Ero sivun ”Purje kivistointrospektio1” versioiden välillä

PiraattiWikistä
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: Poliittisen piraattiaatteen näkymiä – osa 1 Vieraskirjoittaja Harri Kivistön uudessa juttusarjassa käsittelemme piraattiliikkeen historiaa sen juurista nykyhetkeen. Harri Kivi...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(12 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 5: Rivi 5:
Harri Kivistö
Harri Kivistö


Useissa maissa piraattipuolueina toimivaa poliittista piraattiliikettä pidetään tavallisesti täysin uutena ja ainutlaatuisena 2000-luvun ideologiana. On totta, että tämä yhä harvinaisen yhtenäinen rintama toimii jokseenkin eri logiikalla kuin perinteiset poliittiset instituutiot. Sen yhdistämät asiat, jotka ovat sellaisinaan jo tuttuja, muodostavat myös tuoreen kokonaisuuden. Lisäksi vasen-oikea-keskustelun väistäminen johdonmukaisesti perusteltuna strategiana on selkeästi perinteisestä politiikanteosta poikkeava seikka.
Useissa maissa piraattipuolueina toimivaa poliittista piraattiliikettä pidetään tavallisesti täysin uutena ja ainutlaatuisena 2000-luvun ideologiana. On totta, että tämä yhä harvinaisen yhtenäinen rintama toimii jokseenkin eri logiikalla kuin perinteiset poliittiset instituutiot. Sen yhdistämät asiat, jotka ovat sellaisinaan jo tuttuja, muodostavat myös tuoreen kokonaisuuden. Lisäksi vasen–oikea-keskustelun väistäminen johdonmukaisesti perusteltuna strategiana on selkeästi perinteisestä politiikanteosta poikkeava seikka.


Itse asiat ovat kuitenkin vanhoja. Kansalaisoikeuksien puolustamisessa ei ole mitään uutta tai erikoista. Tietoyhteiskunta-asioihin keskittyminen on toki tuore ilmiö, mutta sekin selkeästi itse poliittista piraattiliikettä vanhempi. Virstanpylväänä tällä alalla voidaan pitää Electronic Frontier Foundationin perustamista vuonna 1990.
Itse asiat ovat kuitenkin vanhoja. Kansalaisoikeuksien puolustamisessa ei ole mitään uutta tai erikoista. Tietoyhteiskunta-asioihin keskittyminen on toki tuore ilmiö, mutta sekin selkeästi itse poliittista piraattiliikettä vanhempi. Virstanpylväänä tällä alalla voidaan pitää Electronic Frontier Foundationin perustamista vuonna 1990.


Kriittisyys aineettomia oikeuksia kohtaan on ollut osa talousliberaalia ajattelua aivan sen alkuajoista lähtien. Esimerkiksi 1700-luvun lopulla Ranskassa tekijänoikeuskeskustelu keskittyi luovuuden filosofiseen perustaan. Joko ideat ovat tekijänsä kiistämätöntä omaisuutta ilman mitään aikarajoitusta perittävyydelle, koska tekijä on niihin välittömässä yhteydessä, kuten Diderot esitti, tai ideat kuuluvat kaikille koska ne ovat sellaisinaan osana luontoa, kuten Condorcet väitti. Yhdysvalloissa Thomas Jefferson piti tekijänoikeuksia ja patentteja markkinoita kahlehtivina monopoleina, mutta kuitenkin välttämättömänä pahana ja siksi automaattisesti myös osana lainsäädäntöä.
Kriittisyys aineettomia oikeuksia kohtaan on ollut osa talousliberaalia ajattelua aivan sen alkuajoista lähtien. Esimerkiksi 1700-luvun lopulla Ranskassa tekijänoikeuskeskustelu keskittyi luovuuden filosofiseen perustaan. Joko ideat ovat tekijänsä kiistämätöntä omaisuutta ilman mitään aikarajoitusta perittävyydelle, koska tekijä on niihin välittömässä yhteydessä, kuten Diderot esitti, tai ideat kuuluvat kaikille, koska ne ovat sellaisinaan osana luontoa, kuten Condorcet väitti. Yhdysvalloissa Thomas Jefferson piti tekijänoikeuksia ja patentteja markkinoita kahlehtivina monopoleina mutta kuitenkin välttämättömänä pahana ja siksi automaattisesti myös osana lainsäädäntöä.


