Passilaki-kannanotto

Piraattipuolue ry:n kannanotto passilakiuudistukseen

Viitaten valmisteilla olevaan hallituksen esitykseen laiksi passilain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (luonnos 10.9.2008, SM027:00/2005), Piraattipuolue ry antaa asiasta seuraavan kannanottonsa.

Tausta

Euroopan neuvoston asetus jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista edellyttää digitaalisen kasvokuvan ja sormenjälkitunnisteen tallentamista passiin tietosirulle. Digitaalisen kasvokuvan käyttöönoton Suomi on jo toteuttanut, ja nyt valmisteilla olevan ehdotuksen myötä otetaan käyttöön sormenjäljet.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan esityksen tarkoituksena olevan niiden lainsäädännöllisten muutosten tekeminen, joita sormenjälkien käyttöönotto passeissa edellyttää. Lisäksi on tarkoitus säätää sormenjälkien rekisteröinnistä ja sormenjälkitiedon käyttämisestä, luovuttamisesta ja suojaamisesta.

Sormenjälkirekisterin käyttöönotto

EU-asetus ei edellytä sormenjälkien tallentamista rekisteriin. Euroopan komissio on tosin ehdottanut pitkän aikavälin tavoitteeksi eurooppalaisen sormenjälkitietokannan luomisen. Rekisteristä löytyisivät kuitenkin vain sormenjälki ja matkustusasiakirjan numero, eikä rekisteriä siten voitaisi käyttää muuhun tarkoitukseen kuin sen varmistamiseksi, että henkilöllä on oikea, hänelle kuuluva passi hallussaan.

HE-luonnoksessa esitetään, että Suomeen perustettaisiin sormenjälkirekisteri, johon kerättäisiin jokaisen passin haltijan, eli käytännössä useimpien suomalaisten sormenjäljet. Rekisteri perustettaisiin nimellisesti sen vuoksi, että passin haltija voidaan tarvittaessa rajalla tunnistaa nykyistä paremmin. Rekisterin pääasiallinen käyttötarkoitus liittyisi kuitenkin poliisin harjoittamaan rikosten selvittämiseen ja ehkäisemiseen.

Poliisi saisi oikeuden käyttää sormenjälkiä vainajien tunnistamiseksi ja "erityisen törkeiksi luokiteltujen ja yhteiskunnallisesti vakavien rikosten ehkäisemisessä ja selvittämisessä". Pakkokeinolain 5 a luvun 3 §:stä otettu määritelmä kattaa esimerkiksi liudan omaisuusrikoksia, parituksen ja huumausainerikoksen, yhteensä kuutisenkymmentä rikosnimikettä. Erityisen törkeästä ja yhteiskunnallisesti vakavasta rikollisuudesta ei missään nimessä voida puhua kaikkien näiden rikosten osalta.

Vakavien rikosten "ehkäisyn" määrittelyn vaikeus on ehdotuksen eräs varsin huolestuttava piirre. Ennen kuin rikosta on edes yritetty, on varsin vaikea arvioida kuinka törkeä se toteutuessaan tulisi olemaan, mikäli koko rikosta edes toteutettaisiin. Kun lisäksi oikeus annettaisiin myös "henkilöllisyyden selvittämiseen esimerkiksi kuulustelutilanteessa", laajenisi sormenjälkitietokannan hyödyntäminen huolestuttavasti koskemaan käytännössä varsin lieviä rikoksia.

Tietosuoja

Lakiesitystä perustellaan nimenomaan identiteettivarkauksien estämisellä ja passien luotettavuuden parantamisella. HE-luonnoksessa ei väitetä, että nykyisissä passeissa olisi tältä osin ongelmia. Perustelu vaikuttaakin lähinnä kosmeettiselta; todellinen tarkoitus on saada kattava kansallinen sormenjälkirekisteri rikollisuuden torjuntaan.

Viranomaisilla on nykyäänkin hallussaan paljon arkaluontoista tietoa kansalaisista. Toistaiseksi huomattavia tietovuotoja ei ole Suomessa tullut julkisuuteen. Sen sijaan Isossa-Britanniassa on tapahtunut useita varsin vakavia tapauksia, joissa miljoonien ihmisten arkaluontoisia tietoja sisältäviä tallennusvälineitä on kadonnut. Sormenjälki poikkeaa useista muista tiedoista siten, että sillä voidaan yksilöidä tietty henkilö pysyvästi.

