Purje 1004 uutiset

Noitakirjan käännös hyllytettiin

Kansanedustaja Leena Rauhala (kd.) teki kesäkuun alussa hallitukselle kirjallisen kysymyksen siitä, mitä hallitus aikoo tehdä lapsien ja nuorien suojelemiseksi vahingolliselta materiaalilta kirjallisuudessa. "Kysymyksessä hain vastausta, saako lapsille markkinoida Suomen lain vastaisia toimia positiivisina ja kannustettavina, vai onko tämä ristiriidassa esimerkiksi lastensuojelulain kanssa", Rauhala totesi Purjeelle. Esimerkeissään Rauhala mainitsi Cate Tiernanin wicca-noidasta kertovan Sweep-kirjasarjan yksityiskohtia. Sweep aiottiin julkaista TL-kirjakerhossa, joka on suunnattu 9–13-vuotiaille lapsille.

Rauhalan mielestä teoksiin pitäisi laittaa ikärajasuositukset. "Netissä on mahdollista laittaa lapsille rajoituksia, mille sivuille he pääsevät, elokuvissa, peleissä ja tv-ohjelmissa on ikäsuositukset, miksei siis lastenkirjoissakin voisi olla joku merkintä minkä ikäisille kirja on suunnattu?" Suomen laissa määritellään lapsille markkinoitavaa materiaalia ja tapaa markkinoida sitä. "Suomen lastensuojelulaki tosin antaa edelleen nyky-Suomessa mahdollisuuden lapsille haitallisen materiaalin ennakkosensuuriin", Rauhala huomauttaa.

Rauhalan kysymyksestä alkanut kohu keskittyi julkaisuyhtiö Stabenfeldtiin. Stabenfeldt ilmoitti ensin muokkaavansa Tiernanin kirjan yksityiskohtia kirjakerhon kohderyhmälle sopivampaan suuntaan poistamalla esimerkiksi viitteet alkoholiin ja tupakkaan. Stabenfeldtia myös huolestutti wiccalaisuus, jonka olemassaolo tuli kustannusyhtiölle yllätyksenä.

Mediahuomion seurauksena Stabenfeldt päätti lopulta luopua Sweepin julkaisemisesta pohjoismaissa. Tärkein syy taustalla oli sopimattomuus kirjakerhon kohderyhmälle. "TL-kerhon jäsenet luottavat, että teemme hyvää karsintatyötä heidän puolestaan. Jotta voimme säilyttää vanhemmilta ja jäseniltä itseltään saadun luottamuksen, meidän täytyy varmistaa että toimitamme sitä mitä olemme luvanneetkin", Stabenfeldtin aluejohtaja Charlotte Frennesson kertoi Purjeelle.

Julkisuuteen nousi kustantamon suhtautuminen wiccalaisuuteen, jolla ei ole virallisen uskonnon asemaa. Kustantamon edustaja kertoi Purjeelle, että vaikka he julkaisevatkin myös politiikkaa ja uskontoa sivuavia teoksia, he eivät halua markkinoida kirjoja, joissa "tiettyjä polittiittisia ja uskonnollisia suuntauksia tuetaan yksipuolisesti". Kustantamo ei kannata viranomaisten kirjasensuuria eikä pakollisia ikärajamerkintöjä. Toisaalta julkaisijalta tulevat suositukset voisivat Stabenfeldtin mukaan helpottaa kuluttajien ja lukijoiden valintoja.

---

Kirjastojen tieto nettiin

Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-tietokannan muuttuminen avoimeksi ylitti uutiskynnyksen kesäkuussa. Kirjastojen luettelointitiedot tulivat kaikkien käyttöön Creative Commons -lisenssin avulla. Nyt jokainen voi selata ja muokata tietolähdettä sovelluksissaan ladattuaan sen osoitteesta data.kirjastot.fi.

Julkisen kirjaston tulevaisuutta tutkitaan opetusministeriön rahoituksella. Labs.kirjastot.fi-projektin koodari- ja suunnittelijaryhmä on HelMetin vapautumisen takana. Kirjastot.fi:n ja Helsingin kaupunginkirjaston verkkoyksikön yhteisen labs-hankkeen blogissa kerrotaan säännöllisesti uusista ideoista. Helsingin kaupunginkirjaston sanotaan haluavan olla "mukana mahdollistamassa uusia kansalaispalveluja, jotka voivat syntyä aidosti avoimen, maksuttoman julkisen datan ympärille". Samansuuntaista kehitystä toivotaan myös koko Suomen kirjastoihin.

"Palvelu on suunnattu lähinnä ohjelmoijille, mutta toivomme, että asialla on myös suurempaa periaatteellista merkitystä. Avaamalla datan kirjasto avaa vahvuutensa, erityisesti ja ennen kaikkea vuosikymmenten laadukkaan metadatatyön", projektin suunnittelija Antti Pakarinen kirjoitti kirjastot.fi:n keskustelupalstalla. Pakarinen kertoi Purjeelle ideoinnin olevan labs-hankkeen tärkein tehtävä. Silti myös kokeiluja pystytään tekemään kirjastoissa. Ensi syksynä RSS-syötteitä aiotaan hyödyntää teossuositusten levittämisessä.

---

Nettiradiot

Gramex sekä RadioMedia (entinen Suomen Radioiden Liitto) on päässyt sopuun internetradiotoiminnan mahdollistavasta sopimuksesta. Uusi puitesopimus koskee 49 RadioMediaan kuuluvaa kaupallista radiota ja on voimassa vuoden 2014 loppuun. Lisäksi se kattaa Yhdysvalloissa tuotetun musiikin. Internetradiot joutuvat maksamaan kiinteän lisämaksun toiminnastaan. RadioMedialla on ennestään Teoston kanssa seuraavan vuoden loppuun saakka voimassaoleva sopimus, jonka jatkosta neuvotellaan.

Aiemmin epävarmuus tekijänoikeuskorvauksista on saanut osan radiokanavista pysymään perinteisillä radioaalloilla. Suurimpien mediatalojen radiokanavat kuten NRJ ovat kuitenkin aloittaneet internetradiotoiminan tästä epävarmuudesta huolimatta. Sopimuksen kummatkin osapuolet odottavat nyt usean uuden internetradion aloittavan toimintansa yhteisten pelisääntöjen selkeytymisen johdosta.

Sopimus ei koske pelkästään netissä toimivia radiokanavia eikä Yleisradiota, joka on neuvotellut internetradiosopimuksensa itse. RadioMedia on avannut testivaiheessa olevan radio.fi sivuston, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen paikkaan nettiradiot sekä alueelliset ja valtakunnalliset fm-taajuudet.