Ero sivun ”Purje 2 2010 actahaastattelu” versioiden välillä

Nykyinen versio 10. maaliskuuta 2010 kello 19.08

Purjeen haastattelussa europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Kysymyksiä Actasta

Teksti: Joonas Mäkinen

Kuva:

Heidi Hautala on ilmaissut tyytymättömyyttään Acta-sopimusta kohtaan blogissaan. Purje tavoitti kiireisen edustajan sähköpostitse haastateltavaksi kiistanalaisen sopimuksen tiimoilta.

Purje: Mitä tietoja europarlamentaarikot ovat saaneet Actasta ja miltä tahoilta?

Heidi Hautala: Komissiolta ei ole tullut spontaanisti juuri mitään tietoa. Eräät edustajat ovat esittäneet kirjallisia kysymyksiä komissiolle, joihin on tullut kierteleviä vastauksia. Yleisesti ottaen blogosfääri on paras lähde Acta-tietouteen.

P: Kuinka kiinnostuneita parlamentaarikot ovat olleet Actasta?

HH: Eräät ovat olleet erittäinkin aktiivisia – suurin osa ei liene koskaan kuullutkaan.

P: Onko parlamentilla mahdollisuuksia puuttua asiaan? Miten?

HH: EU-lainsäädännön mukaan pitäisi olla. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamenttia tulisi informoida koko kansainvälisen sopimuksen neuvottelujen ajan, eikä sopimusta saa panna täytäntöön ilman parlamentin suostumusta. Ainakaan tämä ensimmäinen ehto ei ole toteutunut.

P: Actasta puhutaan kauppasopimuksena, jonka ei pitäisi vaikuttaa neuvotteluissa mukana olevien valtioiden lainsäädäntöön. Vaatisiko Acta nykyisen muotoisena EU-lainsäädännön muuttamista? Millä tavoin?

HH: Acta:n täsmällinen nykyinen muoto ei ole tiedossa ainakaan minulle. Se on tiedossa, että USA haluaa sopimukseen ehtoja, jotka menevät pitemmälle kuin nykyinen EU-lainsäädäntö.

P: Koetko hyväksyttäväksi menetelmän, jossa kauppasopimus laaditaan vähin äänin suljettujen ovien takana, ja sitten ajetaan vauhdilla läpi parlamentissa?

HH: En.

P: Kuka salailusta hyötyy, ja mikä siihen on motiivina? Miksi kansainvälisiä sopimuksia valmistellaan näin? Mitä haittaa avoimuudesta olisi?

HH: Salailun tarkoituksena on tietysti välttää epäilyttävien asioiden päätyminen yleiseen tietoisuuteen.

P: Miksi eurooppalaiset hallitukset ovat niin kyvyttömiä lisäämään neuvotteluiden läpinäkyvyyttä?

HH: En ole huomannut, että ne olisivat yrittäneetkään lisätä avoimuutta. Eräistä asiapapereista välittyy vaikutelma, että yllättäen Iso-Britannia olisi EU-jäsenvaltioista tässä asiassa avoimuusmyönteisin.

P: Miten uskot salamyhkäisyyden vaikuttavan ihmisten ja varsinkin nuorten näkemyksiin demokratiasta ja politiikasta ylipäätään? Eikö tällainen menetelmä laske turvallisuudentunnetta päätöksenteon suhteen?

HH: Tietysti yleinen luottamus politiikkaan vähentyy.

P: Mikä on henkilökohtainen suhtautumisesi Actaa kohtaan ja laajemmin immateriaalioikeuksiin? Koetko, että tekijänoikeus voi olla tärkeämpää kuin yksityisyydensuoja?

HH: Tekijänoikeus on tärkeä väline, ja sillä on sinänsä olemassaolon oikeus. Ihmisten perusoikeuksien on kuitenkin aina oltava etusijalla. Suhtautumiseni Acta:n varsinaiseen sisältöön riippuu siitä, millainen se tulee olemaan. Jos EU-lainsäädäntöön ei tule muutoksia, minulla ei lähtökohtaisesti ole ongelmia sen kanssa.

