Yhdistyslaki2

Tällä sivulla valmistellaan oikeusministeriön pyynnöstä Piraattipuolueen selvitystä sähköisestä osallistumistesta yhdistysten toimintaan, liittyen yhdistyslain uudistukseen.

Selvityksen pääkohdat:

• etäosallituminen yhdistyksen kokoukseen: käytännön järjestäminen, osallistujien tunnistaminen ja viestien oikeellisuuden varmistaminen
• etäosallistumisen yhdistykseltä ja jäseniltä edellyttämät välineet ja palvelut sekä niiden saatavuus, kustannukset ja käytön edellyttämät kustannukset
• mitkä osallistumisen piirteet olisivat osallistujan käytössä: esim. näkee/kuulee keskustelun, voi osallistua keskusteluun, tehdä ehdotuksia ja äänestää
• kokouksen ulkopuolella tapahtuva etäosallistuminen kuten ennakkoäänestäminen vaaleissa ja jäsenäänestykset

Piraattipuolueen aiemmat kannanotot:

• Yhdistyslain uudistus: sähköisiä jäsenäänestyksiä ja etäkokouksia
• Kannanotto 16.1.2009
• Selvitys 3.6.2009

Selvitys

1. Huomioita yhdistyslain uudistamistarpeista

Piraattipuolue kiittää mahdollisuudesta lausua näkemyksiään yhdistyslain uudistamishankkeesta, joka lisäisi yhdistyksen mahdollisuuksia järjestää päätöksentekoaan sähköisesti. Tarve etäosallistumismahdollisuuden käyttöönottoon yhdistyksen kokouksiin sekä sähköisten jäsenäänestysten sallimiselle on huomattava. Nykyinen jälkeenjäänyt laindääsäntö vaarantaa yhdistysmivapauden toteutumisen Suomessa, koska ihmiset eivät saa käyttää yhdistystoiminnassa samoja sähköisiä yhteydenpitotapoja, joita he ovat arkielämässään tottuneet käyttämään. Lakimuutosta onkin syytä kiirehtiä.

Etäosallistumisen mahdollistaminen tuskin osoittautuu ihmelääkkeeksi nuorten osallistumisen lisäämiseen. Ennemminkin etäosallistuminen saattaa ennen pitkää osoittautua hyödylliseksi erityisesti vanhusten ja liikuntarajoitteisten kannalta. Etäosallistumisen sallimiseen ei pitäisi tarvita mitään erityistä syytä. Riittää, että todetaan sähköisten toimintatapojen jatkuvasti yleistyvän yhteiskunnassa. Tällöin lain pitää sallia uusien toimintatapojen hyödyntäminen. Yhdistyslain ei ole alun perin ollut tarkoitus estää sähköistä osallistumista. Lakia säädettäessä esimerkiksi internet-tekniikka ei vain yksinkertaisesti ollut vielä yleistynyt niin, että oltaisiin voitu edellyttää sen huomioimista.

Valtakunnallisesti toimivien yhdistysten kokoukseen osallistuminen voi käydä kalliiksi pienituloisen kukkarolle. Etäosallistuminen parhaimmillaan vähentää sekä yhidstyksen että yksittäisen kokoukseen osallistujan kustannuksia. Lisäksi se lisäisi tasa-arvoisuutta. Esiintymispelkoa potevalle etenkin tekstipohjainen etäosallistuminen voisi olla mieluisa vaihtoehto. Näin kokouksessa voisivat tulla paremmin esille muidenkin kuin taitavimpien esiintyjien mielipiteet. Etäosallistumismahdollisuus saattaisi osalla yhdistyksistä hyvinkin moninkertaistaa kokoukseen osallistujien määrän ja siten edistää yhdistysdemokratiaa.

Piraattipuolueen lausunto keskittyy tarkastelemaan etäosallistumista pienten ja keskisuurten yhdistysten näkökulmasta. Suurten liittomuotoisten yhdistyksen päätöksentekoon liittyy tiettyjä erityispiirteitä. Ne ovat olleet yhdistyslain valmistelussa jo hyvin edustettuina ja lisäksi niillä on parhaimmat taloudelliset resurssit toimintansa järjestämiseen mahdollisen etäosallistumisen osalta, esimerkiksi omiin tarpeisiin räätälöityjen tietojärjestelmien hankkimiseen.

