Purje 2 2010 actahaastattelu

1. Mitä tietoja europarlamentaarikot ovat saaneet ACTAsta ja miltä tahoilta?

2. Kuinka kiinnostuneita parlamentaarikot ovat olleet ACTAsta?

3. Onko parlamentilla mahdollisuuksia puuttua asiaan? Miten?

4. ACTAsta puhutaan kauppasopimuksena, jonka ei pitäisi vaikuttaa neuvotteluissa mukana olevien valtioiden lainsäädäntöön. Vaatisiko ACTA nykyisen muotoisena EU-lainsäädännön muuttamista? Millä tavoin?

5. Koetko hyväksyttäväksi menetelmän, jossa kauppasopimus laaditaan vähin äänin suljettujen ovien takana, ja sitten ajetaan vauhdilla läpi parlamentissa?

6. Kuka salailusta hyötyy, ja mikä siihen on motiivina? Miksi kansainvälisiä sopimuksia valmistellaan näin? Mitä haittaa avoimuudesta olisi?

7. Miksi eurooppalaiset hallitukset ovat niin kyvyttömiä lisäämään neuvotteluiden läpinäkyvyyttä?

8. Miten uskot salamyhkäisyyden vaikuttavan ihmisten ja varsinkin nuorten näkemyksiin demokratiasta ja politiikasta ylipäätään? Eikö tällainen menetelmä laske turvallisuudentunnetta päätöksenteon suhteen?

9. Mikä on henkilökohtainen suhtautumisesi ACTAa kohtaan ja laajemmin immateriaalioikeuksiin? Koetko, että tekijänoikeus voi olla tärkeämpää kuin yksityisyydensuoja?

Hautalan vastaukset

1.Komissiolta ei ole tullut spontaanisti juuri mitään tietoa. Eräät edustajat ovat esittäneet kirjallisia kysymyksiä komissiolle, joihin on tullut kierteleviä vastauksia. Yleisesti ottaen blogosfääri on paras lähde ACTA-tietouteen.

2.Eräät ovat olleet erittäinkin aktiivisia - suurin osa ei liene koskaan kuullutkaan.

3.EU-lainsäädännön mukaan pitäisi olla. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamenttia tulisi informoida koko kansainvälisen sopimuksen neuvottelujen ajan, eikä sopimusta saa panna täytäntöön ilman parlamentin suostumusta. Ainakaan tämä ensimmäinen ehto ei ole toteutunut.

4.ACTA:n täsmällinen nykyinen muoto ei ole tiedossa ainakaan minulle. Se on tiedossa, että USA haluaa sopimukseen ehtoja, jotka menevät pitemmälle kuin nykyinen EU-lainsäädäntö.

5.En.

6.Salailun tarkoituksena on tietysti välttää epäilyttävien asioiden päätyminen yleiseen tietoisuuteen.

7.En ole huomannut, että ne yrittäneetkään lisätä avoimuutta. Eräistä asiapapereista välittyy vaikutelma, että yllättäen Iso-Britannia olisi EU-jäsenvaltioista tässä asiassa avoimuusmyönteisin.

8.Tietysti yleinen luottamus politiikkaan vähentyy.

9.Tekijänoikeus on tärkeä väline, ja sillä on sinänsä olemassaolon oikeus. Ihmisten perusoikeuksien on kuitenkin aina oltava etusijalla. Suhtautumiseni ACTA:n varsinaiseen sisältöön riippuu siitä, millainen se tulee olemaan. Jos EU-lainsäädäntöön ei tule muutoksia, minulla ei lähtökohtaisesti ole ongelmia sen kanssa.

---

Laatikko alkuun, muutama virke nykyisestä tilanteesta. http://yro.slashdot.org/story/10/01/31/1915257/Making-Sense-of-ACTA http://yro.slashdot.org/story/10/02/17/1521239/ACTA-Document-Leaks-With-Details-On-Mexico-Talks http://www.netzpolitik.org/wp-upload/acta_digital_chapter.pdf