Purje book haast

P: Olet valtiotieteiden maisteri. Missä opiskelit ja koska valmistuit?

MB: Opiskelin käytännöllistä filosofiaa Helsingin yliopistossa. Sain tutkintotodistuksen 1973. Täydensin tutkintoani 1970-luvun puolivälissä opiskelemalla historiaa, jotta saavuttaisin historianopettajan pätevyyden. 1980-luvulla jatkoin vielä lähihistorian opintoja, edelleen Helsingin yliopistossa.

P: Poliittisessa taustassasi on vihreää liikettä ja vasemmistoa. Ovatko nämä yleisemmin piraattien arvoja?

MB: Toivon niin. Vapaus, tasa-arvo ja ubuntu olkoon yleisemminkin piraattien arvoja. Vapaudesta kirjoittanut liberaali John Stuart Mill oli myös vasemmistolainen. Vihreys tarkoittaa luopumista näkemyksestä, että ihminen on luonnon herra, eräänlaista tasa-arvoisuutta muun elämän ja luonnon kanssa, siis. Siihen on pyrittävä. Ja ubuntu, paitsi että se on hieno linux-käyttöjärjestelmä, on myös vanha afrikkalainen arvo, jota uskoakseni on syytä arvostaa.

P: Piraattipuolue mielletään usein nuorten liikkeeksi, mikä sai sinut liittymään juuri piraattien riveihin?

MB: Olen kai sitten nuori sielu vanhassa ruumiissa.

P: Miten piraatit voivat vaikuttaa kuntatasolla, ja mitä tarjottavaa piraateilla on Loviisalle?

MB: Sitä en vielä tiedä, koska tunnen toistaiseksi vain yhden piraatin Loviisanseudulla. Arvaapas kuka hän on! Vihje: hän on kirjoittanut kunnallispoliittisen vaaliohjelman, jonka voi hakea osoitteesta www.kaapeli.fi/book/pirat/valprogram.pdf (myös suomeksi).

P: Sinut tunnetaan ydinvoiman vastustajana. Mikäli lisäydinvoimaa ei rakenneta, millä käytämme jatkossa yhä laajenevia tietoverkkoja?

MB: Aivan, ydinvoimalat samoin kuin ydinaseet kuuluvat suurten historiallisten erehdysten sarjaan. Mutta vastatakseni kysymykseesi: aurinko, joka mutenkin mukavasti lämmittää, auttaa myös tuottamaan tietoverkon tarvitseman sähkön. Saksan elinkeinoelämän piirissä syntynyt yhtymä ilmoitti heinäkuussa sijoittavansa lähivuosina 300 miljardia euroa DESERTEC-projektiin. Pelkästään tämän projektin tulokseksi suunniteltu Saharassa toimiva suurehko aurinkovoimala tuottaisi, näin ainakin Saksan insinöörit ja pankkiirit uskovat, 15 prosenttia EU-maiden tarvitsemasta sähköstä. Sähkön lisäksi tietoverkkojen mielekääseen käyttämiseen tarvitaan myös tietoa. Mikäli onnistumme toimimaan siten, että tietoverkkojen laajentuminen merkitsee itse tiedon laajentumista, silloin tietoverkko ehkä auttaa itsessään ratkaisemaan tämän pulman.

P: Tietoyhteiskunta hävittää rajoja ja sijainnin merkitystä. Miten verkottuminen muokkaa pienten kaupunkien ja maaseudun arkea?

MB: Maaseudulle pitää saada valokaapeli, optinen kuitu. Muussa tapauksessa maaseutu ja pienten kaupunkien asukkaat voivat niin sanotusti pudota verkosta myös arkisessa elämässään.

P: Piraattien puolueohjelmaa kritisoidaan usein hyvin kapeaksi. Koetko tämän esteeksi liikkeen etenemiselle?

MB: En koe. Tapaamani piraatit eivät ole mielestäni olleet tuossa mielessä "kapeita". Myös puolueen ohjelmaa lukiessani yllätyin myönteisesti sen laajakatseisuudesta.

P: Mitä ajattelet kulttuurin vapaasta epäkaupallisesta jakamisesta? Viekö se leivän luovan ihmisen pöydältä?

MB: Kyllä se voi tietyissä tapauksissä viedä kulttuurin tekijältä leivän, jos häneltä riistetään tekijänoikeus. Kopiointioikeus (copyright) ja tekijänoikeus ovat kuitenkin kaksi eri asiaa. Mielestäni tekijällä on tekijänoikeus aina kuolemaansa saakka (ja vielä kuolemansa jälkeenkin tekijöiden oikeuksia tulee kunnioittaa). Mutta se, että teoksista tehdään kopioita joita luetaan, kuunnellaan ja katsellaan, tai että niitä saa lainata maksutta kirjastosta tai ystävältä, ei yleisesti ottaen merkitse tekijälle ansionmenetystä. Päinvastoin, kun teos näin "jaetaan" esim. tietokonetiedoston muodossa se vain lisää tekijän ansiomahdollisuuksia. Mikäli teosta ei lainkaan "jaettaisi", sillä ei myöskään ansaitsisi yhtään mitään. Näissä asioissa Piraattipuolueen suunta on minusta oikea, vaikka en ehkä ole ihan samaa mieltä puolueen kanssa kaikista yksityiskohdista.

P: Haluatko lähettää jonkin viestin Suomen piraateille?

MB: Kyllä: pitäkää lippu korkealla!