2. Etäosallistuminen kokouksiin

2.1. Paljonko etäosallistujia?

Yhdistyslain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta ei käy ilmi, kuinka suuri osa kokouksen osallistujista voisi olla etäosallistujia. Luonnoksessa olevan sanamuodon tarkoituksena on kuitenkin estää kokousten pitäminen kokonaisuudessaan etäostallistumisena, etäkokouksena. Sanamuoto on tulkittavissa niin, että fyysisesti kokouspaikalla yhtaikaa tulee olla sellaisen määrän ihmisiä, että he muodostavat päätösvaltaisen kokouksen. Useimmilla yhdistyksillä ei liene tässä mitään alarajaa, joten käytännössä päätösvaltaiseen kokoukseen riittää neljän ihmisen läsnäolo (jotta saadaan valittua puheenjohtaja, sihteeri ja pöytäkirjantarkastajat). Tällöin näitä neljää lukuunottamatta kaikki muut voisivat olla etäosallistujia. On vaikea nähdä, miten tämä olennaisesti eroaisi kokonaan etäosallistumisena järjestettävästä kokouksesta.

Toisaalta olisi täysin mielivaltaista vetää jokin raja, että vain tietty osuus kokouksen osanottajista saisi olla etäosallistujia. Järkevintä olisikin sallia kokonaan etäosallistumiseen perustuvat kokoukset. Käytännössä on helpompaa järjestää kokonaan fyysinen tai kokonaan etäosallistumiseen perustuva kokous, kuin näiden yhdistelmä.

2.2. Erilaisia etäosallistumistapoja

Kokousten etäosallistumistapoja ovat:

• a) teksti (reaaliaikainen tai ei-reaaliaikainen)
• b) audio
• c) audiovisuaalinen
• d) jokin edellisten yhdistelmä.

Näiden lisäksi yhtenä mahdollisuutena voidaan nähdä erilaiset virtuaalimaailmat ja muut vastaavat graafiset käyttöliittymät. Esimerkiksi kansanedustaja Jyrki Kasvi piti eurovaalitilaisuuden Second Life -virtuaalimaailmassa. Tästä ei ole pitkä matka järjestelmän kokouskäyttöön. Ainoa varsinainen ongelma näissä on se, että ne vaativat muita etäosallistumistapoja enemmän perehtyneisyyttä (käytännössä pitää olla tottunut käyttämään kyseistä virtuaalimaailmaa). Second Lifen kaltainen virtuaalimaailma sopinee etäosallistumispaikaksi toistaiseksi lähinnä rajatuille aiheesta kiinnostuneille ryhmille. Tällaisten virtuaalimaailmojen käyttöä ei pidä kuitenkaan (vahingossakaan) estää lainsäädännöllisesti. Virtuaalimaailmojen käytössä olisi se mielenkiintoinen puoli, että niiden avulla päästäisiin lähimmäksi perinteisen kokouksen "tunnelmaa". Esimerkiksi perinteisen kokousväen eteen valkokankaalle heijastettu virtuaalihuone ihmisen näköisine virtuaalihahmoineen olisi helppo mieltää osaksi kokousta. Puheenvuorot näkyisivät tekstinä ruudulla tai ne voisi pitää ääniyhteydellä.

...

Kaikki etäosallistumismuodot edellyttävät, että kokousta voi seurata vähintäänkin audiona, mielellään audiovisuaalisena lähetyksenä internetin kautta. Tällaisen suoran lähetyksen toteuttaminen onnistuu yksinkertaisimmillaan hyvin varustellun kännykän avulla (testattu Piraattipuolueen vuosikokouksessa 2009). Paremman tuloksen saa videokameralla ja erillisellä mikrofonilla. Internetissä on ilmaispalveluita, joihin voi helposti lähettää suoraa ääni- ja kuvayhteyttä kännykällä (Bambuser, Qik). Myös kokoustarkoituksiin kehitettyjä konferenssisovelluksia voidaan käyttää. Osa niistä toimii selaimessa, osaan tarvitsee erillisen ohjelmiston.

