Purje ACTA

Kuva: http://mitol.trap.fi/arts/propaganda/acta_p.png

Kaksi vuotta salassa pidetty Acta-sopimus on saanut paljon julkisuutta vuodettujen tietojen johdosta. Sopimus pitää sisällään huolestuttavia kohtia. Onneksi toivoa on vielä.

Aapo Alasuutari

ACTA uhkaa viestinnän vapautta

Marraskuussa WikiLeaksiin vuotanut luonnos tiukasti salassa pidettyjen Acta-neuvottelujen (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) Internet-osuudesta puhuu karua kieltä verkon käyttäjille. Yhdysvaltojen johdolla käytävien neuvottelujen osapuoliin kuuluvat esimerkiksi Euroopan unioni, Kanada, Australia ja Japani. Neuvottelujen kuudes kierros käytiin Soulissa, Etelä-Koreassa 4.–6. päivä marraskuuta.

Tähän asti neuvottelujen sisältö on pysynyt suljettujen ovien sisällä. Tiedossa oli vain, että sopimus tulee väärennösten vastaisen lainsäädännön lisäksi sisältämään pykäliä tiedostojakoon liittyen. Kuudennen neuvottelukierroksen jälkeen vuotanut EU-maiden hallituksille osoitettu informaatiopaketti sopimuksen Internet-osuuden sisällöstä oli suuri järkytys kansalaisjärjestöille ja poliitikoille ympäri maailman.

Dokumentti sisältää Euroopan unionin komission kirjoittamana Actan Internet-osuuden pääpiirteet. Se on kirjoitettu Yhdysvaltojen nimittämän neuvotteluviranomaisen, United States Trade Representativen antaman suullisen selvityksen pohjalta, eivätkä komission jäsenet ole nähneet lähdedokumenttia. Syynä tähän mainitaan sisällön mahdolliset muutokset sen käydessä vielä läpi muiden Yhdysvaltojen hallinnon osien sekä yksityisten sidosryhmien hyväksynnän.

Sensuuria Yhdysvaltain malliin

Luonnoksen pääpiirteet ovat avokämmen vasten vapaan tiedonvälityksen kasvoja. Sen viidessä pääosuudessa esitetään tekijänoikeusrikkomusten rangaistusten tuomista samalle tasolle Yhdysvaltojen lakien kanssa. Palveluntarjoajia vaaditaan vastuuseen asiakkaiden tekijänoikeusrikkomuksista, mikäli he eivät suostu kolmesta poikki -järjestelmään ja muihin “tekijänoikeudella suojatun materiaalin laittoman varastoinnin ja siirron hankaloittamiseen” tähtääviin käytäntöihin.

Huolestuttavaa on myös Yhdysvaltojen Digital Millenium Copyright Act -tyyppisen sensuurijärjestelmän käyttöönotto sopimuksen jäsenvaltioissa. Se oikeuttaa tekijänoikeusjärjestöt vaatimaan palveluntarjoajia estämään käyttäjiensä pääsyn tekijänoikeuksia loukkaavaa materiaalia sisältäville sivuille. Vaatimusta voidaan käyttää myös toiseen suuntaan vaatien jonkin sivuston kaistan sulkemista.

Tekstissä mainitaan, että palveluntarjoajien tulisi itse suorittaa suodatusta laittoman materiaalin löytämiseksi ja sensuroimiseksi ilman tekijänoikeusjärjestöjen erillistä mainintaa. Minkäänlaisia todisteita käytön rajoittamiseen tai kaistan katkaisemiseen ei vaadita.

Käyttäjästä viis

Sopimus tarttuu myös drm-suojauksiin. Jäsenmaat velvoitetaan kriminalisoimaan näiden suojausten kiertäminen sekä kiertoa auttavien laitteiden myynti ja valmistus. Luonnoksessa todetaan myös, ettei laitevalmistajia vaadita varmistamaan omien suojausjärjestelmiensä yhteensopivuutta muiden suojausten kanssa.

Huolestuttavimpana arkeen vaikuttavana osana luonnoksessa taataan rajaviranomaisille oikeus tutkia ja tarpeen vaatiessa takavarikoida tai jopa tuhota yksityishenkilöiden mp3-soittimet ja kannettavat tietokoneet.

Sopimusluonnoksen vuodettua Acta-neuvottelujen osapuolet tulivat sopimuksen sisällön kera julki hyvin nopeasti. Nämä lehdistötiedotteet sisältävät vain sopimuksen pääpiirteet, mutta ne vahvistavat vuodetun luonnoksen tiedot Actan Internet-osuudesta.

Ruotsi sanoo ei

Internetin tiedonvälityksen tulevaisuus vaikuttaa synkältä. Onneksi valonpilkahduksiakin on. Euroopan komission papereissa mainitaan useaan otteeseen, ettei Acta tule muuttamaan EU-lainsäädäntöä vaan vain selventämään sitä. Tämä tosin vaikuttaa olevan sanahelinää uusimpien lehdistötiedotteiden valossa.

Todellista toivoa luo Actan pääpiirteiden julkistamisen jälkeen syntynyt kansainvälinen vaatimus neuvottelujen suuremmasta läpinäkyvyydestä, suurten massojen herääminen uhkaavaan vaaraan ja etenkin valtiomiesten lausunnot Actaa vastaan. Esimerkiksi Ruotsin oikeusministeriön alivaltiosihteeri Magnus Graner totesi selvin sanoin, että mikäli Actasta ei poisteta pykälää palveluntarjoajien vastuullisuudesta asiakkaiden tekijänoikeusrikkomuksiin, ei Ruotsi tule myöskään sopimusta hyväksymään.

EU:n tekijänoikeusdirektiivin yksi tärkeimmistä kohdista takaa palveluntarjoajille puhtaan tiedonvälittäjän roolin, eli niitä ei voida pitää vastuullisina välittämäänsä tietoon. Odotettavissa on, että muutkin unionin tietoyhteiskuntadirektiiviä arvostavat maat tulevat asettumaan poikkiteloin näin räikeästi EU-direktiivejä rikkovan sopimuksen kohdalla. Tälle linjalle olisi hyvä myös Suomen lähteä.

* Vuodettu dokumentti löytyy osoitteesta wikileaks.org.