Purje 2 2010 actahaastattelu
Purjeen haastattelussa europarlamentaarikko Heidi Hautala.
Kysymyksiä Actasta
Teksti: Joonas Mäkinen
Kuva:
Heidi Hautala on ilmaissut tyytymättömyyttään Acta-sopimusta kohtaan blogissaan. Purje tavoitti kiireisen edustajan sähköpostitse haastateltavaksi kiistanalaisen sopimuksen tiimoilta.
Purje: Mitä tietoja europarlamentaarikot ovat saaneet Actasta ja miltä tahoilta?
Heidi Hautala: Komissiolta ei ole tullut spontaanisti juuri mitään tietoa. Eräät edustajat ovat esittäneet kirjallisia kysymyksiä komissiolle, joihin on tullut kierteleviä vastauksia. Yleisesti ottaen blogosfääri on paras lähde Acta-tietouteen.
P: Kuinka kiinnostuneita parlamentaarikot ovat olleet Actasta?
HH: Eräät ovat olleet erittäinkin aktiivisia - suurin osa ei liene koskaan kuullutkaan.
P: Onko parlamentilla mahdollisuuksia puuttua asiaan? Miten?
HH: EU-lainsäädännön mukaan pitäisi olla. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamenttia tulisi informoida koko kansainvälisen sopimuksen neuvottelujen ajan, eikä sopimusta saa panna täytäntöön ilman parlamentin suostumusta. Ainakaan tämä ensimmäinen ehto ei ole toteutunut.
P: Actasta puhutaan kauppasopimuksena, jonka ei pitäisi vaikuttaa neuvotteluissa mukana olevien valtioiden lainsäädäntöön. Vaatisiko Acta nykyisen muotoisena EU-lainsäädännön muuttamista? Millä tavoin?
HH: Acta:n täsmällinen nykyinen muoto ei ole tiedossa ainakaan minulle. Se on tiedossa, että USA haluaa sopimukseen ehtoja, jotka menevät pitemmälle kuin nykyinen EU-lainsäädäntö.
P: Koetko hyväksyttäväksi menetelmän, jossa kauppasopimus laaditaan vähin äänin suljettujen ovien takana, ja sitten ajetaan vauhdilla läpi parlamentissa?
HH: En.
P: Kuka salailusta hyötyy, ja mikä siihen on motiivina? Miksi kansainvälisiä sopimuksia valmistellaan näin? Mitä haittaa avoimuudesta olisi?
HH: Salailun tarkoituksena on tietysti välttää epäilyttävien asioiden päätyminen yleiseen tietoisuuteen.
P: Miksi eurooppalaiset hallitukset ovat niin kyvyttömiä lisäämään neuvotteluiden läpinäkyvyyttä?
HH: En ole huomannut, että ne yrittäneetkään lisätä avoimuutta. Eräistä asiapapereista välittyy vaikutelma, että yllättäen Iso-Britannia olisi EU-jäsenvaltioista tässä asiassa avoimuusmyönteisin.
P: Miten uskot salamyhkäisyyden vaikuttavan ihmisten ja varsinkin nuorten näkemyksiin demokratiasta ja politiikasta ylipäätään? Eikö tällainen menetelmä laske turvallisuudentunnetta päätöksenteon suhteen?
HH: Tietysti yleinen luottamus politiikkaan vähentyy.
P: Mikä on henkilökohtainen suhtautumisesi Actaa kohtaan ja laajemmin immateriaalioikeuksiin? Koetko, että tekijänoikeus voi olla tärkeämpää kuin yksityisyydensuoja?
HH: Tekijänoikeus on tärkeä väline, ja sillä on sinänsä olemassaolon oikeus. Ihmisten perusoikeuksien on kuitenkin aina oltava etusijalla. Suhtautumiseni Acta:n varsinaiseen sisältöön riippuu siitä, millainen se tulee olemaan. Jos EU-lainsäädäntöön ei tule muutoksia, minulla ei lähtökohtaisesti ole ongelmia sen kanssa.
Acta-sopimus tänään:
TÄHÄN TON KIROTUN PERSESOPPARIN NYKYISESTÄ LUONTEESTA, VIITTAUKSELLA PURJEEN AIEMPAAN JUTTUUN, JA WIKILEAKKIIN! ARRR!
Purje kirjoitti viime vuoden numerossaan Anti-Counterfeiting Trade Agreementista. neuvottelut ovat nyt jatkuneet.... Meksikossa... seuraava osio Uudessa-Seelannissa Digitaalisen ympäristö osio pälä pälä
Lähdeluettelo:
Wikileaks http://www.netzpolitik.org/wp-upload/acta_digital_chapter.pdf http://www.heidihautala.fi/2010/01/acta-neuvottelujen-salailun-loputtava/ http://yro.slashdot.org/story/10/01/31/1915257/Making-Sense-of-Acta http://yro.slashdot.org/story/10/02/23/0133240/EU-Privacy-Chief-Says-ACTA-Violates-European-Law http://yro.slashdot.org/story/10/02/17/1521239/Acta-Document-Leaks-With-Details-On-Mexico-Talks http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2010/02/24/operaattorit-halutaan-tilille-nettipiratismista/20102828/66?rss=6