Purje 1003 patentit

PiraattiWikistä
Versio hetkellä 20. toukokuuta 2010 kello 16.59 – tehnyt JoonasD6 (keskustelu | muokkaukset)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Amazonin kohuttu 1-Click-patentti sai puhtaat paperit Yhdysvaltain viranomaisilta. EU suhtautuu ohjelmistopatentteihin ristiriitaisesti.

Yksinoikeus yhteen klikkaukseen

Teksti: Hannu Kuosmanen Kuva: Mitol Berschewsky

Patenttirikkomuksista toinen toisiaan syyttelevät it-yritykset ovat tietotekniikkauutisisten ehtymätön lähde. Kun asialla on osakeyhtiö, riittävät motivaatioksi lisenssi- ja korvausmaksut tai sovitteluraha. Joskus patentit saavat tavalliset kansalaisetkin takajaloilleen, kuten Amazon.comin kuuluisan 1-Click-patentin uudelleenarvioimista vaatineen näyttelijä Peter Calveleyn tapauksessa.

Vuonna 2006 uusiseelantilainen Calveley vaati Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirastoa käsittelemään uudelleen Amazon.comin patentin yhdellä klikkauksella tehtäviin verkko-ostoksiin. Calveley toimitti lähdeaineistoa, jossa kuvaillaan verkko-ostoksia yhdellä painalluksella ajalta ennen patentin myöntämistä 1999. Aineisto ei kumonnut patentin omaperäisyyttä viraston silmissä, joka takertui eroavaisuuksiin yksityiskohdissa.

1-Click-patentti sisältää tarkennuksia, kuten asiakastietojen kirjaamisen ennalta ja vaatimuksen virtuaalisesta ostoskorista. Maallikkoasiakkaan näkökulmasta lisäykset tuntuvat yhtä itsestäänselviltä ja yleisluontoisilta kuin perusajatus klikattavan linkin yhdistämisestä ostostapahtumaan ilman ylimääräisiä askeleita. Samaan päätökseen tuli myös Euroopan patenttivirasto, joka hylkäsi Amazon.comin patenttihakemuksen aikanaan ensikäsittelyssä.

Rikastu trollaamalla

Yleensä välttämättömänä pahana pidettyjen patenttien tarkoitus on turvata keksijän mahdollisuus menestyä taloudellisesti luovuudellaan. Varsinkin Yhdysvalloissa yhä laveammin perustein myönnetyt patentit houkuttelevat jatkuvan tuotekehittelyn sijaan kilpailemaan ilmiselvien ideoiden rahastusoikeudella.

Miljoonakorvausten luvatussa maassa patenttioikeudenkäynteihin erikoistuminen on muodostunut villitykseksi asianajajien keskuudessa. Texasin itäinen oikeuspiiri vetää patenttirikkomussyytteiden kantajia puoleensa nopeilla käsittelyajoilla ja juttunsa maan keskiarvoa huomattavasti suuremmalla tehokkuudella voittavilla lakimiehillään. New York Timesin haastatteleman paikallisen asianajajan mukaan tuttu käytäntö, virkailijat ja juryn edustajat antavat selvän etulyöntiaseman syyttävälle osapuolelle.

Price Waterhouse Coopersin helmikuussa julkaisema tutkimus osoitti patenttirikkomuksista määrättyjen korvausten kaksinkertaistuneen Yhdysvalloissa vuoteen 1995 verrattuna. Paisuneet potit menevät yhä useammin yrityksille, jotka eivät sovella varjelemiaan ideoita käytännössä, vaan tekevät puhtaasti bisnestä niiden rahastamisella sopimuksin tai oikeusteitse.

Patenttejaan soveltamattomat ja rikkomussyytteitä nostavat yritykset ovat saaneet englanninkielisen nimityksen “patent troll” eli patenttipeikko tai –trollaaja. Nimitys on osuva yritykselle, jonka panos patentteihinsa liittyvään teollisuudenalaan on pikemminkin jarruttava kuin sitä kehittävä. Nettikeskustelussa trollaus tunnetaan huomion herättämisenä vilpittömiksi naamioiduilla päättömyyksillä.

Vältettävä paha

Internetin, hiiriohjatun graafisen käyttöliittymän ja videopelien kaltaisten mullistusten vaatimat miljoonat rivit koodia kirjoitettiin vailla patenttien tuomaa suojaa ja rajoitteita. Tekijänoikeus koodiin oli riittävä suoja mahdollistamaan koko maailman mullistaneen ohjelmistoteollisuuden synnyn, eikä ohjelmistopatentteja pidetty edes laillisesti mahdollisina ennen vuoden 1981 ennakkotapausta Diamond vs. Diehr.

Amazon.comin 1-Click–patentti ei suojaa kilpailijoilta tiettyä nerokkaasti suunniteltua ohjelmistonpätkää komento komennolta automaattisesti tekijänoikeuden tapaan. Rahalla ja paperityöllä hankittu yleisluontoinen patentti estää kaikkia ohjelmointitaitoisia kehittämästä potentiaalisesti parempia ratkaisutapojaan verkko-ostosten toteuttamiseen napinpainalluksella.

Euroopan parlamentti hylkäsi direktiivin ohjelmistopatenteista vuonna 2005, mutta käytännössä patentteja on myönnetty EU-alueella tuhansittain lakeja venyttämällä. Mikäli Yhdysvaltojen tuhoisalta kokeilulta ohjelmistopatenttien avokätisessä myöntämisessä halutaan välttyä, on saman kehityksen jarruttamiseksi Suomessa toimittava nyt.