Piraattiliikkeen historian voi jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin voimme tutkia termin piraatti ja sen lähisukulaisten kehitystä eli kuinka merkitys on liitetty sisällön luvattomaan käyttöön. Toisaalta voimme selvittää kuinka piraateiksi kutsutut tietoverkkojen käyttäjät ovat uhmanneet lakia ja vähitellen synnyttäneet selkeästi määriteltävän ideologian, siihen liittyvän retoriikan sekä lopulta järjestelmällisen kansalaistottelemattomuuden kulttuurin. Kolmas, tässä olennaisin näkökulma, on piraattiliikkeen konkreettinen politisoituminen puolueiksi eri maissa sekä näiden puolueiden kansainvälinen yhteistyö.
Piraattiliikkeen historian voi jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin voimme tutkia termin piraatti ja sen lähisukulaisten kehitystä – eli kuinka merkitys on liitetty sisällön luvattomaan käyttöön. Toisaalta voimme selvittää, kuinka piraateiksi kutsutut tietoverkkojen käyttäjät ovat uhmanneet lakia ja vähitellen synnyttäneet selkeästi määriteltävän ideologian, siihen liittyvän retoriikan sekä lopulta järjestelmällisen kansalaistottelemattomuuden kulttuurin. Kolmas, tässä olennaisin näkökulma, on piraattiliikkeen konkreettinen politisoituminen puolueiksi eri maissa sekä näiden puolueiden kansainvälinen yhteistyö.


Juttusarjan seuraavissa osissa käymme läpi piraattien historian näkökulma kerrallaan. Ensikuun Purjeessa jatkamme siitä miten kurkunleikkaajien ja varkaiden haukkumanimi muuttui tekijänoikeusasioita ajavien tahojen suussa kuvaamaan kulttuurinvapauden puolustajia.
Juttusarjan seuraavissa osissa käymme läpi piraattien historian näkökulma kerrallaan. Ensi kuun Purjeessa jatkamme siitä, miten kurkunleikkaajien ja varkaiden haukkumanimi muuttui tekijänoikeusasioita ajavien tahojen suussa kuvaamaan kulttuurinvapauden puolustajia.


Laatikko:
Laatikko:
Rivi 21: Rivi 21:
Tämä osiin pilkottu sekä hieman muotoiltu kirjoitus ilmestyi alun perin Revalvaatiossa 8.10.2009. Revalvaatio on syksyllä 2009 perustettu ei-kaupallinen, avoin, itse organisoitu ”ideologiakriittinen” verkkojulkaisu. Kirjoituksen tarkoituksena on sekä esitellä ajatusmaailmaa asiaan perehtymättömille sekä avata sen taustaa paremmin kaikille puolueen sisällä toimiville.
Tämä osiin pilkottu sekä hieman muotoiltu kirjoitus ilmestyi alun perin Revalvaatiossa 8.10.2009. Revalvaatio on syksyllä 2009 perustettu ei-kaupallinen, avoin, itse organisoitu ”ideologiakriittinen” verkkojulkaisu. Kirjoituksen tarkoituksena on sekä esitellä ajatusmaailmaa asiaan perehtymättömille sekä avata sen taustaa paremmin kaikille puolueen sisällä toimiville.


Kyse on piraattiaatteen itsetutkiskelusta, jossa Piraattipuolueen asemaa pohditaan niin piraattiaatteen historiallisen kehityksen tuloksena, kuin myös Suomen poliittisen keskustelun sekä maailmanlaajuisen poliittisen liikkeen osana. Katsausta ei tule pitää minään perusteellisena analyysinä, vaan toivon sen lähinnä tarjoavan suuntaviivoja sekä innostusta teoreettisempaan tutkiskeluun.
Kyse on piraattiaatteen itsetutkiskelusta, jossa Piraattipuolueen asemaa pohditaan niin piraattiaatteen historiallisen kehityksen tuloksena kuin myös Suomen poliittisen keskustelun sekä maailmanlaajuisen poliittisen liikkeen osana. Katsausta ei tule pitää minään perusteellisena analyysinä, vaan toivon sen lähinnä tarjoavan suuntaviivoja sekä innostusta teoreettisempaan tutkiskeluun.


