Purje 1007 streisand
Internetin ihmeitä, osa 2
Juttusarjassa tarkastellaan kyberkulttuurin ilmiöitä, jotka ovat tulleet tietoyhteiskuntaan jäädäkseen.
Streisandin ilmiö
Internet muodostuu valtavasta verkostosta tietokoneita, jotka jatkuvasti kopioivat toisilta tietokoneilta löytyviä tietoja joko käyttäjän toiveesta tai jopa tahattomasti. Siinä, missä muutama vuosikymmen sitten oli mahdollista, että vain rajoitettuna määränä fyysisiä kappaleita olemassa ollut teos tai mikä tahansa joukko informaatiota katosi lopullisesti maailmasta esimerkiksi tulipalon vuoksi, on nykyään varsin mahdotonta kadottaa jotakin kokonaan, jos se on kerran internetiin päätynyt.
Tästä datan säilyvyydestä voi olla valtavasti hyötyä. Esimerkiksi Linus Torvalds luottaa kuuluisan sitaattinsa mukaan internetin itsensä tallentavaan ominaisuuteen. Hän kirjoitti vuonna erääseen Linux-kehittäjien uutisryhmään vuonna 1996: ”Only wimps use tape backup: real men just upload their important stuff on ftp, and let the rest of the world mirror it ;)”
Vaikka kulttuurille ja tietoyhteiskunnan positiiviselle kehitykselle on hyväksi, että kaikilla ihmisillä on saatavilla mahdollisimman paljon informaatiota, joutuu internetiin toisinaan materiaalia, jota joku ei halua levitettävän. Salaisuudet, hävettävät videot ja arkaluontoiset dokumentit, joiden leviäminen olisi ennen internetaikaa pystytty estämään, kulkevat noodilta toiselle pikaviestimien, vertaisverkkojen ja kaikenlaisten sivustojen kautta niin tehokkaasti ja nopeasti, että jopa valtion kaltaisten valtavien instituutioiden on mahdotonta pitää tiedonlevitystä hallinnassa.
Valokuvat pois netistä
Streisandin ilmiöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa yritykset vaientaa tai poistaa internetiin joutunutta informaatiota johtavatkin poistettavan dokumentin räjähdymäiseen suosion kasvuun ja leviämiseen. Tällöin vaade esimerkiksi valokuvan poistamisesta johtaakin käänteisesti siihen, että se leviää yhä enemmän, ja poistaminen käy mahdottomaksi.
Vaikutuksen nimi juontuu oikeusjutusta, jossa vuonna 2003 viihdetaiteilija Barbra Streisand vaati valokuvaaja Kenneth Adelmania hävittämään Streisandin asunnosta otetun ilmakuvan. Kenneth oli kuvannut Kalifornian rannikkoa eroosiotutkimusta varten ja laittanut kuvat vapaaseen levitykseen omalle internetsivustolleen. Oikeuden päätöksen mukaan Streisandin asunto vain sattui mukaan valokuvaan, ja Kenneth todettiin syyttömäksi, mutta Streisandin ponnekas yritys poistaa valokuva internetistä johti siihen, että netin käyttäjät kopioivat kyseisen kuvan surutta mahdollisimman moneen paikkaan.
Cease & Desist
Poistettavaksi vaaditut tiedot voivat olla lähes mitä vain. Kautta aikain pannassa olevat kielletyt kirjat ovat olleet erityisen kiinnostavia ja haluttuja. British Petroleum yritti Meksikonlahden öljykriisin jälkeen saada yhtiötä kritisoivat videot pois YouTubesta sillä seurauksella, että käyttäjät latasivat sivustolle vastaiskuna yhä useampia kopioita. Esimerkkejä koskien suuryritysten tietovuotoja löytyy paljon.
Yhdysvalloissa Digital Millennium Copyright Act eli DMCA-laki sallii tekijänoikeuksien haltijoiden lähettää internetpalveluille poistovaatimuksia ja Cease & Desist -nimellä kulkevia vaadekirjeitä suoraan tekijöille, joiden on katsottu rikkovan teoksillaan jonkun tekijänoikeutta. Monet elokuva- ja videopeliyhtiötkin ovat kovasti käyttäneet näitä yrittäessään estää esimerkiksi fanien tekemien harrastelijaelokuvien ja pelien tekemisen ja levityksen. Esimerkiksi Nintendo vaati poistamaan levityksestä fanien tekemän suosittuun Legend of Zelda -videopelisarjaan perustuvan fanielokuvan. Vaatimuksen seurauksena elokuvan suosio kasvoi räjähdysmäisesti, ja BitTorrentin kautta levitetyn elokuvan latausmäärät vain kasvoivat.
kesken, päivitän sitten ajankohtaiseksi---
ACTA, Wikileaks
Siinä, missä Streisandin ilmiötä voi joissakin tapauksissa pitää valitettavana, on siitä ollut arvaamatonta hyötyä tietoyhteiskunnan kehitykselle ja demokraattisen päätöksenteon avoimuudelle. ACTA Streisandin vaikutus on tullut jäädäkseen, eikä kansalaisten välistä tiedostonjakoa voi estää kuin täysin totalitaarisella valvontayhteiskunnalla. Joitakin villi internet voi pelottaa, mutta tietoyhteiskunta-aktivisteille informaation helposta leviämisestä on suurta hyötyä. Jos haluaa välttyä häpeällisten tietojen leviämiseltä ja sen tuomalta mielipahalta, niin jokaisen tulee ottaa järki käteen ja miettiä etukäteen, mitä julkaisee. Kun valokuva, teksti tai video on kerran internetiin joutunut, se ei enää sieltä poistu.
Linkkejä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Streisand_effect
http://www.eff.org/deeplinks/2010/01/hello-streisand-effect-takedown-hall-shame-grows-f