Purje effieu
Kuva: http://picasaweb.google.com/aino.partonen/Piraattikuvia#5428838872707768882 (Aino Partonen)
Effi valitti Lex Nokiasta
Suomalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava Electronic Frontier Finland (Effi) ry on valittanut sähköisen viestinnän tietosuojalaista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Yksikään suomalainen yhteisötilaaja ei ole ilmoittanut tietosuojavaltuutetulle aikovansa harjoittaa lain sallimaa tunnistamistietojen tarkkailua verkkoliikenteessä, mutta Effi ei silti epäröinyt toimia.
"Lähtökohta on ollut kokoajan aika selkeä. Lainsäädäntö ei täytä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen asettamia kriteerejä verkkoliikenteen valvonnalle", Effin perustajajäsen Ville Oksanen kertoo. "Suomessa ei tällä hetkellä ole olemassa mitään muuta valitustietä, jonka kautta voisi kyseenalaistaa tätä lakia. Niinpä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin oli ainoa mahdollisuus."
Valitusprosessi on helppo aloittaa, mutta kestää kauan. Oksanen kertoo soveltamattomista laeista valitetun Euroopassa vain kahdesti aiemmin. "Jos [käsittely] menee tästä eteenpäin, niin päästään syvemmälle juridiseen asiaan."
Euroopan ihmisoikeussopimuksen kahdeksas artikla takaa oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta. Effi ei ole erityisesti huolestunut yritysten työntekijöihin ulottuvasta urkinnasta, vaan lähinnä kouluille, taloyhtiöille sekä muille yhteisötilaajille tarjotusta mahdollisuudesta tunnistamistietojen, kuten esimerkiksi viestin lähettäjän, vastaanottajan ja lähetysajan, tarkkailuun.
Piraattipuolue ja Effi järjestivät yhdessä vuosi sitten Lex Nokian vastaisen mielenosoituksen, johon osallistui muutama sata yksityisyydensuojastaan huolestunutta ihmistä. Vapaaehtoiset tekijät ja lahjoittajat toteuttivat myös näyttävän tv-mainoskampanjan Lex Nokiaa vastaan. Lain säätämisestä syntynyttä kansanliikettä pidetään yhtenä vuoden 2009 suurimmista.
Effi kokosi krittiikkiä nettisivuilleen jo lain suunnittelun aikana. He ihmettelevät, miksi laki sallii tilastollisen verkkoliikenteen seuraamisen tilanteissa, joissa käyttäjien vähäisen määrän vuoksi tietoja pystytään yhdistämään tiettyyn käyttäjään.
"Lainsäädäntöprosessissa ei ollut selvää fokusta, ja siihen pyrittiin yhdistämään liian monta asiaa. Sillä haettiin yritysten liikesalaisuuksien suojausta, mutta lainsäädäntöön yhdistettiin samaan aikaan tietoturvakysymyksiä ja sotkettiin mukaan palveluntarjoajat sekä yhteisötilaajat. Kokonaisuus oli suhteellisen kaoottinen eikä ollut kunnolla sitä kehittävien henkilöiden hallussa. Tuloksena syntyi hyvin hankalasti hallittava lainsäädäntöpaketti", Oksanen kiteyttää.