Purje 1002 uutiset
Vaaroja verkossa
Yhdysvaltalaisen tietoturvayritys Websensen tutkijat ovat julkaisseet puolivuosittaisen katsauksensa internetin turvallisuusuhkiin. Verrattuna vuoden 2009 alkupuoliskoon internetsivuille kohdistetut hyökkäykset vähenivät hiukan, mutta uhriksi joutuivat monimutkaisemmat ja interaktiivisemmat sivustot. Vuoden loppupuolella hakukoneoptimoinnin avulla ihmisiä houkuteltiin yhä enemmän vaarallisille vesille. Websensen mukaan 13,7 prosenttia suosittuihin uutisiin ja trendisanoihin kohdistuvista hauista johti haittaohjelmia sisältäville sivustoille. Filmitähti Brittany Murphyn kuolema joulukuussa osoittautui suosituksi kohteeksi. "Hakukoneoptimointiin yhdistettiin virustorjuntaimitaatio, mikä kuvaa nettirikollisten tapaa yhdistää hyökkäysmenetelmiä", kerrotaan raportissa.
Tutkimuksen virhemarginaalia ei ilmoiteta, mutta oletettavasti se on kolme prosenttia suuntaan tai toiseen. Websensen pidempi pdf-raportti on muutenkin hiukan huolimattomasti kasattu, Websense esimerkiksi mainostaa omaa palveluaan ja teksti on joistakin kohdista viimeistelemätöntä. Tutkimus kuitenkin antaa yleiskuvan internetin pimeästä puolesta kehityssuuntineen. Hakukoneoptimoinnin ja erilaisten huijauskeinojen yhdistelyn uskotaan jatkuvan vuonna 2010, mikä saattaa heikentää kuluttajien luottamusta hakutuloksiin.
Viimeisen puolen vuoden aikana kaikista lähetetyistä sähköposteista 85,8 prosenttia oli roskapostia. Yleisin roskaposti sisälsi linkkejä vahingollisille sivuille ja lyhennettyjen osoitteiden käyttö roskaposteissa lisääntyi. Blogien kommenttitilat, chatit ja keskustelualueet kärsivät huolestuttavan suuresta roskapostituksesta tai muusta vahingonteosta. Niitä oli jopa 95 prosenttia kaikista viesteistä. Itse blogeissa haitallisen materiaalin läpipääsy on harvinaista, koska blogialustojen valmiit asetukset sekä ylläpitäjien aktiivinen toiminta suodattavat materiaalia.
Websensen mukaan suurimpia haittaohjelmien (spyware, adware and malware) isäntämaita olivat järjestyksessä Yhdysvallat (51,4 %) ja Kiina (17,2 %) sekä yllättävästi Espanja (15,7 %), joka nousi ensimmäistä kertaa viiden kärkeen. Rikosohjelmien, joiden tarkoituksena oli nettipankkitilien tai muun taloustiedon hyödyntäminen, suurimpia isäntämaita olivat Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Brasilia ja Saksa. "Hyökkääjät jatkoivat internetsivujen maineen ja käyttäjien luottamuksen hyödyntämistä. 71 prosenttia vahingollista koodia sisältäneistä nettisivuista oli laillisia sivuja, jotka oli vain vaarannettu", Websense tiedottaa.
---
Vihreissä pohditaan tietoyhteiskuntaa
Vihreissä pohditaan nyt tietoyhteiskunta-asioita. Vihreiden hallitus on nimittänyt tekijänoikeustyöryhmän ja tietoyhteiskuntatyöryhmän. Ensin mainittu valmistelee ehdotuksensa vihreiden tekijänoikeuslinjaksi lokakuun loppuun mennessä. Jälkimmäinen valmistelee tietoyhteiskuntaohjelman, joka on tarkoitus hyväksyä helmikuussa 2011, eli vielä ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
Tekijänoikeustyöryhmää johtaa sivistysvaliokunnassa istuva kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto. Muiden jäsenten joukossa on esimerkiksi Tieteen ja teknologian vihreiden hallituslaisia. Tietoyhteiskuntatyöryhmän johdossa on alan osaamisestaan tunnettu kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Jyrki Kasvi. Työryhmässä on mukana myös espoolainen kaupunginvaltuutettu ja elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo, joka puolestaan on tunnettu varsin tiukasta suhtautumisestaan piratismiin.
Piraattipuolue seuraa mielenkiinnolla, onko vihreiden enemmistö vakuuttunut siitä, että vapaa tiedon leviäminen on tietoyhteiskunnan tulevaisuutta. Puolueessa on selvä kahtiajako piraatteja ymmärtävien ja vahvoja tekijänoikeuksia puolustavien välillä.
---
Elisa perääntyi tv-tallennuksista
Elisa ilmoitti lopettavansa suositusta Elisa-viihde paketista mahdollisuuden katsoa vapaasti edellisen 36 tunnin televisio-ohjelmia. Sopimusaika palvelussa on 24 kuukautta ja monet asiakkaat ovat ottaneet yhteyttä kuluttajasuojaviranomaisiin yhtäkkiä ilmenneestä muutoksesta. Kysymys kuuluu onko ominaisuutta mainostettu olennaisena osana palvelua. Jos sopimusta tehdessä on mainittu ominaisuuden olevan osa palvelua, tilaaja voi ehkä irtisanoa sopimuksen. Kuluttajavirasto ei ota toistaiseksi asiaan kantaa, koska palvelusta ja sen markkinoinnista ei vielä tiedetä tarpeeksi. Kuluttajaviraston neuvo kuitenkin kuuluu, että Elisan ja tilaajien tulisi etsiä sopuratkaisua.
Elisan palveluliikennetoimittaja Mikael Rönnblad kertoi Tietokoneelle, että ratkaisuja etsitään tapauskohtaisesti. Hänen mukaansa tallennus pysyy osana palvelua, tiedossa tosin ei ole vielä missä muodossa. Sopuratkaisu saattaisi olla esimerkiksi palvelun hinnan alennus, mikä voisi selittää Elisan vaitonaisuutta asiaan liittyen.
Vastaavassa TV-kaista -palvelussa tallennusaika on 48 tuntia, joka on herättänyt närää tekijänoikeusjärjestöjen ja mediatalojen parissa. Poliisitutkinta TV-kaistan toiminnasta on kesken, ja Elisan liikettä voidaan pitää reaktiona tutkinnan aloittamiseen.