Osallistumistapa	Hyvää	Huonoa
Teksti (reaaliaikainen)	Helppo osallistujan kannalta: toimii selaimella, ei vaadi ylimääräisiä ohjelmia tai taitoja. Ei edellytä esiintymistaitoa. Helppo käyttää missä vain, vaikkapa kahvilassa.	Edellyttää kokouspaikalla erityistoimia, esim. jatkuvaa tekstikeskustelun seuraamista ja mahd. ääneen lukua. Etukäteen valmisteltujen puheenvuorojen pitäminen hankalaa.
Teksti (ei reaaliaikainen)	Samat kuin reaaliaikaisessa tekstiosallistumisessa.	Vuorovaikutteisuus kärsii ei-reaaliaikaisuudesta, kokouksen kulun mahdollinen hidastuminen. Edellyttää tarkkaa ohjeistusta ja erityistoimia kokouspaikalla.
Audio	Kokouksen järjestäjän kannalta melko helppo: tarvitaan vain ääniyhteys ei vaikeuta kokouskäytäntöä samalla tavalla kuin tekstiosallistuminen.	Edellyttää osallistujalta mikrofonia, rauhallista ympäristöä (ei taustaääniä) ja usein erillistä ohjelmistoa (ei välttämättä). Puheenvuoropyyntöjen esittäminen täytyy miettiä erikseen (useissa ohjelmistoissa on tekstikeskusteluominaisuus, jota voi esim. hyödyntää tähän tarkoitukseen, konferenssiohjelmistoissa voi olla erillinen painike puheenvuoron pyytämiseen).
Audiovisuaalinen	Lähimpänä "perinteistä" kokousta (ääni- ja kuvayhteys). Ei vaikeuta kokouskäytäntöä samalla tavalla kuin tekstiosallistuminen.	Edellyttää osallistujalta mikrofonia, web-kameraa tms., rauhallista ympäristöä (ei taustaääniä) ja usein erillistä ohjelmistoa (ei välttämättä). Kuva- ja ääniyhteyden järjestäminen kokouspaikalla työläämpää kuin pelkän ääniyhteyden (kuvan heijastaminen kankaalle tms.). Käytännössä mahdollista vain pienissä kokouksissa tai vähäisellä etäosallistujien määrällä.

2.3. Osallistujien tunnistaminen

Nykyään yhdistystoiminnassa ei ole yleensä tapana erityisesti tunnistaa kokoukseen osallistujia. Äänestystilanteissakin yleensä korkeintaan kysytään, onko paikalla ketään joka ei ole jäsen, ja pyydetään heitä olemaan äänestämättä. Yhdistysten toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Sähköiset osallistumiskäytännöt perustuvat samaan keskinäiseen luottamukseen eivätkä edellytä järeämpiä "tunnistamiskäytäntöjä" kuin perinteisetkään kokoukset.

Yhdistyslain uudistamihankkeeseen liittyvästä materiaalista on aistittavissa sellaista asennetta, että sähköisen toimintatavat olisivat erityisen epäluotettavia ja vaatisivat normaalia järeämpiä tunnistamis- ja varmistusmekanismeja, ja että ihmiset pyrkisivät sankoin joukoin väärinkäyttämään sähköisiä palveluita vain koska ne ovat sähköisiä palveluita. Tämä ei pidä paikkaansa. Suurin osa ihmisistä haluaa käyttäytyä hyvin niin netissä kuin muuallakin. Yhdistyslain uudistamisessa on lähdettävä tästä näkökulmasta, ei perusteettomista ennakkoluuloista.

Sähköiseen maailmaan siirtymimisen ei tarvitse merkitä koneellistumista. Sähköisessä maailmassa toimiminen ei yleensä edellytä sitä, että luodaan automatisoituja koneellisia varmistusmekanismeja, vaan asiat voidaan ratkaista samalla tavalla ihmisten välisellä sosiaalisella kanssakäymisellä kuin muutoinkin. Esimerkiksi epäilyttävää henkilöä voidaan pyytää erikseen tunnistautumaan tai osoittamaan jäsenyytensä tai selvittää ongelmat keskustelemalla kuten yleensäkin.

Se, että tuttu nimimerkki sanoo jotain verkkokeskustelussa, on yleensä aivan yhtä luotettavaa kuin se, että kokouksessa läsnä oleva kasvoiltaan tuttu henkilö sanoo jotain. Esimerkiksi nimimerkki ei useinkaan tarkoita anonyymiutta, vaan ihmiset ovat usein yhtä tunnistettavissa käyttämästään nimimerkistä kuin oikeasta nimestään. Yleensä kukin käyttää aina samaa nimimerkkiä, kun on kyse vakiintuneesta verkkoyhteisöstä.

Yhdistysten etäosallistumisessa käytännössä ainoa tilanne, jossa edellytetään tiettyjä teknisiä varotoimia, on suljettu lippuäänestys.

Varotoimien järeys ja hinta riippuvat myös yhdistyksen koosta. Jos SAK päättäisi järjestää sähköisen jäsenäänestyksen kaikille miljoonalle jäsenelleen, se vaatisi epäilemättä rahaa ja aikaa. Jos taas parin tuhannen jäsenen Piraattipuolue järjestää sellaisen, se onnistuu vähällä vaivalla ja itse asiassa täysin ilmaiseksi.

2.4. Äänestäminen etäosallistumisessa

Tähän tulee erilaisista äänestämistavoista.

2.5. Etäosallistuminen käytännössä

Tähän tulee konkreettisia esimerkkejä.

3. Etäkokoukset

Tähän tulee kokonaan etäosallistumisena pidettävistä kokouksista eli etäkokouksista, joita lakiluonnoksessa ei aiota sallia.