Runkoluonnos

Esipuhe
Lyhyesti mitä teoksessa käsitellään, mikä on piraattiliike jne.

Piraattijahti polkee kansalaisoikeudet alleen
Yhä kasvava määrä ihmisiä harrastaa netissä tiedostonjakamista - nuorinten sukupolvien edustajista käytännössä kaikki. Tätä kehitystä ei mitenkään voida estää, ellei tekijänoikeusteollisuudelle anneta poliisivaltuuksia. Tämänlaisia oikeuksia lobbataankin ahkerasti läpi, eivätkä kansalaisoikeudet ole enää kovin pitkään turvassa. Tekijänoikeuslakien uudistukset niin Suomessa kun maailmalla vievät kohti valvontayhteiskuntaa. Ainoa tapa tämän kehityksen pysäyttämiseen on tiedostonjakamisen laillistaminen.

Tappaako ilmaislevitys myynnin?
Piraattijahtia perustellaan sillä, että kulttuuri on kuolemassa muuten. Todellisuus ei kuitenkaan tue tätä väitettä. Tarkastellaan tilannetta kulttuurin eri aloilla, mm. kirjallisuudessa, tietokoneohjelmistoissa, elokuvissa ja musiikissa. Tiedostonjakamisen vaikutusta käsittelevät tutkimukset ja tapauskertomukset tahoista, jotka ovat menestyneet vapaan kopioinnin ansiosta. Yhdysvaltalaiset lainsuojattomat piraatit, jotka ryhtyivät lopulta kunnioitettaviksi jakelufirmoiksi luotuaan ensin kysynnän tuotteilleen. Lisäbonuksena lunnasmalli ja muut vaihtoehtoiset ansaintatavat. Kokonaisuutena nähdään, että tavallista pikkutekijää ei nettikopiointi haittaa juuri mitenkään, eikä isojakaan niin paljoa että siitä kannattaisi huolestua. Teknologian kehittyminen tekee kohta epäkaupallisen tekijänoikeuden lopullisesti irrelevantiksi. Kaukana ei enää ole se aika, kun kännykällä voi lähettää kaikille samassa kahvilassa olijoille vaikka kaiken suomessa tuotetun musiikin kahvinjuonnin ohessa. Miten tällaista vastaan voi taistella?

Aivopestyt kulttuurin tappajat
Suuri yleisö on aivopesty. Millään muulla teollisuudenalalla ei hyväksyttäisi kansalaisoikeuksien rajoittamista jonkin teollisuudenalan voittojen turvaamiseksi. Autovalmistajat jotka vaatisivat polkupyörien kieltämistä autojen menekin varmistamiseksi naurettaisiin pihalle eduskunnasta. ”Tiedostonjakaminen on varkautta” ja muut naurettavat propagandistiset virhepäätelmät.

Yksisilmäinen tuijottaminen kulttuuriteollisuuden (kuviteltuihin) tappioihin sivuuttaa myös kokonaan kaikki tiedostonjakamisesta koituvat hyödyt. Kulttuurin laajempi ja helpompi saatavuus tekee kuluttajista valikoivampia, ja kilpailu kiristyy, vaatien tekijöiltä entistä parempaa kovempaa jotta siitä oltaisiin valmiita maksamaan. Kuluttajien ei enää tarvitse ostaa sikaa säkissä. Paine kilpailla tiedostonjakamisen kanssa pakottaa firmat aidosti mukautumaan ja tarjoamaan kilpailukykyisiä palveluita joista ollaan halukkaita maksamaan, josta esimerkkinä Spotify.

Kulttuuri kuuluu kaikille, ja tiedostonjakaminen on vielä julkisia kirjastojakin suurempi edistysaskel tämän eteen. Tiedostonjakaminen mahdollistaa ainutlaatuisen pääsyn maapallon kaikkeen koskaan tuotettuun kulttuuriin.

Fanittaminen kielletty
Passiivisen kuluttajan muuttuminen uutta tuottavaksi voimaksi. YouTube-ilmiöt, anime-kulttuuri jne. joissa käytetään hyväksi toisten tekemiä teoksia, leikellään ja miksaillaan niitä, fanfic, tehdään itse tekstityksiä jne. Nykyään keskeinen osa "fanittamisen" kokemusmaailmaa on luoda uusia teoksia hyvien teoksien pohjalta. Kaikki tämä on kiellettyä. Kuinka paljon kulttuuria jäisi tuottamatta, jos tekijänoikeutta oikeasti noudatettaisiin? YouTube yms. palveluiden menestys käytännössä perustuu tekijänoikeusrikkomusten hiljaiseen hyväksymiseen. Nämä palvelut ovat osa nykyistä sosiaalista ja aiempaa vuorovaikutteisempaa internetiä.

