Purje ACTA

Kaksi vuotta salassa pidetty ACTA-sopimus on vuodettujen tietojen johdosta saanut paljon julkisuutta. Tähän vastauksena neuvottelupöydän jäsenet ovat joutuneet pistämään osan korteistaan pöytään. Sopimus pitää sisällään huolestuttavia kohtia. Onneksi toivoa vielä on.

Aapo Alasuutari

ACTA-sopimus uhkaa viestinnän vapautta

Marraskuun alkupuolella WikiLeaksiin vuotanut luonnostelma tiukasti salassa pidettyjen ACTA-neuvotteluiden Internet-osuudesta puhuu karua kieltä piraateille. Yhdysvaltojen johdolla käytävissä neuvotteluissa muina osapuolina ovat muun muassa Euroopan unioni, Kanada, Australia ja Japani. Neuvotteluiden kuudes kierros käytiin Soulissa, Etelä-Koreassa 4.-6. päivä marraskuuta.

Tähän asti neuvotteluiden sisältö on pysynyt tiukasti suljettujen ovien sisällä muutamaa tiedonantoa lukuunottamatta. Tiedossa oli, että sopimus tulee nimensä mukaisen väärennösten vastaisen lainsäädännön lisäksi sisältämään jonkinlaisia pykäliä piratismiin liittyen. Yksityiskohtia ei kuitenkaan ole mainittu. Kuudennen neuvottelukierroksen jälkeen vuotanut, EU-maiden hallituksille osoitettu informaatiopaketti sopimuksen Internet-osuuden sisällöstä olikin suuri järkytys sekä kansalaisjärjestöille että poliitikoille ympäri maailman.

Dokumentti sisältää EU-komission kirjoittamana ACTA:n Internet-osuuden pääpiirteet. Dokumentissa painotetaan, että se on kirjoitettu Yhdysvaltojen nimittämän neuvotteluviranomaisen, United States Trade Representativen (USTR) antaman suullisen selvityksen pohjalta eivätkä komission jäsenet ole nähneet lähdedokumenttia. Syynä tähän mainitaan luonnostelman sisällön mahdolliset muutokset sen käydessä vielä läpi muiden Yhdysvaltojen hallinnon osien sekä yksityisten sidosryhmien hyväksynnän.

Luonnostelman pääpiirteet ovat avokämmen vasten vapaan tiedonvälityksen kasvoja. Sen viidessä pääosuudessa esitetään esimerkiksi tekijänoikeusrikkomusten rangaistusten tuomista samalle tasolle Yhdysvaltojen lakien kanssa. Sopimuksessa vaaditaan myös palveluntarjoajien tuomisesta vastuuseen asiakkaidensa tekijänoikeusrikkomuksista mikäli he eivät suostu sisällyttämään asiakassopimuksiinsa muun muassa kolmesta poikki -järjestelmää ja muita “tekijänoikeudella suojatun materiaalin laittoman varastoinnin ja siirron hankaloittamiseen” tähtääviä käytäntöjä.

Lähemmin tavallisen ihmisen elämässä tuntuvia kohtia luonnoksessa on esimerkiksi Yhdysvaltojen DMCA (Digital Millenium Copyright Act) -tyyppisen järjestelmän käyttöönotto sopimuksen jäsenvaltioissa. Se oikeuttaa tekijänoikeusjärjestöt vaatimaan palveluntarjoajia estämään käyttäjiensä pääsyn tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia sisältäville sivuille. Vaatimusta voidaan käyttää myös toiseen suuntaan, eli voidaan vaatia jonkin sivuston kaistan sulkemista.

Tekstissä mainitaan myös, että palveluntarjoajien tulisi itse suorittaa jonkin näköistä suodatusta laittoman materiaalin löytämiseksi ja sensuroimiseksi ilman tekijänoikeusjärjestöjen erillistä mainintaa. Minkäänlaisia todisteita käyttäjien pääsyn tai kaistan katkaisemisen vaatimiseen ei vaadita.

DRM-suojauksiin sopimus tarttuu myös. Sen jäsenmaat velvoitetaan kriminalisoimaan näiden suojausten kiertäminen siellä, missä se ei vielä ole sallittua, ja suojausten kiertoa auttavien laitteiden myynti ja valmistus kriminalisoidaan. Syystä tai toisesta luonnoksessa todetaan myös, ettei laitevalmistajia vaadita varmistamaan omien suojausjärjestelmiensä yhteensopivuutta muiden suojausten kanssa. Viimeisenä ja kaikkein huolestuttavimpana arkeen vaikuttavana osana luonnoksessa taataan rajaviranomaisille oikeus tutkia ja tarpeen vaatiessa takavarikoida tai jopa tuhota yksityishenkilöiden mp3-soittimet ja kannettavat tietokoneet.

Sopimusluonnoksen vuodettua tulivat ACTA-neuvotteluiden osapuolet julki sopimuksen sisällön kera hyvinkin nopeasti. Nämä lehdistötiedotteet sisältävät vain sopimuksen pääpiirteet, mutta vahvistavat vuodetun luonnoksen tiedot ACTA:n Internet-osuudesta.

Internetin tiedonvälityksen tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Onneksi valonpilkahduksiakin on. Europpan komission papereissa mainitaan useaan otteeseen, ettei ACTA tule muuttamaan EU-lainsäädäntöä, vain selventämään sitä. Tämä tosin vaikuttaa olevan pelkkää sanahelinää uusimpien lehdistötiedotteiden valossa.

Todellista toivoa luo ACTA:n pääpiirteiden julkistamisen jälkeen syntynyt kansainvälinen vaatimus neuvottelujen suuremmasta läpinäkyvyydestä, suurten massojen herääminen uhkaavaan vaaraan ja etenkin valtiomiesten lausunnot ACTA:a vastaan. Esimerkiksi Ruotsin oikeusministeriön alivaltiosihteeri Magnus Graner totesi selvin sanoin, että mikäli ACTA:sta ei poisteta pykälää palveluntarjoajien vastuullisuudesta asiakkaidensa tekijänoikeusrikkomuksiin, ei Ruotsi tule myöskään sopimusta hyväksymään.

EU:n tekijänoikeusdirektiivin yksi tärkeimmistä kohdista takaa palveluntarjoajille puhtaan tiedonvälittäjän roolin, eli niitä ei voida pitää vastuullisina välittämäänsä tietoon ja odotettavissa on, että muutkin unionin tietoyhteiskuntadirektiiviä arvostavat maat tulevat asettumaan poikkiteloin näin räikeästi EU-direktiivejä rikkovan sopimuksen kohdalla.