Ero sivun ”Ode” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| (9 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
* Suunnittelin siis lähettäväni tämän itsenäni Osmon kommentteihin --Jaakko | * Suunnittelin siis lähettäväni tämän itsenäni Osmon kommentteihin --Jaakko | ||
* ... mutta nyt se alkaa olla aika iso blogikommentiksi. Voisin lihottaa siitä blogimerkinnän | |||
* ... mutta kirjoitin sitä blogimerkinnäksi muuttamista kaksi tuntia ja wikipedia söi sen (oli hyvä), nyt oon menossa nukkumaan ja mökille ja tuun ehkä maanantaina --Jaakko :( | |||
* En nyt ehdi muokata itse kirjoitusta, mutta ottakaa tuossa huomioon, että tekijänoikeuslaissa on lehdistön sitaattioikeudelle erillinen pykälä: | * En nyt ehdi muokata itse kirjoitusta, mutta ottakaa tuossa huomioon, että tekijänoikeuslaissa on lehdistön sitaattioikeudelle erillinen pykälä: | ||
| Rivi 20: | Rivi 22: | ||
------------------ | ------------------ | ||
Monissa lehdissä onneksi edelleen lainataan toisia lehtiä. Se on välttämätöntä toimivalle keskustelulle ja siksi onkin hyvä, että HS:n "muut lehdet" -palsta | Monissa lehdissä onneksi edelleen lainataan toisia lehtiä. Se on välttämätöntä toimivalle keskustelulle ja siksi onkin hyvä, että HS:n "muut lehdet" -palsta, SK:n Jyvät ja Akanat ja aamuisin TV:ssä lehtien otsikoita lukevat ja niiden sisältöä referoivat toimittajat ovat laillisia. Mutta kun kirjoitat "Olen varma, että tuo lainaus oli laillinen", oletko varma, ettet vain ole kanssani samaa mieltä siitä, että lainauksesi pitäisi ehdottomasti olla laillinen? | ||
Ajattelen itse kirjoituksesi laillisuudesta seuraavaa: kysymys on kokonaisen artikkelin uudelleenjulkaisemisesta osana keskustelua, joka ei liity suoraan artikkeliin. Et siis esimerkiksi kritisoi HS:n juttua tai muutenkaan keskustele sen kanssa, vaan pointtisi koskee Merisaloa ja Nova Groupia ja Vanhasta ja Keskustaa. Artikkeli on tekijänoikeuden alainen ja HS pidättää oikeuden sen uudelleenjulkaisuun. | |||
Mieleeni tulee tekijänoikeuslaista kaksi pykälää, joiden perusteella kirjoitustasi voisi pitää laillisena. | |||
22 § "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." | 22 § "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." | ||
23 § "Sanomalehteen tai aikakauskirjaan saa toisesta sanomalehdestä tai aikakauskirjasta, jollei siinä ole jälkipainantakieltoa, ottaa uskonnollista, poliittista tai taloudellista päivänkysymystä koskevan kirjoituksen." | |||
Itsestäni tuntuu siltä, että 22§ on tarkoituksella kirjoitettu ympäripyöreäksi sen takia, että lehdistö ja muu vanhamedia saisi vapaammin määrätä lain tosiasiallisen sisällön ja tulkinnan, ts. muodostaa "käytäntöjä", kuten | 22 § Ei mielestäni toteudu, sillä kirjoituksesi koko tekstin lainaamista tuskin voi pitää tekstisi tarkoituksen toteutumisen edellytyksenä. Kokonaisen tekstin lainaamista ei kai käytännössä ikinä voi perustella tällä kohdalla. 23 § taas ei nähdäkseni toteudu, sillä et ole lain erittäin epämääräisesti määrittelemä sanomalehti. | ||