Laatikko - Acta tänään:

Kirjoitimme joulukuussa (Purje 3/2009) katsauksen Anti-Counterfeiting Trade Agreementista vuotaneisiin huolestuttaviin tietoihin. Neuvottelut Acta-sopimuksesta ovat nyt jatkuneet Meksikossa, ja seuraava erä keskusteluja on tarkoitus pitää huhtikuussa Uudessa-Seelannissa.

Sopimukseen ollaan näillä näkymin kirjaamassa kiisteltyä kolmesta poikki -lakia. Sopimus myös asettaisi verkon palveluntarjoajat suurempaan vastuuseen verkkoyhteyksien käytöstä. Käytännössä palveluntarjoajien tulisi sopimuksen mukaan valvoa kaikkea välittämäänsä liikennettä ja katkaista yhteys, jos sitä käytetään laittomiin tarkoituksiin. Oikeudenomistajat voisivat haastaa palveluntarjoajan oikeuteen asiakkaittensa teoista. Sopimusmaita vaaditaan muuttamaan lakejaan, jotta kaikki Actassa olevat toimenpiteet pystyttäisiin toteuttamaan.

Acta-neuvotteluja on käyty nyt kaksi vuotta, ja ne olisi tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Virallisesti tietoja sopimuksen tarkasta sisällöstä ei ole julkisesti saatavilla. Jopa EU:n tietosuojavirasto EDPS:n johtaja Peter Hustinx on vuotaneiden asiakirjojen varassa. Hustinx arvostele salaisia neuvotteluja vastikään julkaistussa lausunnossaan.

Euroopan parlamentti hyväksyi 10. maaliskuuta lähes yksimielisesti päätöslauselman, jossa vaaditaan ACTA-sopimusneuvotteluihin suurempaa avoimuutta ja perusoikeuksien huomioon ottamista. Suuret parlamenttipuolueet uhkaavat oikeustoimilla, ellei sopimuksesta poisteta ehdotettua kolmesta poikki -mallia ja laajennettuja henkilötarkastuksia valtion rajoja ylittäessä.

Lisää verkossa:

http://www.heidihautala.fi/2010/01/acta-neuvottelujen-salailun-loputtava/

http://yro.slashdot.org/story/10/02/23/0133240/EU-Privacy-Chief-Says-ACTA-Violates-European-Law

http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2010/02/24/operaattorit-halutaan-tilille-nettipiratismista/20102828/66?rss=6

http://christianengstrom.wordpress.com/2010/03/09/common-eu-parliament-resolution-on-acta-tabled/?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter

http://www.piraattipuolue.fi/lehdisto/lehdistotiedotteet/431-eu-parlamentti-lyttaesi-acta-sopimuksen-valmistelutavat

