Purje kivistointrospektio3

Poliittisen piraattiaatteen näkymiä - osa 3

Piraattipuolueen varapuheenjohtajan Harri Kivistön juttusarjassa käsitellään piraattiliikkeen historiaa sen juurista nykyhetkeen.

Harri Kivistö

Kräkkerit, hakkerit, piraatit

Piraattiliike sosiaalisena ja kulttuurillisesti yhtenäisenä ilmiönä syntyi 80-luvulla BBS-undergroundin myötä. ”Piratismi” oli aluksi olennaisimmin ohjelmien kräkkäämistä ja näiden kräkkien levittämistä, vaikka itse termi tulikin käyttöön vasta myöhemmin. Harva kräkkeri tai hakkeri kutsui itseään piraatiksi 80 luvun vaihteessa, vaan nimitys alkoi tarttua vasta myöhemmin kun ohjelmistoteollisuus otti käyttöönsä mediateollisuuden menestyksellisesti käyttämän konseptin.

Tietoteknistä sisältöä on toki käytännössä jaettu luvatta niin kauan kuin sitä on ollut olemassa, mutta nk. ”Skene” kräkkerien ja kräkkäysryhmien muodostamana yhteisönä muodostui vasta, kun siirtonopeuksien kasvaessa BBS:istä (BBS = Bulletin Board System), tai ’purkeista’, tuli suosittuja. Usein tässä undergroundkulttuurissa liikuttiin pikemminkin lain harmaalla alueella kuin selkeästi rikottiin olemassa olevaa lakia. Lisäksi hakkerien ja kräkkerien keskuudessa vallinnut nk. ”hakkerietiikka” asetti hyvinkin selkeitä normeja toiminnalle – esimerkiksi järjestelmään murtautumisen tarkoitus ei saanut olla aiheuttaa vahinkoa, eikä ohjelmien kräkkäyksen saati levityksen taustalla saanut olla taloudellista hyötyä. Yleisinä motivaatioina esitettiin yhteisön sisältä uteliaisuus sekä haasteet.

Hakkereiden ja kräkkereiden sosiaalinen ja ideologinen perusta yhtenäistyi voimakkaasti 80-luvun aikana kahden erillisen kehityskulun seurauksena. Ensinnäkin ilmiön yleistyminen sai vanhat ”eliitti”ryhmät määrittelemään itsensä tarkemmin erotuksena uusiin tulijoihin. Toisena syynä oli niin ohjelmistokehittäjien kuin mediankin levittämä voimakkaasti polarisoiva kuva vaarallisesta tietokonealamaailmasta, mikä aiheutti vastareaktiona puolustusreaktion, joka konkretisoitui periaatteiden tarkempana määrittelynä sekä voimakkaan piraatti-identiteetin syntynä. Esimerkkinä tästä yhtenäisestä diskurssista ovat lukuisat sähköiset, tavallisesti ascii-tekstitiedostoina purkeissa levitettävät julkaisut ("Electronic Magazines", "E-Zines"). PIRATE-lehden ensimmäisessä julkaisussa kesäkuulta 1989 piraatti määriteltiin tietokoneharrastelijaksi, ohjelmien keräilijäksi sekä informaation vapaustaistelijaksi (Textfiles.com, 2009a). Konsepti haluttiin erottaa selvästi varastetun tavaran kauppiaista (”bootleggers”) joiden henkilökohtaisen voiton tavoittelu tuomittiin. Kulttuuriin kuului olennaisena osana vallan ja kontrollin kritiikki niiden suhteessa tietoverkkoihin ja ohjelmistojen käyttöön. Purkkien käyttäjille ilmaisunvapaus sai uutta merkitystä, koska purkkien muodostamat yhteisöt loivat rajoittamattoman julkaisukanavan.

