

Yhdistys toimii poliittisesti aktiivina yhdistyksenä, myöhemmin puolueena, joka ajaa teknologian tuomien mahdollisuuksien esilletuontia, vastuiden painotusta, sekä ongelmakohtien huomioimista ja korjausta.

3 § Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt.

Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy yhdistyksen hallitus.

12 § Piiriyhdistykset

Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet.

Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt ja jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.

13 § Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta

Piiriyhdistyksen tehtävänä on:

• 1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
• 2. tehdä 14 §:ssä tarkoitettu esitys puolueen eduskuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskuntavaalikampanjasta vaalipiirissä;
• 3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kunnallisvaaleissa ja vastata puolueen kunnallisvaalikampanjasta;
• 4. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

14 § Ehdokkaiden asettaminen eduskuntavaaleihin

Piiriyhdistys tekee puoluehallitukselle esityksen omassa vaalipiirissään asetettavista ehdokkaista. Esityksen tulee perustua piiriyhdistyksen sisäisen jäsenäänestyksen tulokseen tai piiriyhdistyksen kokouksen päätökseen.

Puoluehallitus tekee päätöksen ehdokkaiden asettamisesta eduskuntavaaleihin. Puoluehallituksen päätöksen tulee noudattaa piiriyhdistyksen esitystä. Puoluehallitus voi kuitenkin päättää asettaa vaalipiiriin enemmän ehdokkaita kuin piiriyhdistys on esittänyt. Kuitenkin vähintään puolet puolueen ehdokkaista vaalipiirissä on asetettava jäsenäänestystä varten nimetyistä ehdokkaista.

15 § Ehdokkaiden asettaminen europarlamenttivaaleihin

Puolueen ehdokkaat europarlamenttivaaleissa valitaan jäsenäänestyksellä. Jäsenäänestystä ei kuitenkaan järjestetä, jos siihen nimettyjen ehdokkaiden määrä on enintään se, mitä puolueella on oikeus asettaa ehdokkaita europarlamenttivaalissa. Tällöin puoluekokous asettaa puolueen ehdokkaiksi europarlamenttivaaleissa kaikki jäsenäänestykseen nimetyt henkilöt.

16 § Ehdokkaan asettaminen presidentinvaaliin

Puolueen ehdokas presidentinvaaliin valitaan jäsenäänestyksellä. Jos jäsenäänestykseen on nimetty vain yksi ehdokas, jäsenäänestystä ei järjestetä. Tällöin puoluekokous asettaa jäsenäänestykseen nimetyn ehdokkaan puolueen ehdokkaaksi presidentinvaaliin.

17 § Jäsenäänestyksen toteuttaminen

Jäsenäänestys toteutetaan postiäänestyksenä tai erillisissä äänestystilaisuuksissa noudattaen 20 §:ssä kuvattua suhteellista vaalitapaa. Jäsenäänestyksen tulokseen ei lueta henkilöä, jota vaalikelpoisuuden menettämisen, kieltäytymisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ei voida asettaa ehdokkaaksi.

Muilta osin jäsenäänestyksessä menetellään puoluehallituksen hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.

18 § Ehdokkaiden nimeäminen jäsenäänestykseen

Jokaisella puolueen henkilöjäsenellä on oikeus nimetä yksi ehdokas jäsenäänestykseen. Ehdokkaan nimeämisellä tulee lisäksi olla vähintään 20 henkilön kannatus. Kannattaja voi olla puolueen jäsen tai puolueen ulkopuolinen henkilö. Kannattajien täytyy kuitenkin olla äänioikeutettuja vaaleissa, joihin ehdokasta ollaan nimeämässä.

Jäsenäänestykseen ei saa nimetä henkilöä, joka ei ole valtiollisissa vaaleissa vaalikelpoinen, eikä henkilöä, joka ei ole antanut nimeämiseen kirjallista suostumustaan.

Ehdokkaan nimeäjä tai nimeämistä kannattava henkilö ei ole sidottu äänestämään jäsenäänestyksessä nimetyn puolesta.

19 § Osanotto jäsenäänestykseen

Jäsenäänestykseen saavat ottaa osaa puolueen henkilöjäsenet, jotka ovat jäsenäänestyksen toteuttamisvuoden alkaessa täyttäneet 15 vuotta, kukin vain yhden yhdistyksen jäsenenä.

20 § Vaalin toimittaminen

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vain yksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä.

Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.

Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, kuitenkin enintään neljä, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.

Äänet lasketaan seuraavasti:

• 1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
• 2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
• 3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.

Äänikynnys lasketaan jakamalla annettujen äänien määrä jaossa olevien paikkojen määrällä (Hare quota).