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Tilannekooste:
+Purjeen haastattelussa europarlamentaarikko Heidi Hautala.
-http://yro.slashdot.org/story/10/01/31/1915257/Making-Sense-of-ACTA
----
+Kysymyksiä Actasta
-Amelialta ehdotuksia:
+Teksti: Joonas Mäkinen
-"What stops them from simply leaking all the documents they get their hands on?
+Kuva:
-Ah. But she's a MEP so she doesn't actually get any documents :)
-You should ask her about what she thinks are the risks that ACTA and other international trade agreements affect the interpretation of existing European legislation. Also ask why European governments seem to be so incapable of increasing transparency in these negotiations. There's also been a lot of speculation about the contents of the agreement, while in fact we don't have any official documents to base those assumptions on. Does she believe there is a danger that if the final agreement doesn't contain all the bad stuff we think it contains, there will be a media backlash even if the agreement will introduce measures that are bad and/or risk the bad things happening unexpliticly?"
-->>
+Heidi Hautala on ilmaissut tyytymättömyyttään Acta-sopimusta kohtaan blogissaan. Purje tavoitti kiireisen edustajan sähköpostitse haastateltavaksi kiistanalaisen sopimuksen tiimoilta.
-Kyssäriluonnostelua:
+Purje: Mitä tietoja europarlamentaarikot ovat saaneet Actasta ja miltä tahoilta?
-. Mitä tietoja europarlamentaarikot ovat saaneet ACTAsta ja miltä tahoilta?
+Heidi Hautala: Komissiolta ei ole tullut spontaanisti juuri mitään tietoa. Eräät edustajat ovat esittäneet kirjallisia kysymyksiä komissiolle, joihin on tullut kierteleviä vastauksia. Yleisesti ottaen blogosfääri on paras lähde Acta-tietouteen.
-. ACTAa mainostetaan kauppasopimuksena, jonka ei pitäisi vaikuttaa neuvoitteluissa mukana olevien valtioiden lainsäädäntöön. Vaatisiko ACTA, tullessaan voimaan nykyisen muotoisena, EU-lainsäädännön muuttamista? Jos kyllä, niin millä tavoin?
+P: Kuinka kiinnostuneita parlamentaarikot ovat olleet Actasta?
-. Miksi eurooppalaiset hallitukset ovat niin kyvyttömiä lisäämään neuvotteluiden läpinäkyvyyttä?
+HH: Eräät ovat olleet erittäinkin aktiivisia &ndash; suurin osa ei liene koskaan kuullutkaan.
-. "Does she believe there is a danger that if the final agreement doesn't contain all the bad stuff we think it contains, there will be a media backlash even if the agreement will introduce measures that are bad and/or risk the bad things happening unexpliticly?"
+P: Onko parlamentilla mahdollisuuksia puuttua asiaan? Miten?
+HH: EU-lainsäädännön mukaan pitäisi olla. Lissabonin sopimuksen mukaan parlamenttia tulisi informoida koko kansainvälisen sopimuksen neuvottelujen ajan, eikä sopimusta saa panna täytäntöön ilman parlamentin suostumusta. Ainakaan tämä ensimmäinen ehto ei ole toteutunut.
+P: Actasta puhutaan kauppasopimuksena, jonka ei pitäisi vaikuttaa neuvotteluissa mukana olevien valtioiden lainsäädäntöön. Vaatisiko Acta nykyisen muotoisena EU-lainsäädännön muuttamista? Millä tavoin?
+HH: Acta:n täsmällinen nykyinen muoto ei ole tiedossa ainakaan minulle. Se on tiedossa, että USA haluaa sopimukseen ehtoja, jotka menevät pitemmälle kuin nykyinen EU-lainsäädäntö.
+P: Koetko hyväksyttäväksi menetelmän, jossa kauppasopimus laaditaan vähin äänin suljettujen ovien takana, ja sitten ajetaan vauhdilla läpi parlamentissa?
+HH: En.
+P: Kuka salailusta hyötyy, ja mikä siihen on motiivina? Miksi kansainvälisiä sopimuksia valmistellaan näin? Mitä haittaa avoimuudesta olisi?
