Säännöt

(Viimeisimmät muutokset hyväksytty puoluekokouksessa 15.2.2024. Rekisteröity PRH:lla tammikuussa 2025.)

1 § Puolueen nimi ja kotipaikka

Puolueen nimi on Piraattipuolue ry, ruotsiksi Piratpartiet rf ja sen kotipaikka on Helsinki, toimialueena koko Suomi.

Puolueen kieliä ovat suomi ja ruotsi, pöytäkirjakieli on kuitenkin suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Puolueen tarkoituksena on edistää vapaata ja yhdenvertaista yhteiskuntaa toimimalla kansalaisyhteiskunnassa ja edustuksellisen demokratian luottamuselimissä.

Puolue vaatii erityisesti vahvaa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaa, sanan- ja ilmaisunvapautta, osallistavaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta sekä kulttuurin ja tiedon vapautta. Puolue haluaa tuoda esiin sekä teknologian uudet mahdollisuudet että ongelmat ja uhat.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi puolue:

1. harjoittaa tiedotus- ja julkaisutoimintaa
2. tekee aloitteita ja kannanottoja
3. osallistuu julkiseen keskusteluun tavoitteidensa edistämiseksi
4. järjestää tapahtumia ja poliittista kansalaistoimintaa,
5. asettaa ehdokkaita vaaleihin.

Toimintansa tukemiseksi puolue voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, kerätä jäsenmaksuja, ostaa, omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista kiinteää omaisuutta sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia, harjoittaa kahvila- ja ravintolaliikettä samoin kuin alaansa liittyvää julkaisutoimintaa.

Puolueen tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton hankkiminen puolueen jäsenille.

3 § Jäsenet

Puolueen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyslain (503/1989) 10 §:n 2 momentissa tarkoitettu yksityishenkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy puolueen ohjelman ja säännöt.

Kannatusjäsenenä voi olla yksityishenkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, mutta kannatusjäsenillä ei ole äänioikeutta.

Varsinaiset jäsenet hyväksyy hakemuksesta puoluehallitus. Kannatusjäsenet hyväksyy puoluehallitus.

4 § Toimielimet

Puolueen toimielimiä ovat puoluevaltuusto, puoluehallitus ja sovittelulautakunta.

Toimielimien toimikausi on yleensä kokonaisia kalenterivuosia, jotka alkavat sen kokouksen jälkeen, jossa toimielin on valittu.

Puoluehallitus sekä sovittelulautakunta valitaan parillisina vuosina ja parittomina puoluevaltuusto.

5 § Johtosäännöt ja sääntöjen hierarkia

Johtosäännöt ohjaavat tarkemmin puolueen ja sen toimielimien toimintaa.

Johtosääntöihin kuuluvat:

1. toimielinten työjärjestykset,
2. puolueen kokous- ja äänestysjärjestys,
3. ehdokasasettelujärjestys,
4. sovittelumenettelykäytännöt,
5. mahdollisesti muut johtosäännöt.

Toimielimet hyväksyvät itselleen omat työjärjestykset. Puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen hyväksyy puoluekokous. Muut johtosäännöt hyväksyy puoluevaltuusto tai puoluekokous.

Puolueen kokous- ja äänestysjärjestys sekä puoluevaltuuston työjärjestys toimivat soveltuvin osin yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettuna äänestys- ja vaalijärjestyksenä.

Puolueen toimielimet huolehtivat siitä, etteivät heidän hyväksymänsä johtosäännöt ole ristiriidassa näiden sääntöjen kanssa, lain kanssa tai keskenään.

Puolueen sisäinen normihierarkia on

1. nämä säännöt,
2. puoluekokousten hyväksymät johtosäännöt ja puolueen periaateohjelma,
3. puoluevaltuuston hyväksymät johtosäännöt ja poliittiset linjaukset.

6 § Päätöksenteon yleiset periaatteet

Puolueen tai sen toimielinten kokouksiin voidaan osallistua myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.

7 § Äänioikeutetut jäsenet

Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä kuitenkaan ei ole äänioikeutta, mikäli hän ei ole maksanut viimeisintä laskutettua jäsenmaksuaan puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla.

Jotta jäsen voi käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, hänen on:

1. ilmoittauduttava kokouksen osallistujaksi puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. maksettava viimeisin laskutettu jäsenmaksu puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

8 § Jäsenten osallistumisoikeudet ja toiminnan avoimuus

Puolueen jäsenellä on oikeus:

1. Tehdä jäsenaloitteita sääntöjen 9 §:n mukaisesti.
2. Tehdä aloitteita puoluevaltuustolle. Aloitteen on saatava ainakin kymmenen muun jäsenen tuki.
3. Tehdä puoluehallitukselle aloitteitaja kirjallisia kysymyksiä ja saada niihin vastaus kohtuullisessa ajassa.
4. Tehdä valituksia puolueen normien rikkomisesta sovittelulautakunnalle.

Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston kokoukset ovat avoimia siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä. Avoimuus tarkoittaa sitä, että kokousta on voitava seurata verkon kautta, ja että puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pöytäkirjat julkaistaan ajantasaisesti verkossa.

Puolueen ajantasainen kirjanpito on oltava verkossa nähtävillä siltä osin kuin yksityisyyden suoja tai muu vastaava syy ei sitä estä.

9 § Jäsenaloite

Puolueen jäsenillä on oikeus tehdä jäsenaloitteita. Jäsenaloitteella voidaan vaatia päätöksen tekemistä kokouksessa.

Käsittelyä varten jäsenaloitteen on oltava pätevä. Jäsenaloite on pätevä, jos sillä on riittävän monen jäsenen tuki; riittävä määrä on:

1. yksi kymmenesosa puolueen äänioikeutetuista jäsenistä, jos asian käsittelyä varten tulee kutsua koolle ylimääräinen puoluekokous,
2. yksi kahdeskymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, jos asia on käsiteltävä muutenkin tulevalla puoluekokouksella.

10 § Puolueen nimen kirjoittaminen

Puolueen nimen kirjoittaa puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin yksin ja puoluesihteeri ja taloudenhoitaja kaksi yhdessä.

11 § Tilikausi ja toiminnantarkastus

Puolueen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja puoluehallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään 15. toukokuuta. Toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään 30. kesäkuuta puoluehallitukselle.

12 § Puoluekokoukset

Puolue pitää varsinaisen kokouksen marras-joulukuussa, 5-60 päivää ennen kunkin puoluehallituksen tai -valtuuston toimikauden päättymistä.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun puoluekokous niin päättää, kun puoluehallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) puoluevaltuuston jäsenistä taikka pätevä jäsenaloite sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii. Kokous on pidettävä kuudenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty puoluehallitukselle.

Puoluekokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla yksityishenkilöllä yksi ääni, varsinaisena jäsenenä olevalla yhdistyksellä tai kannatusjäsenellä ei ole äänioikeutta.

Jotta jäsen voi olla ehdolla puoluekokouksessa pidettävissä henkilövaaleissa, hänen on:

1. ilmoitettava ehdokkuudestaan kyseessä olevassa vaalissa puoluehallituksen ohjeistamalla tavalla vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta ja
2. oltava kokouksessa äänioikeutettu.

Ellei puolueen säännöissä ole toisin määrätty: 1. kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä; 2. äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

Puoluehallituksen on kutsuttava puoluekokoukset koolle vähintään kuusi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

13 § Puoluehallitus

Puolueen asioita hoitaa puoluehallitus, johon kuuluvat valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa ja 2-20 muuta varsinaista jäsentä sekä 0-10 varajäsentä.

Puoluehallituksen puheenjohtajana, varapuheenjohtajana, puoluehallituksen jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puoluekokous voi ennen puoluehallituksen vaalia päättää, että puoluehallitus valitaan meneillään olevan toimikauden loppuajaksi, mikäli puoluehallitus on eronnut tai erotettu.

Puoluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen tai koko puoluehallitus voidaan puoluekokouksessa vaihtaa tai puoluehallitusta täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi. Puoluehallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan puoluesihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Puoluehallitus kokoontuu, kun se niin päättää, taikka puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet puoluehallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Puoluehallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

14 § Puoluevaltuusto

Puoluevaltuuston valitseminen

Puolueella on puoluevaltuusto, johon kuuluvat puoluekokouksen valitsemat puheenjohtaja, 2-25 varsinaista jäsentä ja 0-50 varajäsentä, sekä piiriyhdistysten esittämät jäsenet ja varajäsenet.

Puoluevaltuuston toimikausi on 2 kalenterivuotta.

Jokaisella piiriyhdistyksellä on yhden varsinaisen puoluevaltuuston jäsenen ja hänen enintään 2 henkilökohtaisen varajäsentensä kiintiöedustus puoluevaltuustossa. Edustajat valitaan piiriyhdistyksen esityksestä puoluekokouksessa.

Puoluekokouksen valitsemat puoluevaltuuston varajäsenet kutsutaan puoluekokouksen valitsemien varsinaisten jäsenten tilalle siinä järjestyksessä, jossa heidät on valittu, eniten ääniä saanut ensin.

