Yhdistyslaki2

Tällä sivulla valmistellaan oikeusministeriön pyynnöstä Piraattipuolueen selvitystä sähköisestä osallistumistesta yhdistysten toimintaan, liittyen yhdistyslain uudistukseen.

Selvityksen pääkohdat:

• etäosallituminen yhdistyksen kokoukseen: käytännön järjestäminen, osallistujien tunnistaminen ja viestien oikeellisuuden varmistaminen
• etäosallistumisen yhdistykseltä ja jäseniltä edellyttämät välineet ja palvelut sekä niiden saatavuus, kustannukset ja käytön edellyttämät kustannukset
• mitkä osallistumisen piirteet olisivat osallistujan käytössä: esim. näkee/kuulee keskustelun, voi osallistua keskusteluun, tehdä ehdotuksia ja äänestää
• kokouksen ulkopuolella tapahtuva etäosallistuminen kuten ennakkoäänestäminen vaaleissa ja jäsenäänestykset

Piraattipuolueen aiemmat kannanotot:

• Yhdistyslain uudistus: sähköisiä jäsenäänestyksiä ja etäkokouksia
• Kannanotto 16.1.2009
• Selvitys 3.6.2009

Selvitys

1. Huomioita yhdistyslain uudistamistarpeista

Piraattipuolue kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiään yhdistyslain uudistamishankkeesta, joka lisäisi yhdistyksen mahdollisuuksia järjestää päätöksentekoaan sähköisesti. Tarve etäosallistumismahdollisuuden käyttöönotolle yhdistyksen kokouksiin sekä sähköisten jäsenäänestysten sallimiselle on huomattava. Nykyinen jälkeenjäänyt lainsäädäntö vaarantaa yhdistysmivapauden toteutumisen Suomessa, koska ihmiset eivät saa käyttää yhdistystoiminnassa samoja sähköisiä yhteydenpitotapoja, joita he ovat arkielämässään tottuneet käyttämään. Lakimuutosta onkin syytä kiirehtiä.

Etäosallistumisen mahdollistaminen tuskin osoittautuu ihmelääkkeeksi nuorten osallistumisen lisäämiseen. Ennemminkin etäosallistuminen saattaa lähitulevaisuudessa osoittautua hyödylliseksi erityisesti vanhusten ja liikuntarajoitteisten kannalta. Etäosallistumisen sallimiseen ei pitäisi tarvita mitään erityistä syytä. Riittää, että todetaan sähköisten toimintatapojen jatkuvasti yleistyvän yhteiskunnassa. Tällöin lain pitää sallia uusien toimintatapojen hyödyntäminen. Yhdistyslain ei ole alun perin ollut tarkoitus estää sähköistä osallistumista. Lakia säädettäessä esimerkiksi internet-tekniikka ei vain yksinkertaisesti ollut vielä yleistynyt niin, että olisi voitu edellyttää sen huomioimista.

Valtakunnallisesti toimivien yhdistysten kokouksiin osallistuminen voi käydä kalliiksi pienituloisen kukkarolle. Etäosallistuminen parhaimmillaan vähentää sekä yhdistyksen että yksittäisen kokoukseen osallistujan kustannuksia. Etäosallistuminen olisi myös ekologinen vaihtoehto kokouspaikalle matkustamiselle. Lisäksi se lisäisi tasa-arvoisuutta. Esiintymispelkoa potevalle etenkin tekstipohjainen etäosallistuminen voisi olla mieluisa vaihtoehto. Näin kokouksessa voisivat tulla paremmin esille muidenkin kuin taitavimpien esiintyjien mielipiteet. Etäosallistumismahdollisuus saattaisi osalla yhdistyksistä hyvinkin moninkertaistaa kokoukseen osallistujien määrän ja siten edistää yhdistysdemokratiaa.