Vaikka jo varhaisesta piraattidiskurssista huokuukin käsitys varsin jyrkästä rintamajaosta ja vaikka joitain purkkeja suljettiin viranomaisten toimesta, merkittävä ja näkyvä piratismin vastainen sota käytiin 80-luvulla aivan toisaalla, nimittäin nk. ”kasettikulttuurin” ympärillä. Analogiset tallennelaitteet yleistyivät voimakkaasti kuluttajien keskuudessa ja muodostivat siksi kaksi uhkaa musiikkiteollisuudelle: laajan luvattoman kopioinnin sekä tekijänoikeusteollisuutta horjuttavan musiikkikulttuurin synnyn (luvaton sämpläys, teollisuudesta riippumaton levitys, tekijänoikeuksista piittaamaton luovuus). Uutta teknologiaa vastustettiin ja sitä vietiin oikeussaleihin vastaamaan aiheuttamistaan teoreettisista tappioista, kuten oli vuosisadan kuluessa totuttu tekemään. Kuluttajille näkyvämpi osa sotaa oli toki voimakas propaganda kotikopiointia vastaan (”Home Taping is Killing Music”).

Siinä missä aiemmin aiemmin yksittäiset kräkkerit olivat ottaneet kunnian julkaisuista, 80-loppua lähestyttäessä ohjelmien kräkkäys oli yhä useammin ryhmätyötä. Demoskeneryhmät eli ”gruupit” syntyivät, kun nk. cracktroihin (kräkätyn ohjelman latautuessa ilmestyvä gruupin tunnus) alettiin tehdä ascii-grafiikkaa ja musiikkia, ja näin pelkkään ohjelmien kräkkäämiseen ja levittämiseen vihkiytyneet ryhmät alkoivat tuottaa pienessä mittakaavassa omaa taidettaan. Saavuttaessa 90-luvulle kräkättyjä ohjelmia levittävät piraattigruupit sekä pelkkiin demoihin keskittyvät demogruupit olivat erottuneet selkeästi toisistaan. Demoskene merkitsi yhä enemmän tietokoneella tehtyä musiikkia, grafiikkaa, animaatiota sekä demoja, joissa taitavalla koodaamisella nämä elementit yhdistettiin näyttäväksi kokonaisuudeksi.

Debatti immateriaalioikeuksien laajuudesta ja perusteista ei ole liberaalissa perinteessä missään vaiheessa tauonnut, mutta tiedon helppo kopioitavuus, levitettävyys ja jossain määrin myös tuotettavuus toi kriittisille äänille uutta tenhoa internetin maailmanvalloituksen kynnyksellä. Copyleftistit kuten Richard Stallman sekä Dennis Allison vastasivat Bill Gatesin hätähuutoon (”An Open Letter to Hobbyists”) (Textfiles, 2009b) esittämällä avoimen koodin ratkaisuksi ”ongelmaan”. Piraattigruupit kehittyivät teknologian mukana ja siirtyivät internetiin käyttämään useita eri protokollia. 2000-luvulla tehokkaimmaksi välitystyökaluksi muodostuivat torrentit.

Kun thepiratebay.org -sivusto perustettiin ruotsalaisen järjestön Piratbyrånin (tarkoitettu toimimaan piratismin vastaisen Antipiratbyrånin vastavoimana muun muassa tarjoamalla medialle vaihtoehtoinen näkemys piratismiin liittyvässä uutisoinnissa) vaikutuksesta, torrent-tekniikka oli vielä nuorta eikä muita torrentsivustoja juuri ollut. Sittemmin torrentsivustot yleistyivät ja niistä tuli vähitellen hyvin merkittävä tiedostonjakotapa, mutta vain harvat näistä sivustoista olivat kaikille käyttäjille avoimia, eikä mikään ollut niin näkyvä kuin Pirate Bay. Erityistä näissä kahdessa ruotsalaisessa piraattitahossa on se, että ne ovat puolustaneet kantojaan ja toimintaansa sekä esiintyneet julkisesti. Tämä valmisti suoraan tietä Piratpartietin sekä koko poliittisen piratismin synnylle ja kannusti piraatti-termin käyttöönottoon sen nuoressa poliittisessa merkityksessä.

Lähteet

Textfiles.com, 2009. <http://www.textfiles.com/magazines/PIRATE/pirate-1 (luettu 6.10.2009)

Textfiles.com, 2009. <http://www.textfiles.com/piracy/gatesletter.txt> (luettu 6.10.2009)