Puoluevaltuusto valitsee keskuudestaan 1-2 varapuheenjohtajaa.

Puoluevaltuuston puheenjohtajana, jäsenenä tai varajäsenenä voi toimia ainoastaan puolueen äänioikeutettu jäsen. Puoluehallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ei voi toimia puoluevaltuuston puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana.

Puoluekokouksen valitsema puoluevaltuuston jäsen tai koko puoluevaltuusto voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa tai puoluevaltuustoa täydentää uusilla jäsenillä myös kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.

Puoluevaltuuston tehtävät

Puoluevaltuuston yleisinä tehtävinä on:

1. seurata puoluehallituksen toimintaa ja 8 §:ssä tarkoitettujen jäsenten osallistumisoikeuksien ja toiminnan avoimuuden toteutumista,
2. hyväksyä merkittäviä poliittisia linjauksia ja puolueen poliittisen toiminnan kannalta olennaisia päätöksiä,
3. päättää yhdistyslain 23 §:ssä tarkoitetusta kiinteistön luovuttamisesta tai kiinnittämisestä taikka puolueen toiminnan kannalta huomattavan muun omaisuuden luovuttamisesta,
4. tehdä aloitteita puoluekokoukselle ja puoluehallitukselle,
5. selvittää jäsenistön mielipide esimerkiksi jäsenkyselyn tai neuvoa-antavan jäsenäänestyksen avulla.

Puoluevaltuuston vuosittaisina tehtävinä on:

1. päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä puoluehallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,
2. valita yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat,
3. vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.

Puoluevaltuuston koolle kutsuminen

Puoluevaltuusto pitää kokouksia tarpeen ja työjärjestyksensä mukaan, vähintään kuitenkin kaksi kertaa vuodessa.

Toiminnantarkastajat valitaan, tilinpäätös vahvistetaan ja vastuuvapaudesta päätetään puoluevaltuuston kokouksessa heinä-elokuussa.

Toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen tehdään erillisessä kokouksessa heinä-joulukuussa.

Puoluevaltuuston kokous on kutsuttava koolle vähintään kaksi (2) viikkoa etukäteen sähköpostitse. Kokouksen koollekutsumisesta päättää puoluevaltuusto tai sen puheenjohtaja. Puoluevaltuuston ylimääräinen kokous pidetään, jos puoluevaltuusto niin päättää, tai puoluehallitus tai yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitettu osuus puoluevaltuuston jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.

Puoluehallituksen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, varsinaisella jäsenellä ja varajäsenellä, puoluesihteerillä, taloudenhoitajalla sekä puolueen kansanedustajilla ja Euroopan parlamentin jäsenillä on puoluevaltuuston kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus.

Puoluevaltuuston päätöksenteko

Puoluevaltuusto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä.

Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15 § Sovittelulautakunta

Puolueella on sovittelulautakunta. Sovittelulautakunnalla on 3-7 jäsentä, jotka valitaan puoluekokouksessa.

Sovittelulautakunnan jäsenet eivät saa toimia samaan aikaan puoluehallituksen jäseninä tai puoluevaltuuston puheenjohtajistossa.

Sovittelulautakunta ei ole arvojärjestyksessä puoluehallituksen eikä -valtuuston ylä- tai alapuolella.

Sovittelulautakunnan toimikausi on kaksi vuotta.

Sovittelulautakunnan jäsen tai koko sovittelulautakunta voidaan puoluekokouksessa vaihtaa, erottaa, tai sovittelulautakuntaa täydentää uusilla jäsenillä kesken toimikauden meneillään olevan toimikauden loppuajaksi.

Sovittelulautakunnan tehtävänä on:

1. ratkaista valitukset puolueen normien rikkomisesta,
2. tulkita puolueen normeja toimivalta- tai muissa riidoissa. Sovittelulautakunnan toimintaa ohjaavat nämä säännöt, puolueen sovittelumenettelykäytännöt ja sovittelulautakunnan työjärjestys.

16 § Piiriyhdistykset

Piiriyhdistyksien toiminta-alueena on eduskuntavaalien vaalipiiri tai niiden yhdistelmä. Piiriyhdistyksen jäseniä ovat henkilöjäsenet. Piiriyhdistys on rekisteröity yhdistys, jonka puoluehallitus hyväksyy jäseneksi. Piiriyhdistykset ovat puolueen varsinaisia jäseniä. Puolueeseen liittynyt jäsen voi liittyä piiriyhdistykseen asuinpaikkansa mukaan.