Piraattipuolueen lausunto keskittyy tarkastelemaan etäosallistumista pienten ja keskisuurten yhdistysten näkökulmasta. Suurten liittomuotoisten yhdistysten päätöksentekoon liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Suuret yhdistykset ovat olleet yhdistyslain valmistelussa jo hyvin edustettuina ja lisäksi niillä on parhaimmat taloudelliset resurssit toimintansa järjestämiseen mahdollisen etäosallistumisen osalta, esimerkiksi omiin tarpeisiin räätälöityjen ohjelmistojen hankkimiseen.

2. Etäosallistuminen kokouksiin

2.1. Paljonko etäosallistujia?

Yhdistyslain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta ei käy ilmi, kuinka suuri osa kokouksen osallistujista voisi olla etäosallistujia. Luonnoksessa olevan sanamuodon tarkoituksena on kuitenkin estää kokousten pitäminen kokonaisuudessaan etäostallistumisena, etäkokouksena. Sanamuoto on tulkittavissa niin, että fyysisesti kokouspaikalla yhtaikaa tulee olla sellaisen määrän ihmisiä, että he muodostavat päätösvaltaisen kokouksen. Useimmilla yhdistyksillä ei liene tässä mitään alarajaa, joten käytännössä päätösvaltaiseen kokoukseen riittää neljän ihmisen läsnäolo (jotta saadaan valittua puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat). Tällöin näitä neljää lukuunottamatta kaikki muut voisivat olla etäosallistujia. On vaikea nähdä, miten tämä olennaisesti eroaisi kokonaan etäosallistumisena järjestettävästä kokouksesta.

Toisaalta olisi täysin mielivaltaista vetää jokin raja, että vain tietty osuus kokouksen osanottajista saisi olla etäosallistujia. Järkevintä olisikin sallia kokonaan etäosallistumiseen perustuvat kokoukset. Käytännössä on helpompaa järjestää kokonaan fyysinen tai kokonaan etäosallistumiseen perustuva kokous, kuin näiden yhdistelmä.

2.2. Erilaisia etäosallistumistapoja

Kokousten etäosallistumistapoja ovat:

• a) teksti (reaaliaikainen tai ei-reaaliaikainen)
• b) audio
• c) audiovisuaalinen
• d) muu.

Reaaliaikainen tekstiosallistuminen tarkoittaa chat-tyyppistä ratkaisua. Ei-reaaliaikainen tekstiosallistuminen voisi tapahtua keskustelufoorumin tyylisellä ratkaisulla siten, että puheenvuorot pitäisi kuitenkin kirjoittaa tiettyyn aikaan kokouksen aikana. Tällöin kyse ei siis ole off-line-osallistumisesta. Audio-osallistuminen onnistuu kokouskäyttöön tarkoitetulla ohjelmistolla tai muulla äänikeskusteluun tarkoitetulla ohjelmistolla (ilmaisohjelmistoja esim. Skype ja Mumble). Audiovisuaalinen yhteys edellyttänee yleensä kokouskäyttöön tarkoitettua ohjelmistoa.

Edellisten lisäksi yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä erilaiset virtuaalimaailmat ja muut vastaavat graafiset käyttöliittymät. Esimerkiksi kansanedustaja Jyrki Kasvi piti eurovaalitilaisuuden Second Life -virtuaalimaailmassa. Tästä ei ole pitkä matka järjestelmän kokouskäyttöön. Ainoa varsinainen ongelma näissä on se, että ne vaativat muita etäosallistumistapoja enemmän perehtyneisyyttä (käytännössä pitää olla tottunut käyttämään kyseistä virtuaalimaailmaa). Second Lifen kaltainen virtuaalimaailma sopinee etäosallistumispaikaksi toistaiseksi lähinnä rajatuille aiheesta kiinnostuneille ryhmille. Tällaisten virtuaalimaailmojen käyttöä ei pidä kuitenkaan (vahingossakaan) estää lainsäädännöllisesti. Virtuaalimaailmojen käytössä olisi se mielenkiintoinen puoli, että niiden avulla päästäisiin lähimmäksi perinteisen kokouksen "tunnelmaa". Esimerkiksi perinteisen kokousväen eteen valkokankaalle heijastettu virtuaalihuone ihmisen näköisine virtuaalihahmoineen olisi helppo mieltää osaksi kokousta. Puheenvuorot näkyisivät tekstinä ruudulla tai ne voisi pitää ääniyhteydellä.