Koska omaa sormenjälkeään ei voi muuttaa, sen joutuminen vääriin käsiin olisi erityisen vahingollista ja saattaisi aiheuttaa henkilölle vaikeuksia koko hänen loppuelämänsä ajan. HE-luonnoksessa ei ole myöskään lainkaan säännöksiä siitä, miten omat sormenjälkensä voi saada pois rekisteristä jos esimerkiksi lakkaa tarvitsemasta passia.

Johtopäätökset sormenjälkirekisteristä

Piraattipuolue katsoo, että rikosten ratkaiseminen tai etenkään ehkäisy eivät ole riittäviä perusteita lähes kaikki kansalaiset kattavan sormenjälkirekisterin perustamiseen. Sormenjälkien ottamisesta yksittäisiltä rikoksesta epäillyiltä tai rikospaikalla paikalla olleilta henkilöiltä yksittäisen rikoksen selvittämistä varten säädetään pakkokeinolaissa. Nyt paljon pakkokeinolain soveltamisalaa laajempaan käyttöön tulevasta sormenjälkirekisteristä ollaan säätämässä passilain muutoksella. Koska sormenjälkirekistrin huomattava käyttötarkoitus on rikosten selvittäminen, sitä tulisi käsitellä pakkokeinolainsäädännön osana. Koska sormenjälkien tallentaminen kohdistuu ilman rikosepäilyä huomattavaan määrään ihmisiä, se on täysin ylimitoitettua rikosten selvittämisen kannalta.

Tällaisenaan lakiehdotus kaventaa kohtuuttomasti kansalaisten yksityisyyden suojaa. Perusoikeuksien rajoitusten tulisi olla tarkoituksenmukaisia, kohtuullisia ja tarkkarajaisia. Nyt kyseessä olevassa lakiehdotuksessa mikään näistä kohdista ei toteudu.

Kommentteja asiassa jo annetuista lausumista

Eräät poliisiviranomaiset saivat antaa lausumansa suunnitellusta laista jo vuoden 2007 lopulla. Lausumista huokuu suoranainen innostus ajatuksesta sormenjälkirekisterin käyttämisestä rikosten torjunnassa. Sisäasiainministeriön poliisiosaston poliisitoimintayksikkö esimerkiksi lausuu, että sormenjälkitietokannan hyöty olisi ilmeinen, koska "puolet rikoslakirikoksista (pl. liikennerikokset) jää selvittämättä sen vuoksi, ettei tekijää saada selville".

Poliisilla näyttää olevan kova halu saada ihmiset täydelliseen kontrolliin. Sormenjälkirekisteri ja sen käyttö laajasti rikostentorjuntaan merkitsisi kansalaisten laajamittaista valvontaa, joka ei sivistysvaltion toimintatapoihin kuulu. Uuden teknologian tuomat houkuttelevat valvontamahdollisuudet ovat varmasti omiaan lisäämään tällaisia valvontavaatimuksia vastaisuudessakin, varsinkin jos tämä ehdotus hyväksytään.

Keskusrikospoliisi ehdotti lausumassaan rekisterin käytön rajaamista rikostorjunnassa rikoksiin, joista voi seurata kuusi vuotta vankeutta. Esityksessä päädyttiin kuitenkin tätä selvästi suuremman määrän rikoksia kattavaan ja muutenkin löyhempään muotoiluun. KRP varoittelee, että sormenjälkirekisteristä aiheutuva julkinen debatti saattaisi haitata poliisin julkisuuskuvaa. Perusoikeuksien rajoitusten tarkoituksenmukaisuus- ja kohtuullisuusvaatimuksista he eivät ilmeisesti ole olleet huolissaan.

Lausuntopyynnön liitteinä olevissa lausumissa lakiehdotukseen suhtaudutaan pääasiassa kriittisesti. Tietosuojavaltuutettu huomauttaa, että Suomi on päätymässä sormenjälkien laajempaan käyttöön kuin useimmat muut EU-maat ja toteaa myös sen, että HE-luonnoksesta ei ilmene passien turvallisuudessa olevan nykyisin ongelmia. Tietosuojavaltuutettu tyrmää täysin sormenjälkirekisterin käyttöönoton. Sormenjälkien käytön laajentamisesta rikostutkinnassa tulisi hänen mukaansa säätää pakkokeinolaissa kuten henkilötuntomerkkien ottamisesta yleensäkin. Lisäksi hän esittää huolensa sormenjälkien väärentämisestä.

