Arvio2011 1

Paratiisi vai panoptikon? Näkökulmia ubiikkiyhteiskuntaan

Päivikki Karhula (toim.) Muut kirjoittajat: Ahti Saarenpää, Jyrki Kasvi Ville Oksanen, Risto Heinonen Eduskunnan kirjaston tutkimuksia ja selvityksiä 10 Eduskunnan kirjasto Helsinki 2008

ISBN 978-951-53-3054-0 (nide) ISBN 978-951-53-3055-0 (PDF) http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/2.htx?id=430

Jo muutaman vuoden vanha eduskunnan kirjaston tuotanto, Päivikki Karhulan toimittama Paratiisi vai panoptikon on kirja suomalaisista ja kansainvälisistä tietoyhteiskuntakysymyksistä. Digitaaliseen tietoon liittyvät oikeudelliset probleemat ovat teoksen ydinasioita, joihin useampi eri kirjoittaja antaa näkökantoja.

Parhaimmillaan Paratiisi ja Panoptikon selventää useita tärkeitä käsitteitä. Itse en lukemista aloittaessani tiennyt edes mikä on panoptikon tai ubiikki. Emme välttämättä tiedä millä kaikilla tavoilla meistä kerätään tietoa ja mihin tarkoituksiin. Kysymys on usein vapauden tai valvonnan suhteesta yhteiskunnassamme. Tahdommeko panoptikonin kaltaisen maailman, jossa keskellä olevasta tornista voidaan valvoa jokaista huonetta, huoneissa asujien tietämättä milloin valvotaan ja kuka valvoo jos valvoo. "Jokapaikkainen" eli ubiikki teknologia mahdollistaa kaikenlaista urkintaa.

Vihreiden Jyrki Kasvi ja Electronic Frontier Finland kansalaisoikeusjärjestön Ville Oksanen kirjoittavat kokoelmassa nasevimmin. Ville Oksanen kertaa hyvin mielenkiintoisesti Effin synnyn syitä ja historiaa. Muilta osin teosta vaivaa hiukan kapulakielisyys sekä kouriintuntuvien ja perinpohjaisempien selitysten puute. Ajoittain teoksessa maalataan tummasävyistä tulevaisuuskuvaa. Se tutisuttaa. Paratiisi vai panoptikon on kuivasti ja kömpelösti asiallinen kokoelma kirjoituksia.

Quotes

Kehitys näyttäisi etenevän kohden kansainvälistä tietoympäristöä, jossa voitaisiin hyödyntää myös massiivisia kansallisia ja yhteiskäyttöisiä tietovarastoja. Tämän kehityssuunnan vaikutukset voivat olla ennakoimattomia - P. K.

Tietojen ostajan tai hyödyntäjän näkökulma ratkaisee sen, miten hän haluaa kohteitaan tulkita.

Tunnistuksen yleistyessä toive anonyymista verkkokäytöstä on lisäksi saatu kuulostamaan lähes rikolliselta.

Kuka kontrolloi ubiikin Internetin kehitystä?

Ubiikin tiedonhallinta tulee yhä lähemmäksi arkea ja kehoa. Muutosta kuvataan myös ihmiskunnan seuraavaksi siirtomaavallan muodoksi, joka ei tällä kertaa etsiydy kaukaisiin maihin, vaan tulee aiempaa lähemmäksi ihmistä.

Vapauden, avoimuuden ja yhteisöllisyyden varhaisista ideaaleista huolimatta, verkko ei ole demokratian väline, jos siihen ei rakenneta avoimuuden ja vaikuttamisen rakenteita.

Verkon asymmetria voi ubiikkimaailmassa kertautua. Sen läpinäkyvyys voi jäädä pinnalliseksi, sen vuorovaikutteisuus ei välttämättä takaa vaikutusvaltaa ja sen kokonaisuus voi selvitä vain niille, jotka voivat sen rakenteisiin perehtyä.

Kuka saa valvoa ja ketä?

Viime vuosina parlamentit eri puolilla maailmaa ovat hyväksyneet lainsäädäntöä, jolla on merkittävästi laajennettu viranomaisten otetta kansalaisten yksityiselämään.

Yksityisyyden, tietosuojan ja anonyymin asioinnin periaatteista tinkiminen toisi ybiikkiyhteiskuntaan tuntuvia haittavaikutuksia.

Käyttäjien vaikutusvalta verkkoyhteisöissä perustuu monipuoliseen tiedonsaantiin, anonyymiin viestintään ja mahdollisuuteen verkostoitua.