Kaikki etäosallistumismuodot edellyttävät, että kokousta voi seurata vähintäänkin audiona, mielellään audiovisuaalisena lähetyksenä. Kokouksen seuraaminen voidaan järjestää joko samalla ohjelmistolla (erityisesti kokouskäyttöön suunniteltu ohjelmisto) kuin puheenvuorojen käyttäminen. Vaihtoehtoisesti kokousta voisi seurata selaimella suorana lähetyksenä, joka olisi riippumaton itse kokousohjelmistosta. Erillisen suoran lähetyksen toteuttaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan hyvin varustellun kännykän avulla (testattu Piraattipuolueen vuosikokouksessa 2009). Paremman tuloksen saa videokameralla ja erillisellä mikrofonilla. Internetissä on ilmaispalveluita, joihin voi helposti lähettää suoraa ääni- ja kuvayhteyttä kännykällä (Bambuser, Qik).

Etäosallistumisen kustannukset yhdistykselle riippuvat siitä millaista ohjelmistoa halutaan käyttää. Ainakin pienehkön yhdistyksen on melko helppoa järjestää etäosallistuminen täysin ilmaiseksi. Piraattipuolueessa on laskettu, että jäsenäänestys postitse maksaisi yhdistykselle useita tuhansia euroja, kun taas sähköinen jäsenäänestys voitaisiin helposti järjestää kustannuksitta. Tekstimuotoinen osallistuminen ei maksa osallistujalle mitään, sen sijaan audio- ja audiovisuaalinen osallistuminen edellyttää webkameran ja/tai mikrofonin hankkimista tai omistamista etukäteen. Yhdistykset tuskin haluaisivat edellyttää halukkailta etäosallistujilta maksullisen kokousohjelmiston hankkimista. Tämä tarkoittaa käytännössä ilmaisohjelmien käyttöä tai oman räätälöidyn ohjelmiston tilaamista yhdistyksen käyttöön. Ilmaisohjelmat ovat usein avointa lähdekoodia, jolloin räätälöidyn version tekeminen onnistuu helposti melko vähäisin kustannuksin.

Etäosallistumisen käyttäminen saattaa lisätä tarvetta käyttää kokouksessa ylimääräistä sihteeriä, joka puheenjohtajan ohjeiden mukaan käyttää etäosallistumiseen tarvittavaa ohjelmistoa ja ohjaa puheenvuoropyyntöjä puheenjohtalle. Puheenvuorojen pyytämiseen on kokouskäyttöön suunnitelluissa ohjelmistoissa usein erillinen painike. Muiden ohjelmistojen kohdalla puheenvuoropyynnöt voidaan tehdä joko tekstikeskustelun tai ääniyhteyden avulla suoraan. Jos keskustelua on rajoitettu niin, että puhumaan pystyy vain se jolla on puheenvuoro, voi puheenvuorojen pyytäminen olla hieman monimutkaisempaa.