Tällainen henkinen pääoma termin mielekkäässä merkityksessä on voimakkaamman retoriikan sekä käytännön toiminnan ohella paitsi itsessään arvokasta myös käyttökelpoista, kumpusi se sitten liikkeen sisältä tai sen ulkopuolelta.
Henkinen pääoma, termin mielekkäässä merkityksessä, on voimakkaamman retoriikan sekä käytännön toiminnan ohella paitsi itsessään arvokasta myös käyttökelpoista, kumpusi se sitten liikkeen sisältä tai sen ulkopuolelta.


Kirjoittaja on Suomen Piraattipuolueen varapuheenjohtaja.
Kirjoittajasta:


Lähteet
Harri Kivistö on Piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja Pirkanmaan vaalipiirin vaalipiirivastaava. Harri kuuluu myös puolueen tiedotusryhmään yhdessä puheenjohtaja Pasi Palmulehdon, puoluesihteeri Ahto Apajalahden ja tiedottaja Kaj Sotalan kanssa.
 
http://www.revalvaatio.org/
 
Vaidhyanathan, Siva. 2003. Copyrights and Copywrongs: The Rise of Intellectual Property and How it Threatens Creativity. New York: New York University Press
 
Hesse, Carla. 1991. Publishing and Cultural Politics in Revolutionary Paris , 1789-1810. Berkeley: U of California PressPoliittisen piraattiaatteen näkymiä – osa 1
 
Vieraskirjoittaja Harri Kivistön uudessa juttusarjassa käsittelemme piraattiliikkeen historiaa sen juurista nykyhetkeen.
 
Harri Kivistö
 
Useissa maissa piraattipuolueina toimivaa poliittista piraattiliikettä pidetään tavallisesti täysin uutena ja ainutlaatuisena 2000-luvun ideologiana. On totta, että tämä yhä harvinaisen yhtenäinen rintama toimii jokseenkin eri logiikalla kuin perinteiset poliittiset instituutiot. Sen yhdistämät asiat, jotka ovat sellaisinaan jo tuttuja, muodostavat myös tuoreen kokonaisuuden. Lisäksi vasen-oikea-keskustelun väistäminen johdonmukaisesti perusteltuna strategiana on selkeästi perinteisestä politiikanteosta poikkeava seikka.
 
Itse asiat ovat kuitenkin vanhoja. Kansalaisoikeuksien puolustamisessa ei ole mitään uutta tai erikoista. Tietoyhteiskunta-asioihin keskittyminen on toki tuore ilmiö, mutta sekin selkeästi itse poliittista piraattiliikettä vanhempi. Virstanpylväänä tällä alalla voidaan pitää Electronic Frontier Foundationin perustamista vuonna 1990.
 
Kriittisyys aineettomia oikeuksia kohtaan on ollut osa talousliberaalia ajattelua aivan sen alkuajoista lähtien. Esimerkiksi 1700-luvun lopulla Ranskassa tekijänoikeuskeskustelu keskittyi luovuuden filosofiseen perustaan. Joko ideat ovat tekijänsä kiistämätöntä omaisuutta ilman mitään aikarajoitusta perittävyydelle, koska tekijä on niihin välittömässä yhteydessä, kuten Diderot esitti, tai ideat kuuluvat kaikille koska ne ovat sellaisinaan osana luontoa, kuten Condorcet väitti. Yhdysvalloissa Thomas Jefferson piti tekijänoikeuksia ja patentteja markkinoita kahlehtivina monopoleina, mutta kuitenkin välttämättömänä pahana ja siksi automaattisesti myös osana lainsäädäntöä.
 
Piraattiliikkeen historian voi jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin voimme tutkia termin piraatti ja sen lähisukulaisten kehitystä – eli kuinka merkitys on liitetty sisällön luvattomaan käyttöön. Toisaalta voimme selvittää kuinka piraateiksi kutsutut tietoverkkojen käyttäjät ovat uhmanneet lakia ja vähitellen synnyttäneet selkeästi määriteltävän ideologian, siihen liittyvän retoriikan sekä lopulta järjestelmällisen kansalaistottelemattomuuden kulttuurin. Kolmas, tässä olennaisin näkökulma, on piraattiliikkeen konkreettinen politisoituminen puolueiksi eri maissa sekä näiden puolueiden kansainvälinen yhteistyö.
 
Juttusarjan seuraavissa osissa käymme läpi piraattien historian näkökulma kerrallaan. Ensikuun Purjeessa jatkamme siitä miten kurkunleikkaajien ja varkaiden haukkumanimi muuttui tekijänoikeusasioita ajavien tahojen suussa kuvaamaan kulttuurinvapauden puolustajia.
 