+HH: Salailun tarkoituksena on tietysti välttää epäilyttävien asioiden päätyminen yleiseen tietoisuuteen.
+P: Miksi eurooppalaiset hallitukset ovat niin kyvyttömiä lisäämään neuvotteluiden läpinäkyvyyttä?
+HH: En ole huomannut, että ne olisivat yrittäneetkään lisätä avoimuutta. Eräistä asiapapereista välittyy vaikutelma, että yllättäen Iso-Britannia olisi EU-jäsenvaltioista tässä asiassa avoimuusmyönteisin.
+P: Miten uskot salamyhkäisyyden vaikuttavan ihmisten ja varsinkin nuorten näkemyksiin demokratiasta ja politiikasta ylipäätään? Eikö tällainen menetelmä laske turvallisuudentunnetta päätöksenteon suhteen?
+HH: Tietysti yleinen luottamus politiikkaan vähentyy.
+P: Mikä on henkilökohtainen suhtautumisesi Actaa kohtaan ja laajemmin immateriaalioikeuksiin? Koetko, että tekijänoikeus voi olla tärkeämpää kuin yksityisyydensuoja?
+HH: Tekijänoikeus on tärkeä väline, ja sillä on sinänsä olemassaolon oikeus. Ihmisten perusoikeuksien on kuitenkin aina oltava etusijalla. Suhtautumiseni Acta:n varsinaiseen sisältöön riippuu siitä, millainen se tulee olemaan. Jos EU-lainsäädäntöön ei tule muutoksia, minulla ei lähtökohtaisesti ole ongelmia sen kanssa.
+Laatikko - Acta tänään:
+Kirjoitimme joulukuussa (Purje 3/2009) katsauksen Anti-Counterfeiting Trade Agreementista vuotaneisiin huolestuttaviin tietoihin. Neuvottelut Acta-sopimuksesta ovat nyt jatkuneet Meksikossa, ja seuraava erä keskusteluja on tarkoitus pitää huhtikuussa Uudessa-Seelannissa.
+Sopimukseen ollaan näillä näkymin kirjaamassa kiisteltyä kolmesta poikki -lakia. Sopimus myös asettaisi verkon palveluntarjoajat suurempaan vastuuseen verkkoyhteyksien käytöstä. Käytännössä palveluntarjoajien tulisi sopimuksen mukaan valvoa kaikkea välittämäänsä liikennettä ja katkaista yhteys, jos sitä käytetään laittomiin tarkoituksiin. Oikeudenomistajat voisivat haastaa palveluntarjoajan oikeuteen asiakkaittensa teoista. Sopimusmaita vaaditaan muuttamaan lakejaan, jotta kaikki Actassa olevat toimenpiteet pystyttäisiin toteuttamaan.
+Acta-neuvotteluja on käyty nyt kaksi vuotta, ja ne olisi tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä. Virallisesti tietoja sopimuksen tarkasta sisällöstä ei ole julkisesti saatavilla. Jopa EU:n tietosuojavirasto EDPS:n johtaja Peter Hustinx on vuotaneiden asiakirjojen varassa. Hustinx arvostele salaisia neuvotteluja vastikään julkaistussa lausunnossaan.
+Euroopan parlamentti hyväksyi 10. maaliskuuta lähes yksimielisesti päätöslauselman, jossa vaaditaan ACTA-sopimusneuvotteluihin suurempaa avoimuutta ja perusoikeuksien huomioon ottamista. Suuret parlamenttipuolueet uhkaavat oikeustoimilla, ellei sopimuksesta poisteta ehdotettua kolmesta poikki -mallia ja laajennettuja henkilötarkastuksia valtion rajoja ylittäessä.
+Lisää verkossa:
+http://www.heidihautala.fi/2010/01/acta-neuvottelujen-salailun-loputtava/
+http://yro.slashdot.org/story/10/02/23/0133240/EU-Privacy-Chief-Says-ACTA-Violates-European-Law
+http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2010/02/24/operaattorit-halutaan-tilille-nettipiratismista/20102828/66?rss=6
+http://christianengstrom.wordpress.com/2010/03/09/common-eu-parliament-resolution-on-acta-tabled/?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter
+http://www.piraattipuolue.fi/lehdisto/lehdistotiedotteet/431-eu-parlamentti-lyttaesi-acta-sopimuksen-valmistelutavat

Ero sivun ”Purje 2 2010 actahaastattelu” versioiden välillä

Nykyinen versio 10. maaliskuuta 2010 kello 19.08

Navigointivalikko

Haku