Ero sivun ”Avoin hallinto” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Mitä tulee tekijän oikeuteen hyötyä teoksestaan. Kuten yllä sanoin, julkinen valta on erityistapaus ja toisekseen emme ole vaatimassa kenellekään yksinoikeutta näin kehitettyyn materiaaliin. Päinvastoin, vaadimme julkisilla varoilla tuotettuja aineistoja public domainiin, jossa myös tekijä voi niistä halutessaan hyötyä. | Mitä tulee tekijän oikeuteen hyötyä teoksestaan. Kuten yllä sanoin, julkinen valta on erityistapaus ja toisekseen emme ole vaatimassa kenellekään yksinoikeutta näin kehitettyyn materiaaliin. Päinvastoin, vaadimme julkisilla varoilla tuotettuja aineistoja public domainiin, jossa myös tekijä voi niistä halutessaan hyötyä. | ||
[[Luokka:Kannanotot]] |
Nykyinen versio 3. heinäkuuta 2009 kello 15.51
Marko Hamilo kirjoittaa tiede-lehden blogissaan avoimesta käyttöoikeudesta valtion tuotoksiin.
Mielestäni ajatus on kannatettava ja sopii puolueen ajatuksiin. Eiköhän oteta kantaa ja selitetä että kyllä, tämä on osa tavoitteitamme.
- Valtion ja kuntien tuottama informaation on erityisasemassa siksi, että se on verovaroilla kustannettua. Tästä syystä parasta olisi, että valtion tuottama materiaali kuuluisi public domainiin.
- Julkisilla varoilla tuotetun informaation avoimuus tärkeää myös siitä syystä, että valtion ja kuntien toimien pitää olla lähtökohtaisesti avoin poliittiselle keskustelulle. Muuten teosoikeudet toimivat käytännössä lukkona, joka estää ja hidastaa poliittista keskustelua tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista.
- Tietokantojen ei tulisi olla lainkaan teosoikeuksien piirissä. Yhdysvalloissa näin ei ole, Euroopassa on. Seurauksena on ollut se, että Yhdysvalloissa tietokantapuolen yritysten kehitys ja uusien yritysten syntynopeus on ollut paljon suurempaa kuin Euroopassa. Meillä on siis empiiristä todistusaineistoa siitä, että tietokantojen teosmonopoli häiritsee vakavasti tietokantoihin pohjautuvan digitaalitalouden kehitystä.
- Lisäksi tietokantojen sisällöt ovat tyypillisesti sellaisia, että mikään yksittäinen sinne säilöttävä tietue ei täytä teoskynnystä, eikä tekijä näin ollen muutenkaan saa oikeutta omaan osaansa tietokannan sisällöstä
- Hyvinä esimerkkeinä vaikkapa karttadata, jossa maanmittaajia on kymmeniä tai satoja, joista kukin mittaa määrämuotoisesti ympäristöä ja sitten joku toinen syöttää koordinaatteja tietokantaan.
Mitä tulee tekijän oikeuteen hyötyä teoksestaan. Kuten yllä sanoin, julkinen valta on erityistapaus ja toisekseen emme ole vaatimassa kenellekään yksinoikeutta näin kehitettyyn materiaaliin. Päinvastoin, vaadimme julkisilla varoilla tuotettuja aineistoja public domainiin, jossa myös tekijä voi niistä halutessaan hyötyä.