Oikeusministeriön mielestä "sormenjälkien tallettamista passirekisteriin ei voida pitää tarpeellisena eikä myöskään suhteellisuusperiaatteen kannalta puolustettavana". Jos sormenjälkirekisteri kuitenkin perustetaan, OM katsoo, että "mahdolliseen passirekisteriin ja passin siruun talletettujen sormenjälkitietojen käyttö tulisi rajoittaa matkustusoikeuden osoittamiseen".

Liikenne- ja viestintäministeriö on puolestaan huolestunut sormenjälkirekisterin tietoturvasta. LVM:n mielestä "sormenjälkiä ei tulisi tallentaa mahdolliseen rekisteriin sellaisenaan, vaan tulisi käyttää mallinteita, jotka ovat tietomurtotapauksissa murtautujille arvottomia". Sisäasiainministeriö on kuitenkin ilmaissut heille tämän olevan mahdotonta toteuttaa.

Piraattipuolue ry:n ehdotukset

Lakiehdotuksessa ja siitä annetuissa lausumissa on Piraattipuolue ry:n mielestä kiinnitetty liian vähän huomiota lasten asemaan. Lausuntopyyntöä ei lähetetty esimerkiksi lapsiasiainvaltuutetulle, vaikka sormenjälkien puoliväkisin ottamisen voidaan hyvinkin otaksua aiheuttavan ahdistusta pienemmissä lapsissa. Sormenjälkien ottamiselle ei olla asettamassa alaikärajaa, vaikka 6–12 vuoden ikärajasta on keskusteltu EU-tasolla. Saksa on oma-aloitteisesti säätänyt 12 vuoden alaikärajan. Käytännössä ainakaan alle 4-vuotiailta ei saataisi riittävän luotettavia sormenjälkiä.

Sormenjälkien ottaminen lapsilta on erityisen huolestuttavaa, kun niiden käyttötarkoitus olisi ensisijaisesti rikostorjunnassa. Tavanomaisesti rikostutkinnan keinojen ulottamista lapsiin on pyritty välttämään. Sormenjälkirekisteri tekisi kuitenkin lapsistakin jo potentiaalisia rikollisia. Tällainen yhteiskunnallinen kehitys ei ole Piraattipuolueen mielestä toivottavaa. Piraattipuolue pitää perusteltuna 15 vuoden ikärajaa. Tässä iässä lapsi pystyy jo itse harkitsemaan, haluaako luovuttaa sormenjälkiään loppuelämäkseen viranomaisille.

On päivänselvää, että sormenjälkien ottaminen passeihin säädettiin EU-tasolla kovassa terrorismihysteriassa. Tämäkin lakiehdotus on osa 11.9.2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen alkanutta kehitystä, jossa ihmisoikeuksia, erityisesti yksityisyyden suojaa ja sananvapautta, on pyritty polkemaan terrorismipelolla ratsastaen. Hysteria kuitenkin laantunee ennenpitkää.

Suomella ei ole mitään syytä ottaa sormenjälkirekisteriä käyttöön, kun useat muutkaan EU-maat eivät sitä tee. Suomen rikollisuudessa ei ole sellaisia erityispiirteitä, että niitä voitaisiin riittävässä määrin selvittää vain rekisterin avulla.

Piraattipuolue ry tekee asiassa seuraavat ehdotukset:

• 1) Kansallista sormenjälkirekisteriä ei perusteta.
• 2) Alle 15-vuotiaat vapautetaan sormenjälkien ottamisesta.
• 3) Laki säädetään enintään viiden vuoden määräajaksi, jotta sen tarpeellisuutta voidaan arvioida myöhemmin tehokkaasti uudelleen.

Vaihtoehtoisesti sormenjälkien antaminen voisi olla vapaaehtoista siten, että halutessaan saisi passin, jossa ei ole sormenjälkitunnistetta. Tämän vaikutusta passin haltijan matkustusoikeuteen ulkomailla on selvitettävä.

Luettavaa

Oikeusministeriön kriittinen lausuma

Muitakin asiakirjoja passilakihankkeeseen liittyen (Valtioneuvoston hankerekisteri)