Monopoli: suuryritysten turva
Tähänastiset luvut ovat valmistelleet lukijaa kohtaamaan totuuden. Nyt se paljastetaan. Nimittäin tekijänoikeus on valtion takaama yksityinen monopoli. Kaupallinen tekijänoikeus on nykymuodossaan hirvitys, ja se tarvitsee välittömän hätäamputoinnin ennen kuin ylikasvaneista raajoista leviävä mätäpaise tappaa koko kehon. Omistusoikeus se ei ole, vaan rajoitus sanan- ja omistusvapauteen, eikä sen rajoittaminen kyseenalaista alkuperäisten tekijöiden oikeutta teoksiinsa.

Mikä on monopoli, ja mikä tekee tekijänoikeudesta sellaisen. Miten musiikin lähioikeuksien pidennystä lobattiin läpi muusikoiden eläkepäivien nimissä, vaikka muusikkokohtainen hyöty laskettiin penneissä. Miten laaja tekijänoikeus tappaa teosten uudelleenjulkaisun ja uusien luomisen keskittää hyödyt isojen pelaajien käsiin. Miten nytkin ollaan luomassa lainsäädäntöä, jonka nojalla yritykset saisivat automaattisesti tekijänoikeudet työntekijöidensä teoksiin.

Miten monopolilla rajoitetaan uusien, innovatiivisten pelaajien tuloa kentälle ja jarrutetaan kehitystä. Miten piraattiradioiden tuottama kilpailu pakotti aikoinaan viralliset radiokanavat laajentamaan tarjontaansa, ja miten viihdeteollisuus on käyttänyt oikeuksiaan ja hidastanut digitaalisen myynnin syntymistä. Miten on mielipuolista antaa yksittäisille tahoille näin suuri käskyvalta kulttuuriin.

Tekijänvääryyden ylilyönnit
Viihdeteollisuuden historialliset ylilyönnit (videonauhuri jne.). Äänisyntetisaattori todettiin laittomaksi tekijänoikeuden rikkomukseksi. Lex Karpela kielsi teosten maahantuonnin ilman alkuperäisen julkaisijan virallista lupaa. Teosto rahastaa monikertaisesti samoista teoksista, ja kerää hyvitysmaksuja vaikka lähes kaikki kopiointi alkaa olla kiellettyä. Tekijänoikeuksien haitat rehelliselle kuluttajalle. (lisää)

Millainen amputaatio tarvitaan?
Tekijänoikeutta on rajattava, lyhennettävä ja muutenkin leikeltävä. Millainen pituus on ylikasvanutta syöpäkudosta, miten pitkä suoja-aika olisi oikeasti hyväksi tekijöille? Onko tekijänoikeuden lyhentämiselle vaihtoehtoja? Mitä taloustieteilijät ovat sanoneet aiheesta? Mitä tapahtuu sitten kun uudistukset on toteutettu? Selvitämme myös, miten oikeasti varmistetaan, että näiden kaikkien muutostenkin keskellä oikeat kulttuurintekijät pärjäävät.

Omistajuuskäsite uudessa tarkastelussa
Tekijänoikeusteollisuus on lobannut läpi käsitteen tekijänoikeudesta omistusoikeutena, ja tämä asenne on tullut yleisesti hyväksytyksi. Todellisuudessa se kuitenkin rajoitus sananvapauteen ja omistusoikeuteen, joka nykyisellään tekee kulttuurille ja yhteiskunnalle suurta hallaa. Ihmiset ajattelevat nurinkurisesti ”mikä oikeus tuolla on ansaita toisen tuotoksilla”, kun oleellinen kysymys on, ”mikä oikeus kenelläkään on rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia hankkia haluamansalaisia asioita” - oikeutus tulee siitä, että ihmiset haluavat kyseisestä toiminnasta maksaa. Ihmisten tulisi lakata ajattelemasta teoksiaan yksinomaisena omaisuutenaan johon heillä on täysi kontrollioikeus. Yleinen oikeuskäsitys on jo pitkään kulkenut kohti ”uhrittomien rikosten” dekriminalisointia. Yritykset antaa yksittäiselle taholle oikeus kieltää luomustensa uudelleenkäyttö, vain koska hän ei satu pitämään siitä, vastaavat lähes täysin yrityksiä kieltää epänormaalit seksiaktit koska normifanaatikot eivät pidä niistä.

Piraattiliike nousee
Onneksi oikeus voittaa aina lopulta. Katsaus kansainvälisen ns. piraattiliikkeen nousuun ja leviämiseen, kattaen niin tiedostonjakamisen alkuajat kuin free software/open source -liikkeetkin. Piraattiliikkeen juuret aivan normaalissa ihmistenvälisessä toiminnassa, kuten halussa jakaa asioita ystäviensä kanssa. Yllättäen osoittautuu, että piratismi onkin koodattu ihmisen geeneihin. Lopuksi yhteenveto erään Suomessa toimivan puolueen lyhyeen historiaan ja luonteeseen. Tämän puolueen kautta jokainen kirjan lukenut voi osallistua maailman pelastamiseen.