Osallistumistapa	Hyvää	Huonoa
Teksti (reaaliaikainen)	Helpoin osallistujan kannalta: toimii selaimella, ei vaadi ylimääräisiä ohjelmistoja ei edellytä esiintymistaitoa helppo käyttää missä vain, vaikkapa kahvilassa.	Edellyttää kokouspaikalla erityistoimia, esim. jatkuvaa tekstikeskustelun seuraamista ja mahd. ääneen lukua tai heijastamista valkokankaalle luettavaksi. Etukäteen valmisteltujen puheenvuorojen pitäminen voi olla hankalaa.
Teksti (ei reaaliaikainen)	Samat kuin reaaliaikaisessa tekstiosallistumisessa. Puheenvuoron voi jättää luettavaksi ja poistua tekemään muuta.	Vuorovaikutteisuus kärsii ei-reaaliaikaisuudesta, kokouksen kulun mahdollinen hidastuminen. Edellyttää tarkkaa ohjeistusta ja erityistoimia kokouspaikalla.
Audio	Helpoin kokouksen järjestäjän kannalta: tarvitaan vain ääniyhteys ei vaikeuta kokouskäytäntöä samalla tavalla kuin tekstiosallistuminen.	Edellyttää osallistujalta mikrofonia, rauhallista ympäristöä (ei taustaääniä) ja usein erillistä ohjelmistoa (ei välttämättä).
Audiovisuaalinen	Lähimpänä "perinteistä" kokousta (ääni- ja kuvayhteys). Ei vaikeuta kokouskäytäntöä samalla tavalla kuin tekstiosallistuminen.	Edellyttää osallistujalta mikrofonia, web-kameraa tms., rauhallista ympäristöä (ei taustaääniä) ja usein erillistä ohjelmistoa (ei välttämättä). Kuva- ja ääniyhteyden järjestäminen kokouspaikalla työläämpää kuin pelkän ääniyhteyden (kuvan heijastaminen kankaalle tms.).

2.3. Osallistujien tunnistaminen

Nykyään yhdistystoiminnassa ei ole yleensä tapana erityisesti tunnistaa kokoukseen osallistujia. Äänestystilanteissakin usein lähinnä kysytään, onko paikalla ketään joka ei ole jäsen, ja pyydetään heitä olemaan äänestämättä. Yhdistysten toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Sähköiset osallistumiskäytännöt perustuvat samaan keskinäiseen luottamukseen eivätkä yleensä edellytä järeämpiä "tunnistamiskäytäntöjä" kuin perinteisetkään kokoukset. Lähinnä suljettu lippuäänestys edellyttäisi äänioikeuden varmistamista. Sopivan varmennustavan löytäminen tulee jättää kunkin yhdistyksen omaan harkintaan. Mikäli laki edellyttää järeitä tunnistautumiskeinoja, kustannukset nousevat pienille yhdistyksille helposti kohtuuttomiksi.

Sähköiset toimintatavat eivät ole erityisen epäluotettavia, sillä suurin osa ihmisistä haluaa käyttäytyä hyvin niin netissä kuin muuallakin. Yhdistyslain uudistamisessa on lähdettävä tästä näkökulmasta, ei perusteettomista ennakkoluuloista sähköisiä toimintatapoja kohtaan. Häiriköinti etäosallistumisessa voi olla sosiaalisesti helpompaa kuin oltaessa fyysisesti kokouspaikalla, mutta toisaalta häirikkö voidaan poistaa keskustelusta helposti.

Varotoimien järeys ja hinta riippuvat myös yhdistyksen koosta. Jos SAK päättäisi järjestää sähköisen jäsenäänestyksen kaikille miljoonalle jäsenelleen, se vaatisi epäilemättä rahaa ja aikaa, mutta saattaisi yhä hyvinkin tulla halvemmaksi kuin nykylain sallima postiäänestys. Jos taas parin tuhannen jäsenen Piraattipuolue järjestää sellaisen, se onnistuu vähällä vaivalla ja jopa ilmaiseksi.

Etäosallistumisen käytön ei tarvitse merkitä koneellistumista. Tietoliikenneyhteyksien avulla toimiminen ei yleensä edellytä sitä, että luodaan automatisoituja koneellisia varmistusmekanismeja, vaan asiat voidaan ratkaista samalla tavalla ihmisten välisellä sosiaalisella kanssakäymisellä kuin muutoinkin. Esimerkiksi epäilyttävää henkilöä voidaan pyytää erikseen tunnistautumaan tai osoittamaan jäsenyytensä tai selvittää ongelmat keskustelemalla kuten yleensäkin.