Laatikko:


Saatteeksi lukijalle
Tampereen Hervannassa asuva Harri opiskelee englantilaista filologiaa ja tekee tällä hetkellä päättötyötä kirjallisuustieteestä. Tämän lisäksi hän vaikuttaa vahvasti Tampereen piraattipiireissä.


Tämä osiin pilkottu sekä hieman muotoiltu kirjoitus ilmestyi alun perin Revalvaatiossa 8.10.2009. Revalvaatio on syksyllä 2009 perustettu ei-kaupallinen, avoin, itse organisoitu ”ideologiakriittinen” verkkojulkaisu. Kirjoituksen tarkoituksena on sekä esitellä ajatusmaailmaa asiaan perehtymättömille sekä avata sen taustaa paremmin kaikille puolueen sisällä toimiville.
Harri soittaa koskettimia Earl Slim -nimisessä progressiivisessa rock-yhtyeessä, jonka kappaleista hän tekee suuren osan.


Kyse on piraattiaatteen itsetutkiskelusta, jossa Piraattipuolueen asemaa pohditaan niin piraattiaatteen historiallisen kehityksen tuloksena, kuin myös Suomen poliittisen keskustelun sekä maailmanlaajuisen poliittisen liikkeen osana. Katsausta ei tule pitää minään perusteellisena analyysinä, vaan toivon sen lähinnä tarjoavan suuntaviivoja sekä innostusta teoreettisempaan tutkiskeluun.
Ircistä Harrin löytää tärkeimmiltä puolueen kanavilta IRCnetistä ja PirateNetistä nimimerkillä Kivisto.


Tällainen henkinen pääoma termin mielekkäässä merkityksessä on voimakkaamman retoriikan sekä käytännön toiminnan ohella paitsi itsessään arvokasta myös käyttökelpoista, kumpusi se sitten liikkeen sisältä tai sen ulkopuolelta.
Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen harri.kivisto@piraattipuolue.fi
 
Kirjoittaja on Suomen Piraattipuolueen varapuheenjohtaja.


Lähteet
Lähteet
Rivi 67: Rivi 43:
Vaidhyanathan, Siva. 2003. Copyrights and Copywrongs: The Rise of Intellectual Property and How it Threatens Creativity. New York: New York University Press
Vaidhyanathan, Siva. 2003. Copyrights and Copywrongs: The Rise of Intellectual Property and How it Threatens Creativity. New York: New York University Press


Hesse, Carla. 1991. Publishing and Cultural Politics in Revolutionary Paris , 1789-1810. Berkeley: U of California Press
Hesse, Carla. 1991. Publishing and Cultural Politics in Revolutionary Paris, 1789–1810. Berkeley: University of California Press
 
[[Luokka:Purje]]

Nykyinen versio 10. marraskuuta 2009 kello 21.02

Poliittisen piraattiaatteen näkymiä – osa 1

Vieraskirjoittaja Harri Kivistön uudessa juttusarjassa käsittelemme piraattiliikkeen historiaa sen juurista nykyhetkeen.

Harri Kivistö

Useissa maissa piraattipuolueina toimivaa poliittista piraattiliikettä pidetään tavallisesti täysin uutena ja ainutlaatuisena 2000-luvun ideologiana. On totta, että tämä yhä harvinaisen yhtenäinen rintama toimii jokseenkin eri logiikalla kuin perinteiset poliittiset instituutiot. Sen yhdistämät asiat, jotka ovat sellaisinaan jo tuttuja, muodostavat myös tuoreen kokonaisuuden. Lisäksi vasen–oikea-keskustelun väistäminen johdonmukaisesti perusteltuna strategiana on selkeästi perinteisestä politiikanteosta poikkeava seikka.

Itse asiat ovat kuitenkin vanhoja. Kansalaisoikeuksien puolustamisessa ei ole mitään uutta tai erikoista. Tietoyhteiskunta-asioihin keskittyminen on toki tuore ilmiö, mutta sekin selkeästi itse poliittista piraattiliikettä vanhempi. Virstanpylväänä tällä alalla voidaan pitää Electronic Frontier Foundationin perustamista vuonna 1990.