Itsestäni tuntuu siltä, että 22§ on tarkoituksella kirjoitettu ympäripyöreäksi sen takia, että lehdistö ja muu vanhamedia saisi vapaammin määrätä lain tosiasiallisen sisällön ja tulkinnan, ts. muodostaa "käytäntöjä", kuten Jyvät ja Akanat, josta ei tarvitse erikseen sopia lainattavan lehden kanssa. Sen lisäksi, että se tekee esimerkiksi tieteellisen julkaisemisen mahdolliseksi, on tällaisen liikkumavaran salliminen aiemmin lisännyt sananvapautta lisäämällä lehdistön vapautta ja mahdollisuutta autonomiseen itsesäätelyyn. 23 § taas vaikuttaa selvästi olevan jäänne ajalta, jolloin oli mahdollista ja mielekästä erotella "lehdistö" miljoonista muista kirjoittelijoista omaksi lain edessä erillisenä käsiteltäväksi olennokseen. | |||
Luulen, että nykyiset mediayhtiöt ja heidän muodostamiaan käytäntöjä ylläpitävä laki eivät suhtautuisi kovin lempeästi esimerkiksi nettipalveluun, johon kopioisin lehtien tyhmimpiä tai parhaimpia juttuja kokonaisina ja kommentoisin niitä tai yhdistäisin niitä viittauksin toisiinsa, kuten sinä teet tässä yksittäisessä blogimerkinnässäsi. Missä ero, joka tekee sinun merkinnästäsi laillisen? Vai tulisiko ehdottamani palvelunikin olla mielestäsi laillinen? Onko toiminnan kaupallisuudella tai koolla mielestäsi väliä? | Luulen, että nykyiset mediayhtiöt ja heidän muodostamiaan käytäntöjä ylläpitävä laki eivät suhtautuisi kovin lempeästi esimerkiksi nettipalveluun, johon kopioisin lehtien tyhmimpiä tai parhaimpia juttuja kokonaisina ja kommentoisin niitä tai yhdistäisin niitä viittauksin toisiinsa, kuten sinä teet tässä yksittäisessä blogimerkinnässäsi. Missä ero, joka tekee sinun merkinnästäsi laillisen? Vai tulisiko ehdottamani palvelunikin olla mielestäsi laillinen? Onko toiminnan kaupallisuudella tai koolla mielestäsi väliä? | ||
[[Luokka:Kannanotot]] | |||
Nykyinen versio 3. heinäkuuta 2009 kello 08.11
- Mihin tämä on suunniteltu lähetettäväksi? Puolueen blogiin, vai Osmon kommenttipalstalle?
Oden alkuperäinen on siis täällä: Selviääkö Vanhanen
- Suunnittelin siis lähettäväni tämän itsenäni Osmon kommentteihin --Jaakko
- ... mutta nyt se alkaa olla aika iso blogikommentiksi. Voisin lihottaa siitä blogimerkinnän
- ... mutta kirjoitin sitä blogimerkinnäksi muuttamista kaksi tuntia ja wikipedia söi sen (oli hyvä), nyt oon menossa nukkumaan ja mökille ja tuun ehkä maanantaina --Jaakko :(
- En nyt ehdi muokata itse kirjoitusta, mutta ottakaa tuossa huomioon, että tekijänoikeuslaissa on lehdistön sitaattioikeudelle erillinen pykälä:
Päivänkysymystä koskeva kirjoitus 23 § (24.3.1995/446)
Sanomalehteen tai aikakauskirjaan saa toisesta sanomalehdestä tai aikakauskirjasta, jollei siinä ole jälkipainantakieltoa, ottaa uskonnollista, poliittista tai taloudellista päivänkysymystä koskevan kirjoituksen.
Tekijän nimi ja lähde on aina mainittava
Oleellista on kuitenkin huomata myös, että tämä oikeus on rajattu sanomalehdille. Tekijänoikeus ja lähioikeudet toteaa seuraavasti: "Lehdistön lainausoikeuteen on lupa tukeutua vain lehdistön sisällä. Sanoma- tai aikakauskirjaan ei ole lupa lainata kirjoituksia esimerkiksi ajankohtaisia kysymyksiä käsitteelvistä kirjoista. Vastaavasti kirjailija ei voi ottaa kirjaansa tähän säännökseen tukeutuen artikkeleita aikakauskirjoista. Säännöksessä tarkoitettu sanoma- tai aikakauskirja voi yhtä hyvin olla paineutssa kuin digitaalisessakin muodossa."