Lain pitäisi jättää tunnistautumistarpeen arviointi yhdistyksen itsensä harkintaan etäosallistumisen osalta samalla tavoin kuin on jätetty perinteisessäkin osallistumisessa. Yhdistys voisi halutessaan vaatia omalla nimellä esiintymistä tai tunnistautumismenettelyä. Toisaalta etäosallistuminen voisi perustua pelkkään nimimerkkiin yhdistyksen niin halutessa. Nimimerkin käyttö ei tarkoita välttämättä anonyymiutta, sillä vakiintuneissa verkkoyhteisöissä käytetään yleensä samaa nimimerkkiä. Toisaalta osa yhdistyksistä voisi haluta sallia mahdollisimman anonyymin osallistumisen. Etäosallistujien oikeat nimet voitaisiin toki kerätä vastaavalla tavalla kuin läsnäololistan käyttö perinteisessä kokouksessa.

2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa

Tähän tulee erilaisista äänestämistavoista.

2.5. Etäosallistuminen käytännössä

Tähän tulee konkreettisia esimerkkejä.

3. Etäkokoukset

Yhdistyslain muutosta koskevassa lakiesitysluonnoksessa ei aiota sallia kokonaan etäosallistumisena pidettäviä kokouksia eli etäkokouksia. Piraattipuolue kehottaa harkitsemaan asiaa tältä osin uudelleen. Jo yli vuosi sitten pidetystä perustuskokouksesta lähtien Piraattipuolueen hallitus on kokoontunut aluksi viikon, myöhemmin kahden viikon välein pitämään hallituksen kokousta pääasiassa etäosallistumista hyödyntämällä. Kokoukset on pidetty IRC:ssä (Internet Relay Chat). Kyseinen etäosallistumismuoto on osoittautunut erittäin toimivaksi.

Etäkokouksen järjestämisessä ehdottomasti helpoin tapa olisi reaaliaikainen tekstipohjainen, chat-tyyppinen ratkaisu (jollainen IRC myös on). Tekstipohjaisessa etäkokouksessa voidaan edetä normaalin kokouskäytännön mukaisesti siten, että puheenjohtaja ilmoittaa käsiteltävän asian ja avaa keskustelun, jonka jälkeen tehdään päätös ja siirrytään käsittelemään seuraavaa kohtaa. Keskustelut on helppo tallentaa tekstimuodossa ja pöytäkirjan tekeminen niiden pohjalta on helppoa. Keskusteluun pääsyyn voidaan edellyttää salasanaa ja keskusteluun osallistuminen voidaan sallia vain sille, jolla puheenvuoro. Lisäksi puheenjohtaja voi käyttää järjestyksen ylläpitämiseksi erityisoikeuksia, kuten poistaa keskustelijan kokouksesta tai estää häntä osallistumasta keskusteluun. Etäkokouksen järjestäminen on itse asiassa yksinkertaisempaa kuin kokouksen järjestäminen osittain etäosallistumisena ja osittain fyysisenä.

Piraattipuolue ei aio siirtyä kokonaan etäkokouksiin vaikka ne sallittaisiinkin. Kokonaan etäosallistumisena pidettävät kokoukset voisivat kuitenkin olla sopiva vaihtoehto silloin, kun joudutaan pitämään ylimääräinen kokous jonkin tietyn teknisluontoisen asian käsittelyä varten. Esimerkiksi jonkin vähäisen sääntömuutoksen käsittely ei innosta jäsenistöä saapumaan kokouspaikalle eri puolilta Suomea, mutta etäkokous voisi houkutella osallistujia. Lisäksi se mahdollistaisi kokouksen järjestämisen yksittäisenkin asian käsittelyyn huomattavasti helpommin kuin nykyään.

Lakiesitysluonnoksessa ei ole aiottu rajoittaa etäosallistujien määrää kokouksissa, jolloin kokous voitaisiin pitää jopa niin että muutamaa ihmistä lukuunottamatta kaikki muut olisivat etäosallistujia (ks. kohta 2.1.). Mikäli kokouksessa on fyysisesti samassa paikassa neljä osallistujaa ja lisäksi sata etäosallistujaa, kyse on käytännössä jo etäkokouksesta. Ei ole mitään syytä, miksei laissa voitaisi sallia kokouksen pitämistä kokonaan etäosallistumisena.