Kriittisyys aineettomia oikeuksia kohtaan on ollut osa talousliberaalia ajattelua aivan sen alkuajoista lähtien. Esimerkiksi 1700-luvun lopulla Ranskassa tekijänoikeuskeskustelu keskittyi luovuuden filosofiseen perustaan. Joko ideat ovat tekijänsä kiistämätöntä omaisuutta ilman mitään aikarajoitusta perittävyydelle, koska tekijä on niihin välittömässä yhteydessä, kuten Diderot esitti, tai ideat kuuluvat kaikille, koska ne ovat sellaisinaan osana luontoa, kuten Condorcet väitti. Yhdysvalloissa Thomas Jefferson piti tekijänoikeuksia ja patentteja markkinoita kahlehtivina monopoleina mutta kuitenkin välttämättömänä pahana ja siksi automaattisesti myös osana lainsäädäntöä.

Piraattiliikkeen historian voi jakaa kolmeen osaan. Ensinnäkin voimme tutkia termin piraatti ja sen lähisukulaisten kehitystä – eli kuinka merkitys on liitetty sisällön luvattomaan käyttöön. Toisaalta voimme selvittää, kuinka piraateiksi kutsutut tietoverkkojen käyttäjät ovat uhmanneet lakia ja vähitellen synnyttäneet selkeästi määriteltävän ideologian, siihen liittyvän retoriikan sekä lopulta järjestelmällisen kansalaistottelemattomuuden kulttuurin. Kolmas, tässä olennaisin näkökulma, on piraattiliikkeen konkreettinen politisoituminen puolueiksi eri maissa sekä näiden puolueiden kansainvälinen yhteistyö.

Juttusarjan seuraavissa osissa käymme läpi piraattien historian näkökulma kerrallaan. Ensi kuun Purjeessa jatkamme siitä, miten kurkunleikkaajien ja varkaiden haukkumanimi muuttui tekijänoikeusasioita ajavien tahojen suussa kuvaamaan kulttuurinvapauden puolustajia.

Laatikko:

Saatteeksi lukijalle

Tämä osiin pilkottu sekä hieman muotoiltu kirjoitus ilmestyi alun perin Revalvaatiossa 8.10.2009. Revalvaatio on syksyllä 2009 perustettu ei-kaupallinen, avoin, itse organisoitu ”ideologiakriittinen” verkkojulkaisu. Kirjoituksen tarkoituksena on sekä esitellä ajatusmaailmaa asiaan perehtymättömille sekä avata sen taustaa paremmin kaikille puolueen sisällä toimiville.

Kyse on piraattiaatteen itsetutkiskelusta, jossa Piraattipuolueen asemaa pohditaan niin piraattiaatteen historiallisen kehityksen tuloksena kuin myös Suomen poliittisen keskustelun sekä maailmanlaajuisen poliittisen liikkeen osana. Katsausta ei tule pitää minään perusteellisena analyysinä, vaan toivon sen lähinnä tarjoavan suuntaviivoja sekä innostusta teoreettisempaan tutkiskeluun.

Henkinen pääoma, termin mielekkäässä merkityksessä, on voimakkaamman retoriikan sekä käytännön toiminnan ohella paitsi itsessään arvokasta myös käyttökelpoista, kumpusi se sitten liikkeen sisältä tai sen ulkopuolelta.

Kirjoittajasta:

Harri Kivistö on Piraattipuolueen varapuheenjohtaja ja Pirkanmaan vaalipiirin vaalipiirivastaava. Harri kuuluu myös puolueen tiedotusryhmään yhdessä puheenjohtaja Pasi Palmulehdon, puoluesihteeri Ahto Apajalahden ja tiedottaja Kaj Sotalan kanssa.

Tampereen Hervannassa asuva Harri opiskelee englantilaista filologiaa ja tekee tällä hetkellä päättötyötä kirjallisuustieteestä. Tämän lisäksi hän vaikuttaa vahvasti Tampereen piraattipiireissä.

Harri soittaa koskettimia Earl Slim -nimisessä progressiivisessa rock-yhtyeessä, jonka kappaleista hän tekee suuren osan.

Ircistä Harrin löytää tärkeimmiltä puolueen kanavilta IRCnetistä ja PirateNetistä nimimerkillä Kivisto.

Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen harri.kivisto@piraattipuolue.fi

Lähteet

http://www.revalvaatio.org/

Vaidhyanathan, Siva. 2003. Copyrights and Copywrongs: The Rise of Intellectual Property and How it Threatens Creativity. New York: New York University Press

Hesse, Carla. 1991. Publishing and Cultural Politics in Revolutionary Paris, 1789–1810. Berkeley: University of California Press