Oleellista lienee siis kysymys siitä, onko blogi verrattavissa sanomalehteen. Kaj Sotala 18. kesäkuuta 2009 kello 10.44 (UTC)
Monissa lehdissä onneksi edelleen lainataan toisia lehtiä. Se on välttämätöntä toimivalle keskustelulle ja siksi onkin hyvä, että HS:n "muut lehdet" -palsta, SK:n Jyvät ja Akanat ja aamuisin TV:ssä lehtien otsikoita lukevat ja niiden sisältöä referoivat toimittajat ovat laillisia. Mutta kun kirjoitat "Olen varma, että tuo lainaus oli laillinen", oletko varma, ettet vain ole kanssani samaa mieltä siitä, että lainauksesi pitäisi ehdottomasti olla laillinen?
Ajattelen itse kirjoituksesi laillisuudesta seuraavaa: kysymys on kokonaisen artikkelin uudelleenjulkaisemisesta osana keskustelua, joka ei liity suoraan artikkeliin. Et siis esimerkiksi kritisoi HS:n juttua tai muutenkaan keskustele sen kanssa, vaan pointtisi koskee Merisaloa ja Nova Groupia ja Vanhasta ja Keskustaa. Artikkeli on tekijänoikeuden alainen ja HS pidättää oikeuden sen uudelleenjulkaisuun.
Mieleeni tulee tekijänoikeuslaista kaksi pykälää, joiden perusteella kirjoitustasi voisi pitää laillisena.
22 § "Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa."
23 § "Sanomalehteen tai aikakauskirjaan saa toisesta sanomalehdestä tai aikakauskirjasta, jollei siinä ole jälkipainantakieltoa, ottaa uskonnollista, poliittista tai taloudellista päivänkysymystä koskevan kirjoituksen."
22 § Ei mielestäni toteudu, sillä kirjoituksesi koko tekstin lainaamista tuskin voi pitää tekstisi tarkoituksen toteutumisen edellytyksenä. Kokonaisen tekstin lainaamista ei kai käytännössä ikinä voi perustella tällä kohdalla. 23 § taas ei nähdäkseni toteudu, sillä et ole lain erittäin epämääräisesti määrittelemä sanomalehti.
Itsestäni tuntuu siltä, että 22§ on tarkoituksella kirjoitettu ympäripyöreäksi sen takia, että lehdistö ja muu vanhamedia saisi vapaammin määrätä lain tosiasiallisen sisällön ja tulkinnan, ts. muodostaa "käytäntöjä", kuten Jyvät ja Akanat, josta ei tarvitse erikseen sopia lainattavan lehden kanssa. Sen lisäksi, että se tekee esimerkiksi tieteellisen julkaisemisen mahdolliseksi, on tällaisen liikkumavaran salliminen aiemmin lisännyt sananvapautta lisäämällä lehdistön vapautta ja mahdollisuutta autonomiseen itsesäätelyyn. 23 § taas vaikuttaa selvästi olevan jäänne ajalta, jolloin oli mahdollista ja mielekästä erotella "lehdistö" miljoonista muista kirjoittelijoista omaksi lain edessä erillisenä käsiteltäväksi olennokseen.
Luulen, että nykyiset mediayhtiöt ja heidän muodostamiaan käytäntöjä ylläpitävä laki eivät suhtautuisi kovin lempeästi esimerkiksi nettipalveluun, johon kopioisin lehtien tyhmimpiä tai parhaimpia juttuja kokonaisina ja kommentoisin niitä tai yhdistäisin niitä viittauksin toisiinsa, kuten sinä teet tässä yksittäisessä blogimerkinnässäsi. Missä ero, joka tekee sinun merkinnästäsi laillisen? Vai tulisiko ehdottamani palvelunikin olla mielestäsi laillinen? Onko toiminnan kaupallisuudella tai koolla mielestäsi väliä?