Vastineet
Yhteisesti kirjoitettujen vastineiden, artikkeleiden yms. suunnittelua.
Taloussanomiin
Taloussanomat raportoi 10.6. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtajan Antti Kotilaisen kirjoituksesta Teostory-lehdessä. Kirjoituksessaan Kotilainen luonnehti Suomea laillisen digimyynnin kehitysmaaksi, mille "yksi syy on Pirate Bayn tapaisten palvelujen toiminta".
Niin Pirate Bay kuin muutkin tiedostonjakopalvelut ovat globaaleja ilmiöitä, joita käytetään kaikkialla maailmassa. Ne eivät rajaa käyttäjäkuntaansa pelkästään pohjoismaihin, vaan niillä on käyttäjiä jokaisella mantereella. Suomen kehittymättömyys musiikin Internet-myynnissä ei siis voi johtua Pirate Baystä. Todellisten syiden ymmärtäminen vaatii tekijänoikeusteollisuudelta omaan peiliin katsomista. Esimerkiksi Teosto sallii jäsenilleen vasta nyt yli 10 vuotta Internetin vallankumouksen jälkeen, mahdollisuuden mainostaa musiikkiaan Internetissä yksittäisiä kappaleita jakaen. Internet-ajan kasvateille tällainen hidastelu on täydellisen käsittämätöntä.
Ihmiset haluavat kuunnella musiikkia. Tämä on tärkein syy sille, että ihmiset ostavat levyjä ja yksittäisiä kappaleita. Tämä tai suomalaisen musiikin nettimyynnin surullinen historia ovat ilmeisesti jääneet Kotilaiselta huomaamatta. Suomalaiset Internet-kaupat ovat tarjonneet myyntiin laadultaan huonoa musiikkia, joka on vielä sotkettu sellaisilla käytönestojärjestelmillä, jotka usein estävät musiikin kuuntelun. Musiikkiin laitetut käytönestojärjestelmät ovat laadultaan sellaisia, ettei tavallinen kuluttaja välttämättä kykene kuuntelemaan musiikkia esimerkiksi omalla mp3-soittimellaan. Tämän jälkeen ei tarvinne ihmetellä, miksi suomalainen musiikin Internet-myynti ei ole menestynyt.
Taloussanomien uutisten kommenteissakin todetaan, että Pirate Bayn lisäksi Ruotsista on tullut toinenkin innovaatio: Spotify. Jos Kotilainen väittää Pirate Bayta syypääksi Suomen ontuvaan musiikin digitaaliseen kauppaan, miten sitten Ruotsissa kyetään kehittämään uusi ja menestyvä digimusiikin palvelumalli? Kotilainen sanoo, että on mahdotonta taistella ilmaista palvelua vastaan, ja tässä hän on täysin väärässä. Kansa maksaa, jos saa parempaa palvelua. BitTorrent-tekniikka on mitä mahtavin järjestelmä datan jakamiseen yleensä, mutta musiikkipalveluksi siinäkin olisi runsaasti parantamisen varaa. Toivottavasti Kotilainen käyttäisi vertaisverkkoja tarpeeksi ymmärtäkseen, että jos mediateollisuutta häiritsevät lähinnä musiikki ja elokuvat, he voisivat tarjota paljon vertaisverkkoja parempaa palvelua. Spotify ei ole mikään "ase nettipiratismia" vastaan", vaan yksinkertaisesti musiikin kannalta parempi vaihtoehto kuin vertaisverkot.
Todellisuudessa tekijänoikeusteollisuus on alusta alkaen tarjonnut Internetissä surkeaa tai olematonta palvelua ja musiikkia muodossa, joka on huomattavasti huonommin käytettävää kuin tavanomainen CD. Ilman vertaisverkkojakelua levy-yhtiöt eivät olisi kokeneet paikkaansa uhatuksi ja kuluttajan asema olisi nykyistäkin huonompi. The Pirate Bay on pakottanut konservatiivisen mediateollisuuden ottamaan kantaa muuttuvaan maailmaan ja luomaan kuluttajille uusia palveluja, jotka olisivat teknologisesti olleet mahdollisia jo yli kymmenen vuotta sitten. Pienten torrent-palvelimien sulkeminen ei ole positiivinen asia. Päinvastoin se edustaa huolestuttavaa kehitystä yhteiskunnassa, jossa iso raha voi pelotella pienet toimijat hiljaiseksi. Esimerkiksi monet kansalaisjärjestöt käyttävät Pirate Bayn kaltaisia palveluita oman materiaalinsa jakamiseen.
Erityisen huolestuttavaa ja varmasti paikkansa pitävää on TTVK:n Kotilaisen näkemys, että Pirate Bay -tuomion jälkimainingeissa "tulevaisuudessa nähdään enemmän kansallisia päätöksiä nettiyhteyksien rajoittamisesta". Kotilainen ihannoi tulevaisuutta, jossa ihmisten perusoikeuksia rajoitetaan yksittäisen teollisuudenhaaran painostuksesta. Nyt onkin syytä miettiä hyvin tarkkaan, annammeko vallan yhdelle teollisuudenhaaralle katkaista keskivertokansalaisen nettiyhteys epäilyn perusteella, kuten Ranskassa oli käymässä (http://piraattiliitto.org/uutiset/2009/05/ranskan-hadopi-laki-lapi-myos-senaatissa-sosialistit-lannistuivat). Huomatkaa, että Ranskassa perustuslakituomioistuin totesi kyseisen lainkohdan perustuslain vastaiseksi (http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ranska+ei+saa+katkoa+piraattien+nettiyhteyksiä/1135246770367). Valitettavasti Suomessa kansalaisilla ei ole vastaavaa suojaa teollisuuden ahneutta vastaan.
Mikko Särelä, Joonas Mäkinen & Kaj Sotala, Piraattipuolue