Piiriyhdistyksen tehtävät ja toiminta

Piiriyhdistyksen tehtävänä on:

1. edustaa puoluetta piiri- ja kunnallistasolla;
2. tehdä esitys puolueen eduskunta- ja maakuntavaaleissa asetettaviksi ehdokkaiksi ja vastata puolueen eduskunta- ja maakuntavaalikampanjasta vaalipiirissä,
3. asettaa toiminta-alueellaan puolueen ehdokkaat kuntavaaleissa ja vastata puolueen kuntavaalikampanjasta,
4. esittää edustaja puoluevaltuustoon,
5. hoitaa muut puoluehallituksen sille määräämät tehtävät.

17 § Ehdokkaiden asettaminen vaaleihin

Ehdokkaiden asettamista eduskuntavaaleihin, maakuntavaaleihin, kuntavaaleihin, europarlamenttivaaleihin ja presidenttivaaleihin, sekä ehdokkaiden asettamista mahdollisiin muihin julkisiin tehtäviin määrätään tarkemmin vaalilaissa.

Mahdollisista vaaliliitoista päättää puoluehallitus.

18 § Vaalin toteuttaminen

Silloin kun täytettäviä paikkoja on vainyksi, äänestys toimitetaan kaksivaiheisella enemmistövaalitavalla. Jos ensimmäisellä kierroksella kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta annetuista hyväksytyistä äänistä, toimitetaan toinen äänestyskierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä. Kun täytettäviä paikkoja on enemmän kuin yksi, käytetään suhteellista vaalitapaa.

Suhteellisten vaalien laskentatapana käytetään yhden äänen siirtoäänivaalitapaa, jossa äänestäjä merkitsee ehdokkaansa äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Ehdokkaita voi merkitä yhden tai useamman, mutta äänestäjällä on kuitenkin käytössään vain yksi ääni.

Äänet lasketaan seuraavasti:

1. Kussakin äänestyslipussa ensimmäisenä oleva ehdokas saa yhden äänen.
2. Äänikynnyksen ylittäneiltä ehdokkailta siirretään heidän saamansa ylijäämä-äänet äänestyslipussa toisena olleelle ehdokkaalle.
3. Jos paikkoja on vielä täyttämättä, kun kaikki ylijäämä-äänet on jaettu, karsitaan pois vähiten ääniä saanut ehdokas, jonka äänet siirretään äänestyslipussa seuraavana olevalle ehdokkaalle.

Äänikynnyksen laskemisessa käytetään laskutapaa, jonka päättää puoluehallitus, ja jonka se ilmoittaa äänestykseen osallistuville ennen äänestyksen toteuttamista.

19 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota puolueesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti puoluehallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta puoluekokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Puoluehallitus voi erottaa jäsenen, jos hän on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten ilmiselvästi jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on puolueeseen liittymällä sitoutunut. Puoluehallituksen erottamalla jäsenellä on oikeus saattaa erottaminen sovittelulautakunnan käsiteltäväksi; valitus erottamispäätöksestä tulee tällöin tehdä sovittelulautakunnalle kuukauden kuluessa siitä, kun puoluehallitus on jäsenelle erottamispäätöksestä ilmoittanut.

Mikäli jäsen on menettelyllään puolueessa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut puoluetta tai ei enää täytä laissa taikka puolueen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja, erottamisesta päättää päättää puoluekokous sovittelulautakunnan tai puoluevaltuuston esityksestä taikka pätevän jäsenaloitteen johdosta.

Samat erottamista koskevat säännöt pätevät kannatusjäseneen.

20 § Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää kummankin jäsenryhmän osalta erikseen puoluevaltuusto.

Varsinaisena jäsenenä oleville paikallisyhdistyksille voidaan määrätä korkeampi jäsenmaksu kuin varsinaisina jäseninä oleville yksityishenkilöille.

21 § Sääntöjen muuttaminen ja puolueen purkaminen

Päätös sääntöjen tai puolueen kokous- ja äänestysjärjestyksen muuttamisesta ja puolueen purkamisesta on tehtävä puoluekokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai puolueen purkamisesta.

Puolueen purkautuessa käytetään puolueen varat puolueen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Puolueen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

22 § Siirtymäsäännökset

Mikäli nämä säännöt edellyttävät johtosäännön ohjaavan jotain menettelyä, mutta kyseinen johtosääntö ei vielä ole tullut voimaan, menetellään 17.11.2018 syyskokouksen hyväksymän sääntöjen version mukaan.